Nimi Pääkaupunkiseudun ateistit ry

Vapaa-ajattelijain liiton Helsingin liittokokouksessa puheenjohtajuus siirtyi Tampereelle (12.11.2023)

Vapaa-ajattelijain liiton XXIX liittokokous (LK) Helsingissä 4.11.2023 siirsi liiton puheenjohtajuuden Helsingistä Tampereelle. Kokous oli tavanmukaisesti kaksipäiväinen, mutta kaikki kokousasiat saatiin käsiteltyä jo lauantaina 4.11.2023. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin tamperelainen Jori Mäntysalo Tampereen vapaa-ajattelijoista (TAVA). Puheenjohtajuus oli ollut Helsingissä liittokokouskauden 2020–2023. Tamperelaiset tekivät samanlaisen läpimurron kuin vuonna 2011, jolloin puheenjohtajuus siirtyi Tampereelle oltuaan sitä ennen 18 vuotta Helsingissä. Nyt läpimurrrossa ei ollut sitä dramatiikkaa kuin vuonna 2011. ”Kukkosslovakia” oli Juha Kukkosen johdolla sotkenut vuosina 2005–2011 niin Helsingin Vapaa-ajattelijain (HVA, vuodesta 2016 Helsingin seudun vapaa-ajattelijat (HSVA)) kuin liitonkin asiat pahanpäiväisesti, joten murros ja ilman puhdistus oli välttämätön.

Puheenjohtajien vaihtuvuus on ollut vilkasta vuoden 2005 jälkeen. Silloin tehtävät jättänyt Erkki Hartikainen (Lohjan seudun vapaa-ajattelijat (LSVA)) on viimeinen puheenjohtaja, joka palveli kaksi täyttä liittokokouskautta (1999–2005). Vanhoista puheenjohtajista kokouksessa nähtiin vain Robert Brotherus (HSVA, puheenjohtajana 2005–2008), tosin vain ensimmäisenä kokouspäivänä.

Kunniajäsenillä on sääntöjen mukaan läsnä- ja puheoikeus ellei kokous muuta päätä. Liiton pitkäaikainen kunniapuheenjohtaja Timo I. Vasama (Karkkilan vapaa-ajattelijat (KAVA), puheenjohtajana 1969–1990) ei ollut saapunut kokoukseen. Olikohan kutsuakaan lähetetty hänelle? Muitakaan KAVA:n jäseniä en havainnut seuraajien joukossa. KAVA oli joskus liiton suurin jäsenyhdistys yli 300 maksavalla jäsenellään. Se erosi yksimielisellä päätöksellään liitosta 2013. Tämäkin oli ”kukkosslovakian” pitkäaikaisen liiton hajotustyön jälkimaininkeja.

Kokous oli lattea, mikä ei ole uutta, mutta myös ennätyslyhyt, mikä on uutta. Lyhyyteen on useampia syitä, joista enemmän edempänä.

Liittoon kuuluu vielä 20 jäsenyhdistystä. Vuosisadan alussa niitä oli 39. Nyt kokouksessa ei vastoin aikaisempaa kerrottu, kuinka monta äänivaltaista edustajaa yhteensä oli läsnä ja kuinka edustajat jakaantuivat yhdistyksittäin. Ennen kokousta tiedetään, kuinka monta edustajaa kullakin yhdistyksellä on oikeus lähettää. Vasta kokouksessa tiedetään, kuinka monta edustajaa on jättänyt valtakirjansa ja kuinka monta niistä on hyväksytty tai hylätty. Yleensä valtakirjantarkastajien lausunto aina esitetetään kokoukselle sen alussa. Jos epäselvyyttä valtakirjojen pätevyydestä herää, kokous päättää, mitkä valtakirjat hyväksytään ja mitkä hylätään. Olen aikaisemmin (Vapaa-ajattelijain liiton jäsentilasto vuodelta 2022 (1.7.2023)) kirjoittanut, että sääntöjen mukaan viisi yhdistystä eli neljännes oli menettänyt äänioikeutensa tässä LK:ssa. Vielä erikoinen tilanne syntyi TAVA:n kohdalla, kun vuosina 2020–2022 tilitettyjen liittomaksujen (LM) määrien (206, 204 ja 191) aritmeettinen keskiarvo oli 200,33. Kun yhdistys saa lähettää yhden edustajan ”kultakin alkavalta viideltäkymmeneltä (50) jäseneltään” (liiton säännöt 6 § Liittokokous, Liittokokousedustajat, 2. momentti), herää kysymys, pyöristetäänkö luku 200,33 kokonaisluvuksi 200, jolloin edustusoikeus on neljä edustajaa, vai tuottaako luku tulokseksi viisi edustajaa. Olen nähnyt asiassa mitä törkeämpiä ja kummallisempia ratkaisuja edellisissä LK:issa, joten parasta olla sanomatta mitään varmaa.

Ei siis kerrottu, mitkä yhdistykset – jäsentilaston mukaan viisi, Etelä-Karjalan Vapaa-ajattelijat ry (EKVA), Kouvolan Vapaa-ajattelijat ry (KOUVA), Nokian Vapaa-ajattelijat r.y. (NOVA), Rovaniemen Vapaa-ajattelijat ry (ROVA) ja Seinäjoen Vapaa-ajattelijat r.y. (uusi nimi Pohjanmaan vapaa-ajattelijat r.y. (PVA)) – olivat liittokokouskauden aikana sillä tavoin laiminlyöneet liittomaksuvelvollisuutensa, että olivat menettäneet äänioikeutensa tässä LK:ssa (liiton säännöt 5 §, 5. momentti). Samoin jätettiin kertomatta, oliko valtakirjojen tarkastuksessa hylätty valtakirjoja syystä tai toisesta. Tällaiset tiedot olisivat olleet tärkeitä ja mielenkiintoisia. Hyvin johdetussa kokouksessa nämä asiat selviävät valtakirjantarkastajien LK:lle antamasta lausunnosta.

Äänivallattomien kokouksen seuraajien määrää ei myöskään mainittu. Vuoden 2020 Jyväskylän LK:een pääsyni evättiin liittohallituksen (LH) ilkeämielisen keljuilun takia. Tekosyynä oli koronarajoitukset (Vapaa-ajattelijain liiton liittohallitus rajoittaa seuraajien pääsyä liittokokoukseen (23.9.2020)). Seuraajia tuossa kokouksessa kyllä oli. Seuraajat ovat yleensä aina jonkin jäsenyhdistyksen jäseniä, mutta jopa ei-jäsenten on aina sallittu seurata kokousta. Kokouksen alussa kokous myöntää heille läsnäolo-oikeuden. Tällaisia ei-jäseniä kutsuttiin nyt seuralaisiksi. Näidenkään määrää ei ilmoitettu.

Tähän liittokokoukseen LH oli pyytänyt jäsenyhdistyksiä lähettämään 1–2 seuraajaa, jos yhdistys ei saanut äänivaltaisia edustajia. Nyt liitto maksoi heidänkin matka-, ruokailu- ja majoituskulunsa. Nuukailun ajat ovat ohi.

Vaikka liitto paasaa demokratian puolesta, sen omassa toiminnassa ei suvaita oppositiota. Demokratia on kuitenkin asia, johon oppositio kuuluu. Suomen yhdistyslaki nimenomaan sallii sisäisen opposition. Nyt en havainnut oppositiota lainkaan, se on likvidoitu. Opposition puute on merkki pohjoiskoreamaisuudesta, mikä on yksi syy kutsua liittoa myös Pokoksi. Toisistaan poikkeavia näkökantoja ei muutenkaan juuri esitetty. Yhtään varsinaista äänestystä tai vaalia ei järjestetty. Edes äänestyslippuja ei ollut tehty etukäteen. Kokoukselle lainaamaani saarniuurnaa ei tarvittu äänestyslippujen keräämiseksi. Kokous oli lähinnä leppoisaa keskustelua ja jutustelua.

Äänestysuurnaa ei tarvittu. Äänestysuurnaa ei tarvittu.

Kokousjärjestelyt sujuivat kuitenkin joustavasti. Majoitus oli järjestetty Scandic Kallio -hotellissa (Läntinen Brahenkatu 2), lounasta sai Kulttuuritalolta (Sturenkatu 4) ja illallisravintolana oli Ravintola Weeruska (Porvoonkatu 19), kaikki sangen lähellä kokouspaikkaa.

Kokousväestä suurimman osan tunsin ainakin ulkonäöltä, mutta oli myös muutamia uusia kasvoja. Yhteensä kokousväkeä oli noin 50.

Piikkiön (2008), Lahden (2011), Tampereen (2014) ja Oulun (2017) liittokokousjuttuihin on linkki Lue myös -osastossa. Ajallisesti laajemman näkymän saamiseksi lukijan kannattaa lukea ne.

Kokouspaikka

Kokouspaikkana oli Helsingin Alppilassa sijaitseva Kalliolan Setlementin talo (Sturenkatu 11). Setlementtiliikkeen juuri on kristillinen. Sen toi Lontoosta Suomeen pastori Sigfrid Sirenius (”Suomen työmiesten apostoli”) 1918. Tehtävänä oli keljumoida syrjäytettyä, ongelmaista ja köyhää teollisuustyöväestöä kristilliseen elämään. Suomen Setlementtiliiton aiempi nimi on Teollisuusseutujen Evankelioimisseura. Sen arvopohja on kristillinen, mutta se on poliittisesti sitoutumaton toisin kuin Vapaa-ajattelijain liitto nykyisin. Vuosikymmenten varrella ja maallistumisen edetessä liike on häivyttänyt kristillisyyttään tahtoen säilyttää asemansa myös tulevaisuuden sekulaarissa Suomessa. Se tarjoaa nykyisin monenlaisia koulutus- ja hyvinvointipalveluja.

Kalliolan Setlementin talo,
Sturenkatu 11, Helsinki Kalliolan Setlementin talo, Sturenkatu 11, Helsinki.

Kysyin liiton puheenjohtaja Jape Lovénilta (HSVA), miksi tämä paikka valittiin kokouspaikaksi. Hän vastasi ehdottaneensa paikkaa, koska sijainti on hyvä, hinta kohtuullinen, lähellä on hotelli yöpymistä varten ja ravintola 50 ruokailijalle. Lovénin mielestä paikka ei ole uskonnollinen eikä kokous siellä ole ristiriidassa vapaa-ajattelijain arvojen kanssa.

Kokoustila oli auditorio, jonka edessä oli sekä iso valkokangas että suuri näyttö esitysten näyttämistä varten. Monissa aikaisemmin pidetyissä liittokokouksissa kokoustilaa oli koristeltu vapaa-ajattelijain valmistamilla banderolleilla tai julisteilla ja salin edessä oli arvokkaalla paikalla Suomen lippu ja liiton lippuja. Oli vanhoja standaarimuotoisia kantolippuja, joita oli kannettu kulkueissa ja joilla oli koristeltu juhlatiloja sekä uudempia salkolippuja. HSVA:llakin on tällainen vanha standaarilippu jossakin varastossa. Miksi se oli jätetty sinne tällaisena juhlapäivänä, kun LK pidettiin Helsingissä? Nyt en nähnyt edes vapaa-ajattelijain pöytästandaareja. Myöskään liiton tyylikästä vaakunaa ei näkynyt missään.

Kukkaloistoakin oli aikaisempaa vähemmin. Kuitenkin salin edessä oli yksi pystysuora rullajuliste. Siinä oli vapaa-ajattelijain logotyyppi, oranssissa ympyrässä kolme valkoista liekkiä, ja sanat ”Vapaa” ja ”ajattelijat”. Tekstin väri on turkoosiin vivahtava vihreä.

Kokousväkeä auditoriossa Kokousväkeä auditoriossa.

Kainsainvälisen vapaa-ajattelijaliikkeen värit ovat sininen, punainen ja valkoinen. Nykyisin liitto ei enää ole Vapaa-ajattelijain maailmanliiton (World Union of Freethinkers (WUFT), Union Mondiale des Libres Penseurs (UMLP)) jäsenjärjestö, ainostaan Humanists Internationalin (HI) jäsen. Liiton vaakunasta typistetty, vauhdikkaampi logotyyppikin esittää vain kolme liekkiä. Vaakunan kuva-aiheena olevasta liekkimaljasta on leikattu laakea, jalaton malja pois.

Kokousasiakirjat

Edustajille etukäteen lähetettyjä kokousasiakirjoja oli noin tusina ja niissä yhteensä noin 60 sivua. LH:n tulo- ja menoarvioesitys vuodeksi 2024 puuttui asiakirjoista.

Asiakirjat olivat aika kehno pinkka. Entisenä liiton toimistonhoitajana koostin LK:n aineistovihkoja. Koko aineisto oli yhdessä ja ainoassa A4-kokoisessa sidotussa tai nidotussa vihkossa, jossa sivut oli numeroitu juoksevasti alusta loppuun. Vuoden 1996 aineistovihko on 35-, vuoden 1999 94- ja vuoden 2002 42-sivuinen. Vihkot olivat verrattomasti parempi muoto käyttää ja säilyttää aineistoja kuin tämän LK:n kokousaineistot.

Valtakirjojen tarkastus

Edustajanvaltakirjojen tarkastus alkoi kokouspaikalla kello 10.30. Niitä oli tarkastamassa Binar Mustafa (HSVA).

Kokous alkaa

Puheenjohtaja Lovén (HSVA) avasi kokouksen täsmällisesti kello 12. Hän mainitsi, että uusien sääntöjen mukaisesti menneiden vuosien tilinpäätösten hyväksyminen ei enää kuulu LK:lle vaan on nyt liittovaltuuston (LV) tehtävänä.

Vietettiin hiljainen hetki LK-kauden aikana kuolleiden vapaa-ajattelijoiden muistoksi. Erikseen mainittiin pitkäaikainen LV:n puheenjohtaja, Luumäellä asunut Olavi Korhonen (s. 1944), joka kuoli tulipalossa loppukesällä.

Tarkistin asian. Korhosen rivitaloasunnossa Korkearannantiellä oli perjantaiaamuna 25.8.2023 syttynyt tulipalo, oletettavasti sähkölaitteesta. Korhonen oli menehtynyt palossa ja hänen vaimonsa oli loukkaantunut vakavasti, mutta säilyi hengissä. Asunto oli rivitalon päätyasunto, joka kärsi pahoja palovahinkoja, ja vahinkoja kärsivät myös talon naapuriasunnot.

Tämä on hyvin surullista. Olavi Korhonen tuli mukaan liiton toimintaan Vaasan LK:ssa 1978 kuten minäkin ja kokouksen Vaasassa hienosti organisoinut Pentti Suksi (VVA). Hän oli Lappeenrannan ja ympäristön vapaa-ajattelijat r.y.:n (LYVA) puheenjohtaja 1983–2008, 2010–2012 ja jälleen vuodesta 2018 lähtien. Oli vaikeuksia löytää nuorempia voimia vetämään yhdistystä. Liiton luottamustoimissa Korhonen oli vuosikymmenet. Viimeinen luottamustoimi oli LV:n puheenjohtajuus vuosina 2002–2011 ja vielä 2014–2017, yhteensä neljä LK-kautta.

Myös liiton entinen pitkäaikainen pääsihteeri, puheenjohtaja, Vapaa Ajattelija -lehden päätoimittaja, ja elämänkatsomustieto-oppiaineen (ET) isä Erkki Hartikainen (24.6.1942–11.7.2021) sekä liiton entinen työntekijä ja Vapaa Ajattelijan toimituksellinen päätoimittaja Janne Vainio (ks. Janne Vainio on poissa (11.5.2021)) kuolivat päättyneen LK-kauden aikana. Heitä eri erikseen muistettu.

Kokouskutsu oli päivätty 29.8.2023 täyttäen vaatimuksen koollekutsumisajasta (60 päivää). Puheenjohtaja Lovén (HSVA) vielä muistutti, ettei nyt kenellekään ollut sanottu, ettei kokoukseen saa tulla.

Kokouksen puheenjohtajiksi valittiin Lovén (HSVA), Antti Värri (TAVA) ja Liisa Taskinen (KOVA), sihteereiksi Timo Karjalainen (OSVA) ja Mäntysalo (TAVA). Ääntenlaskijoiksi valittiin Mila Palmia (LAVA), Pauli Haavisto (TAVA), Petra Packalén (TAVA) ja Leena Muranen (TAVA) sekä pöytäkirjantarkastajiksi Kari Hännikäinen (TAVA) ja Binar Mustafa (HSVA).

Ilmoitusasioita

Ilmoitettiin juotavan iltapäiväkahvit kello 14.30. Kokous keskeytetään noin kello 17.30, jonka jälkeen kello 19 mennään illallisravintola Weeruskaan. Sunnuntaina jatketaan, lähtölounas on kello 12.30–13.30. Kokoustila oli varattu kello 13:een asti.

Vieraat, tervehdykset ja ansiomerkit

Olen osallistunut aikaisemmin 13 LK:seen (Vaasa 1978, Kotka 1981, Tampere 1984, Helsinki 1987, Äänekoski 1990, Lahti 1993, Forssa 1996, Hämeenlinna 1999, Kotka 2002, Piikkiö 2008, Lahti 2011, Tampere 2014 ja Oulu 2017). Varsinkin 1900-luvun puolella useissa liittokokouksissa oli läsnä ulkomaisia vieraita, monestakin maasta samanaikaisesti. Nyt ei ulkomaisia eikä kotimaisiakaan vieraita ollut.

Tavallista on, että myötämielisiltä tahoilta saapuu myös tervehdyksiä kokoukselle. Niitäkään ei nyt ollut saatu.

On myös tavanomaista, että LK:ssa luovutetaan LH:n myöntämiä hopeisia ja kultaisia liiton ansiomerkkejä (yleensä) sellaisille vapaa-ajattelijoille, jotka ovat ne myös ansainneet. Uuden ansiomerkkiohjesäännön (19.11.2016) mukaisesti on vielä myönnetty elämänkaaritunnustuksia aktiiveille, jotka ovat olleet mukana toiminnassa vähintään 40 vuotta tai muuten tehneet erittäin ansiokkaan teon vapaa-ajattelun hyväksi.

Ensimmäisen elämänkaaripalkinnon sai Reijo Taipale (LAVA). Hänen viimeinen luottamustoimensa liitossa oli LV:n varsinaisena jäsenenä, jonka tehtävän hän jätti Lahden LK:ssa 2011. Toinen elämänkaaripalkinto luovutettiin Olavi Korhoselle (LYVA) 10.6.2017 Oulun LK:ssa. Kolmas elämänkaaripalkinto luovutettiin Pertti Perinivalle (KEVA) Jyväskylän LK:ssa 26.–27.9.2020. Hän on toiminut yli 30 vuotta KEVA:n puheenjohtajana ja monia LK-kausia sekä LH:n että LV:n jäsenenä.

Nyt elämänkaaripalkintoja ei luovutettu.

Erkki Hartikainen (LSVA) sai liiton hopeisen ansiomerkin Vaasan LK:ssa 17.6.1978. Ansiot olisivat toki riittäneet kultaiseen ansiomerkkiin ja elämänkaaripalkintoon sekä toiminnan keston että ansiokkaiden tekojen puolesta. Hartikainen kuitenkin kieltäytyi näistä. Hän oli pettynyt ”kukkosslovakian” toimintaan ja liiton hajottamiseen. Vielä puheenjohtajana ollessaan hän sanoi kieltäytyvänsä kaikista huomion- tai kunnianosoituksista ja vastaanottavansa vain anteeksipyyntöjä. Tällaisia ei koskaan tullut eikä niitä tullut nyt postuumistikaan.

Liiton ansiomerkkejäkään ei tässä LK:ssa luovutettu.

Liiton uusi palkkalainen

Kokouksen tässä kohdassa kokousväelle kerrottiin LH:n palkanneen pitkästä aikaa uuden järjestötyöntekijän ja taloudenhoitajan, Marja Vinnin (HSVA).

Vuosina 2003–2018 kaikille liiton työntekijöille annettiin potkut kullekin erikseen, osalle laillisesti, osalle laittomasti. Nyt lihamyllyssä on taas täytettä.

Esityslista

Esityslistan hyväksymiskohdassa Martti Vaattovaara (LLVA) esitti, että listan lopussa oleva kohta 18., LK-ohjesäännön hyväksyminen, siirrettäisiin aikaisemmaksi. Esa Ylikoski (HSVA) kuitenkin sanoi, ettei ohjesääntöä ole tarkoitettu tätä vaan tulevia kokouksia varten. Uusissa säännöissä on määräys (12 §, Eräitä muita määräyksiä, kohta 1.), jonka mukaan liitolla ”on liittokokouksen hyväksymä ohjesääntö” eikä tällaista ohjesääntöä vielä ole hyväksytty. Asiakohta jäi paikoilleen.

Liittokokouksen menettelytapaohje

Lovén (HSVA) esitteli seitsenkohtaisen ohjeen. Puheenvuoroja ei käytetty, ohje hyväksyttiin.

Hallituksen kertomus liittokokouskaudelta

Kokouksen puheenjohtajaksi siirtyi Taskinen (KOVA) ja siirryttiin käsittelemään hallituksen kertomusta päättyvältä LK-kaudelta. Sen esitteli Ylikoski (HSVA). Hän kertoi, että aikaisemmin 80 prosenttia lapsista liitettiin kirkon jäseniksi, mutta määrä on vähentynyt. Ikäryhmässä 30–39-vuotiaat vähemmistö on kirkon jäseniä. Myös kirkollisten vihkimisten osuus laskee, mutta ensimmäistä kertaa vihille menevistä pareista enemmistö valitsee vielä kirkollisen vihkimisen.

Vuonna 2022 noin puolet kirkosta eroamisista tehtiin Digi- ja väestötietoviraston (DVV) palvelun kautta, mutta vapaa-ajattelijoiden eroakirkosta.fi-palvelu ohjasi eroavia sinne.

Liiton aloite elämänkatsomustiedon (ET) avaamiseksi kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi epäonnistui, koska tavoitteena oli saada se eduskunnan käsiteltäväksi. Syyksi mainittiin ainakin se, että kampanjan aloitus viipyi liian myöhäiseksi eikä parasta johtoa asiassa nähty. Aloite keräsi 30 000 allekirjoitusta, kun niitä olisi tarvittu 50 000.

Harmiteltiin sitä, että lapsia kuuluu paljon kirkkoon eivätkä nämä pääse ET-opetukseen. Myös rippikoulu ohjaa kirkkoon kuulumattomia nuoria kirkon jäseniksi.

Vainajista 91 prosenttia haudataan kirkon hautausmaille. Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry:n palvelu ei ole palvelua vainajan katsomuksen näkökulmasta.

Liiton yleisesite valmistui ja on saatavissa myös englanniksi, muttei ruotsiksi.

ET-oppilaiden määrä kasvoi monissa kunnissa jopa 50–60 prosenttia 3–4 vuodessa. Tilastointi on heikoissa kantimissa, koska ei Tilastokeskus eikä Opetushallitus sellaista tee.

Yksi liiton sijoitusasunto on taas peruskorjattavana.

Liiton Facebook-ryhmässä on yli 3 000 jäsentä.

Mainostuloja ei ollut aktiivisesti hankittu. Ehkä se toimisi provisiopalkalla, Ylikoski arveli. Hän toivoi myös liitolle lisää henkilöjäseniä.

Pohjoismainen humanistikokous aiotaan pitää Suomessa 2025.

Vielä mainittiin, että hautausmaan omistavien liiton jäsenyhdistysten uusi puheenjohtaja on Risto Puumalainen (KSVA) ja uusi sihteeri Ritva Ahonen (TUVA).

Periniva (KEVA) sanoi, että Kemissäkin kerättiin allekirjoituksia ET-kansalaisaloitteeseen. Uusia jäseniä hän on saanut liittymään yhdistykseen kaksi – mutta kaksi jäsentä on toisaalta kuollut. Liiton sivujen kautta liittyvät maksavat heikosti jäsenmaksujaan. Jos sitä kautta viisi uutta jäsentä liittyy, vain yksi maksaa jäsenmaksunsa.

Vaattovaara (LLVA) ehdotti, että kertomusta hieman stilisoitaisiin, mutta Ylikoski (HSVA) kielsi kirjoitusvirheiden korjaamisen, koska LH oli jo antanut esityksensä. Vaattovaaran mielestä liiton jäsenmäärässä ei ole hurraamista. LLVA:ssa on monenlaista toimintaa, ei vain hautausmaan ylläpitoa. 15 jäsenestä tilitettiin LM, vaikka jäseniä on noin 50.

Venla Parantaja (PVA) kertoi PVA:n tilittäneen 19 LM:a, mutta tavanomainen osallistujamäärä Seinäjoella on kolme jäsentä.

Riku Bähr (TAVA) kertoi, että TAVA:lla on liiton yleisesitteen venäjänkielinenkin teksti, muttei vielä valmista venäjänkielistä esitettä.

Kertomus LK-kaudelta hyväksyttiin.

Liittokokoukselle tehdyt esitykset

Esityslistan kohdassa 8 käsiteltiin LK:n saamat muut kuin LH:n esitykset.

KSVA:n esityksessä (esitys nro 1) vaadittiin Vapaa-ajattelijain liiton tavoitteet ja strategia 2023–26 -asiakirjaan kirjattavaksi vaatimus muuttaa lainsäädäntöä siten, ettei uskonnollisilla järjestöillä olisi oikeutta ottaa jäseneksi lasta tai nuorta ennen kuin tämä voi tehdä itsenäisiä päätöksiä. Jäseneksi voisi liittyä vasta, kun lainmukainen oikeus siihen on. Vaadittiin ”kaikille yhteisen filosofia-/katsomusaineen kehittämistä eri kehitysvaiheissa oleville oppilaille ja luokka-asteille”. Esimerkiksi riittejä voitaisiin toteuttaa, mutta lasta tai nuorta ei voitaisi velvoittaa liittymään jäseneksi. Nykyisessä uskonnonvapauslaissa lapsen oikeudet eivät toteudu, jos hänen vanhempansa liittävät lapsen jo vauvana ”johonkin uskontokuntaan”.

LH:n lausunto esityksestä kertoi liiton ensisijaisen vaatimuksen olevan, että valtio lopettaa kaikkien ihmisten uskontotiedon rekisteröinnin väestötiedoissa. Lisäksi oppiaineen valinta ei saa riippua uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyydestä.

Päivi Kovanen (KSVA) vaati, että uskontojen osalta tulisi olla sama järjestelmä kuin kaikille yhdistyksille.

LK hyväksyi LH:n lausunnon mukaisen kannan.

LAVA:n esityksessä (esitys nro 2) kaivattiin ”vapariliivejä”, joita voitaisiin käyttää erilaisissa tapahtumissa.

LH:n lausunto kertoi jo tilatun tarkoitettuja liivejä. Niitä oli kokouspaikalla, jokainen yhdistys sai neljä liiviä.

Mikko Kiion (HSVA) esitys (esitys nro 3) koski liiton tunnuksen vaihtamista ”vapaana liitävään kuukkeliin”. Kuukkeli on pohjoisten havumetsien neuvokas, eloisa, veikeä siivekäs, onnen ja sielun lintu, vapaana liitävä ja sorea, Kiio maalaili.

LH ei pitänyt tunnuksen vaihtoa järkevänä eikä yhtynyt esitykseen.

Kirsi Wahlström (HSVA) kannatti esitystä niin, että se olisi hyväksyttävissä viiden vuoden kuluttua.

LK päätti asian LH:n lausunnon mukaisesti.

Kiion (HSVA) toinen esitys (esitys nro 4) oli ”aprillijuhlasta vaparien pääsiäinen”. Keväästä 2024 alkaen tulisi ryhtyä huhtikuisin viettämään näkyvää ja kuuluvaa aprillijuhlaa, ilojuhlaa siitä hyvästä, että olisi vapauduttu jumaluskontojen kahleista, sorrosta, syrjinnästä, vääryyksistä ja hirmuteoista. Aprillaaminen on monien kansojen höynäyttämisperinne.

LH ei näynyt lausunnossaan esityksen tyyppistä toimintaa haitallisena, mutta asiaa pitäisi tarkastella kokonaisvaltaisesti niin, että vuodenaikajuhlat olisivat virallisesti maallisia. Juhlia kukin voi tavallaan. LH ei yhtynyt esitykseen.

Esitys ei kirvoittanut puheenvuoroja. LK ei hyväksynyt esitystä.

KSVA:n esityksessä (esitys nro 5) esitettiin, että selvitettäisiin ”vaihtoehtoja, rajoitteita ja mahdollisuuksia kirkkolaitoksen julkisoikeudellisen aseman purkamiseksi”.

LH lausui, että kirkkojen julkisoikeudellisen aseman purkaminen on tavoitteemme. Tavoite tulee saavuttaa kuitenkin yhteiskuntavaikuttamisen keinoin ja hankkimalla tavoitteelle lainsäätäjien myötämielisyyttä. LH ei yhtynyt esitykseen.

LK ei hyväksynyt esitystä.

KSVA:n kolmas esitys (esitys nro 6) esitti pääsiäiselle parempaa nimeä. Mielleyhtymä pääsiäisestä vanhaan ”uskontotaruun” on ikävä. Pääsiäiselle, helatorstaille, pyhäinpäivälle ja loppiaiselle voi kehittää paremmat, myönteisemmät nimet.

LH lausui esityksestä, että asiaa tulisi tarkastella kokonaisvaltaisesti. Vuodenaikajuhlien tulisi olla maallisia. Se ei yhtynyt esitykseen.

LK ei hyväksynyt KSVA:n esitystä.

Keski-Uudenmaan Vapaa-ajattelijat ry:n (KUVA) esityksen (esitys nro 7) mukaan ”vapaa-ajattelijoiden sivuilla” saisi olla helposti saatavilla tilasto Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärän alenemasta ja lyhyt selitys sen ajureista. Myös ennuste jäsenkadosta voitaisiin tehdä. Sekä absoluuttiset että väestöön suhteutetut luvut tulisi esittää ja vielä arvio täysi-ikäisten seurakuntalaisten määrästä.

Näiden lisäksi pitäisi tilastoida ET-oppilaiden määrä.

LH:n lausunnossa katsottiin, ettei kirkon jäsenmäärien tilastointi ole liiton tavoitteiden mukaista toimintaa. Sen sijaan ET-oppilasmäärien seuranta ja tilastojen julkaisu määristä esimerkiksi liiton verkkosivulla on suotavaa. Liitto onkin jo tehnyt tätä useiden kuntakohtaisten tiedustelujen muodossa kahden viime lukuvuoden aikana. Asiasta on tiedotettu Vapaa Ajattelijassa. Sekä Tilastokeskusta että Opetushallitusta liitto on arvostellut siitä, että tuoreimmat tilastot ET-oppilaiden määristä ovat vuodelta 2018.

LH ei yhtynyt esityksen ensimmäiseen osaan, mutta ET-oppilaiden määrän tilastoimista ja tilastoista tiedottamista LH piti tarpeellisena.

Tanja Laine (SAVA) sanoi, että painoa tulisi panna ”hyviin asioihin”. Tilastoja ET-oppilaiden määristä hän piti tärkeänä.

Ylikoski (HSVA) kertoi, että 95 prosenttia erovirrasta kirkosta kulkee nyt DVV:n kautta, ja satoja eroilmoituksia ohjattiin EK:sta DVV:n palveluun.

LK päätti asian LH:n lausunnon mukaisesti.

Kahdeksas ja viimeinen esitys tuli KOVA:lta. Esitettiin luopumista LM:sta kokonaan (nyt 12 euroa/jäsen), koska jäsenyhdistykset ovat enimmäkseen vähävaraisia. KOVA:lla on suuria taloudellisia velvoitteita aiemmilta vuosikymmeniltä. Sillä viitattiin ainakin Suomen suurimman vapaa-ajattelijahautausmaan ylläpitokuluihin.

LH ei nähnyt tätä mielekkääksi, LM:n poisto voisi vaikeuttaa liiton taloutta. Epävarman valtionavun ja sijoitustuottojen lisäksi LM:t on liiton ainoa merkittävä tuloerä. Lisäksi asia vaatisi sääntömuutoksen. LH ei yhtynyt esitykseen.

Kari Pasanen (KSVA) katsoi esityksen ajatuksen erikoiseksi, sillä se katkaisisi yhdistyksen taloudellisen siteen liittoon. Hän ei kannattanut esitystä.

Aarne Berg (LAVA) suositteli KOVA:n jäsenille tukimaksuja.

Lovén (HSVA) sanoi, että LM:illa on sidos LK-edustukseen. Lisäksi liitto antaa avustuksia jäsenyhdistyksille.

Periniva (KEVA) kertoi, että KEVA:n jäsenmaksu on 27 euroa, mutta moni jäsen maksaa 30 euroa. LH:n lausunto on hyvä. Kun raha-asiat ovat kunnossa, se generoi uusia jäseniä.

Ahosen (TUVA) mielestä esitys on hätähuuto KOVA:lta.

Ylikoski (HSVA) kertoi KOVA:n saaneen eniten avustuksia liitolta, paljon enemmän kuin KOVA on maksanut LM:ja liitolle. Jos toimintaa on, saa avustuksia. Tänäkin vuonna voi vielä tehdä avustushakemuksia liitolle.

Riku Bähr (TAVA) kertoi TAVA:n maksavan liitolle LM:n myös ”B-jäsenistä”.

Ymmärsin, että tällaiset jäsenet eivät halua Vapaa Ajattelija -lehteä ja maksavat pienempää jäsenmaksua TAVA:lle eikä niistä olisi pakko maksaa lainkaan LM:a liitolle.

LK ei hyväksynyt KOVA:n esitystä.

Liiton tavoitteet ja strategia 2023–2026

Kahvitauon jälkeen siirryttiin esityslistan kohtaan 9. Asiana oli Vapaa-ajattelijain liiton tavoitteet ja strategia 2023–26. LH:n laatima tämänniminen, kahdeksansivuinen asiakirja oli pohjaesityksenä. Sen esitteli Karjalainen (OSVA).

Strategisina perustavoitteina esitetään valtion ja kirkon erottaminen toisistaan, uskonnon opetuksen lopettaminen, sekulaarin tapakulttuurin laajentaminen, hautaustoimen saaminen ”julkiseksi palveluksi”, sosiaalisen ja henkisen tuen turvaaminen, tieteellisen maailmankuvan vahvistaminen ja ”humanistisen etiikan” vahvistaminen.

Pyrkimys hautaustoimesta julkisena palveluna tuntuu erikoiselta, koska lähes koko hautaustoimi hoidetaan jo nyt julkisyhteisön eli Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toimesta. Valtio vain maksaa kulut, yli sata miljoonaa euroa vuosittain.

Kun ”sekulaarijärjestöille” toivotaan merkittävää osaa uskonnottomien palveluiden edistänä, tuottajana ja kehittäjänä, nämä olisivat yksityisiä tahoja.

Packalén (TAVA) kaipasi parempaa organisointia sosiaalisen median puolelle (Tiktok, Instagram, Facebook) sekä lisää ääniartikkeleita.

Parantaja (PVA) kertoi antavansa Instagramin tunnukset kaikille halukkaille. Palveluun pitäisi saada vähintään postaus päivässä. Ei ole väliä, vaikka postaukset olisivat huonoja, pääasia on määrä. Muuten seuraajat kaikkoavat.

Wahlström (HSVA) kysyi Vapaa Ajattelijan kustannuksista. Pitäisikö siirtyä ainakin osittain nettilehteen?

Värri (TAVA) kertoi, että vähintään neljä numeroa on julkaistava vuodessa, jotta arvonlisävero vältetään. Ylikoski (HSVA) sanoi, että lehti on luettavissa myös PDF-tiedostomuodossa ja erillisiäkin juttuja julkaistaan netissä. Niihin on helppo linkittää.

Periniva (KEVA) sanoi, että toistaiseksi ollaan vielä paperilehden kannalla.

Ylikoski (HSVA) huomautti, että liiton ollessa mukana HI:ssa siitä seuraa, että liitto on myös humanistijärjestö.

Yki Räikkälän (SAVA) mielestä Vapaa Ajattelija on kulttuurilehti, mutta lehdessä on ehkä ollut hieman liikaa edunvalvonta-asiaa. Kulttuurilehtituki on hyvä juttu.

Kerttu Loukolan (HSVA) mielestä nuoret ovat usein yli-innokkaita palvelutoiminnassa. Vanhemmat ammattilaiset ovat parempia.

Ahosen (TUVA) mukaan TUVA:lla ei ollut voimavaroja olla mukana SAAVA-hankkeessa (Saattohoidon vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke 2021–2024). Lounais-Suomen Saattohoitosäätiössä myös vapaa-ajattelijat olivat mukana. Aikaisemmin yhdistyksen edustajana oli Michele Alppi (TUVA). Saattohoito on kuitenkin eri asia kuin eutanasia, josta ei voitu siellä keskustella.

Taskinen (KOVA) kannusti ihmisiä kouluttautumaan vertaistukihenkilöiksi.

Ylikoski (HSVA) mainitsi, että Pro-Seremoniain koulutustapahtuma järjestetään 25.–26.11.2023. Puhujatoiminta on palkkiollista. Prometheus-leireillekin tarvittaisiin uusia leiriohjaajia. Myös humanistikoulu tulisi organisoida.

Parantaja (PVA) kertoi käyneensä kouluissa puhumassa uskonnottomien kohtelusta.

Bähr (TAVA) kertoi vastustavansa (jyrkästi) alle 15-vuotiaisiin kohdistuvaa aatteellista toimintaa. Sellaista ei pidä harrastaa, vaikka kirkko niin tekeekin.

Kari Hännikäinen (TAVA) ehdotti, että LH:n esityksen kohdassa 4.2 sana ”kirkon” muutetaan kuulumaan ”uskonnollisen yhdyskunnan”. Kohta koski ET:n avaamista kaikille oppilaille valittavaksi olevaksi katsomusaineeksi.

LK hyväksyi muutosesityksen.

Tämä muutosesitys koskee kuitenkin nykyisin vain Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvia oppilaita ja Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluvia oppilaita siinä tapauksessa, että ortodoksista opetusta annetaan koulussa. Jälkimmäiseenkin kirkkoon kuuluvat oppilaat pääsevät ET-opetukseen, jos ns. kolmen sääntö ei täyty eikä ortodoksista opetusta anneta koulussa.

Jos ns. kolmen sääntö ei täyty ja ortodoksinen kirkko antaa 1–2 oppilaalle omaa ortodoksista opetusta, tämä opetus korvaa kouluopetuksen, jos huoltaja näin tahtoo. Tällöin oppilaan mahdollisuus opiskella ET:a sulkeutuu. Mutta kirkon opetuksesta ei ole pakko ilmoittaa koululle.

Näin LK:n hyväksymä muutos ei oikeastaan muuttanut mitään.

Asiakirjaan tehtiin toinenkin muutosesitys, joka raukesi kannattamattomana. Muutoin LK hyväksyi asiakirjan.

Palkkiot

Palkkioista LK päätti, ettei kokouspalkkioita myönnetä ja tilintarkastajille maksetaan palkkio kohtuullisen laskun mukaisesti.

Liittomaksun suuruus vuodeksi 2024

LH esitti, että LM:n suuruus säilytetään 12 eurona/jäsen. Vastaesityksiä ei tullut. LK hyväksyi esityksen.

Tulo- ja menoarvio sekä toimintasuunnitelma vuodeksi 2024

Tässä kohdassa tapahtui merkittävin askel pohjoiskoreamaisuuden suuntaan. Myös talousarvioesityksiä koskee liiton sääntöjen 6 §. Sen mukaan esitys on lähetettävä jäsenyhdistyksille viimeistään 30 päivää ennen kokousta.

LH:n talousarviositystä ei kuitenkaan ollut lähetetty jäsenyhdistyksille eikä liittokokousedustajille ennen kokousta eikä sitä jaettu heille myöskään kokouksessa. Edustaja Vaattovaara (LLVA) ihmetteli tätä kysyen syytä siihen. Liiton varapuheenjohtaja Värri (TAVA) vahvisti, ettei talousarvioesitystä annettu edustajille. Kokouspuheenjohjana toiminut Taskinen (KOVA) vastasi, että tiedon leviäminen haluttiin estää. Ei kerrottu, miksi tiedon leviäminen estettiin.

Puheenjohtajan olisi tullut huomata, että näin tärkeä esitys tuotiin kokoukseen sääntöjen vastaisesti ja palauttaa esitys LH:lle ottamatta sitä kokouksen käsiteltäväksi. Taskinen (KOVA) on itse LH:n jäsen. Hänen tuli johtaa esityksen käsittelyä, jota oli ollut itse LH:ssa hyväksymässä. Hän kadotti puolueettomuutensa ja arvostelukykynsä, mitä puheenjohtajalta edellytetään.

Pasanen (KSVA) vielä myötäili LH:n sääntöjenvastaista toimintaa vähättelemällä talousarviota, koska se hänestä oli vain ”suuntaa antava”. Pasanen on LV:n puheenjohtaja ja kertonut olevansa vieläpä sääntönikkari, joten häneltäkin sopii odottaa paitsi sääntöjen tuntemista myös asiallisuutta ja harkintakykyä.

Taloudenhoitaja Marja Vinni esittelee 
vuoden 2024 tulo- ja menoarviota Taloudenhoitaja Marja Vinni esittelee vuoden 2024 tulo- ja menoarviota.

Jäsenyhdistykset ja yksittäiset jäsenetkin voivat tehdä myös kilpailevia talousarvioesityksiä. Kun LH:n esitys salataan, sillä voi olla kielteinen vaikutus vaikuttimiin tehdä muita taloutta koskevia esityksiä. Nehän voisivat olla pienempiä tai suurempia muutosesityksiä suhteessa LH:n pohjaesitykseen. Näin LH loukkasi demokratiaa ja muiden oikeuksia.

Liiton sääntöjen 6 §:n mukaan ”Liittokouksella on ylin päätäntävalta liiton asioissa.”. Kaiken kaikkiaan on siis ala-arvoista ja loukkaavaa, että LH salaa LK-edustajilta hyvin tärkeää tietoa asiassa, joista näiden tulisi päättää. Talousarvion loppusumma oli 165.200 euroa.

Muutosesityksiä ei tehty. Talousarvio hyväksyttiin LH:n esittämässä muodossa.

Puumalainen (KSVA) ehdotti järjestettäksi kysely siitä, kuinka moni haluaa paperilehden ja kuinka moni digilehden.

Parantaja (PVA) kysyi verkkokaupasta, johon Lovén (HSVA) vastasi, ettei sen edistämiseen ole esteitä.

Vinni (HSVA) kertoi Pro-Seremoniain täyttävän 25 vuotta ensi vuonna ja tulossa olevan yhtiön esittely Helsingin keskustakirjasto Oodissa keväällä.

Kun toimintasuunnitelmaesitykseenkään ei tehty kannatettuja muutosesityksiä, LH:n esitys hyväksyttiin.

Jori Mäntysalo liiton puheenjohtajaksi

Nyt kokouspuheenjohtajaksi siirtyi Värri (TAVA).

Seuraavana asiakohtana oli ”Liiton puheenjohtajan vaali”. Kohta antaa ymmärtää, että olisi useampia ehdokkaita, joista eniten kannatusta saava valittaisiin.

Uusiin sääntöihin on otettu sääntömääräys (9 § Liittohallitus, Liittohallituksen tehtävät hallinnon osalta, kohta 5.), jonka mukaan LH:n tehtävänä on ”perustaa henkilövalintoja valmistelevan työryhmän liittokokousta varten”.

Mäntysalon (TAVA) mukaan työryhmä oli hän itse. Hän esitti itseään puheenjohtajaksi. Mäntysalo oli kysellyt jäsenyhdistyksiltä muista puheenjohtajaehdokkaista. Tällaisia ei hänelle ilmoittautunut.

Puheenvuoroja ei käytetty. Mäntysalo valittiin liiton puheenjohtajaksi.

Liittohallituksen vaali

Asiakohdan idea on sama kuin edellisessä kohdassa. Hallituksen jäseniksi valittaisiin eniten kannatusta saavat ehdokkaat. Mutta oli vain yksi esitys, Mäntysalon (TAVA) laatima lista (ks. Jori Mäntysalon junttalista Vapaa-ajattelijain liiton uudeksi hallitukseksi (7.9.2023)). Jälleen Mäntysalo oli eri tavoin kysellyt ehdokkaita listalleen.

Puheenvuoropyyntöjä ei tullut. Valittiin Mäntysalon esittämä lista LH:ksi.

Uusi liittohallitus. Uusi liittohallitus, keskellä Jori Mäntysalo.

Robert Brotherus liittovaltuuston puheenjohtajaksi

Asiakohtana oli ”Liittovaltuuston puheenjohtajan vaali”. Ainoa ehdokas, Robert Brotherus (HSVA), esittäytyi sanoen olevansa käytettävissä. Hän aloitti 30 vuotta siten HVA:ssa, oli sen hallituksen jäsen ja liiton puheenjohtajakin 2005–2008. Tämä oli ”kukkosslovakian” kultakautta, mitä Brotherus ei maininnut, mutta mainitsi kuitenkin, että ”tuli kriisejä”. Koska hän on perheellinen mies, ”kumileimasimen rooli” sopii hänelle, Brotherus sanoi.

Yleensä LV on ollut paperitiikeri. Se on myötäillyt LH:sta kaikessa laiminlyöden tehtävänsä jäsenyhdistysten valtuutettujen kokouksena, joka sääntöjen mukaan on isäntä talossa. Brotherus lausui totuuden ja näytti jo ennen valintaansa asettuneen LH:n isäntärengin osaan Olavi Korhosen (LYVA) tavoin. Tällä on demoralisoiva vaikutus LV:n muihin jäseniin. Haluavatko hekin olla vain kumileimasimen asemassa?

Muita ehdokkaita ei ollut. Brotherus valittiin LV:n puheenjohtajaksi.

Liittovaltuuston vaali

Vaalin idea toistui asiakohdan nimessä. Mutta Mäntysalolla (TAVA) oli valmiina myös lista LV:n jäseniksi valittavista henkilöistä. Tässä kohtaa nousi esille Nina Hansenin (LLVA) nimi. Häntä esitettiin LV:n jäseneksi, mutta liiton sääntöjen (12 § Muita määräyksiä, kohta 3.) mukaan liiton luottamustoimiin voidaan valita vain jäsenyhdistysten jäseniä. Lisäksi (12 §, kohta 1.) henkilön jäsenyhdistyksen oli tullut antaa hänestä jäsentiedot liitolle sekä maksaa hänen osaltaan LM edeltävältä vuodelta. Jos on kyseessä kuluvana vuonna liittynyt uusi jäsen, jäsenyhdistyksen on tullut antaa jäsentiedot liitolle, minkä perusteella yhdistykselle syntyy velvollisuus maksaa jäsenestä LM liitolle.

Sääntömääräys on uusi ja omituinenkin. Velvollisuutta tilittää jäsenestä LM liitolle ei ole aikaisemmin katsottu syntyvän jäsentietojen liitolle luovuttamisen perusteella vaan vasta jäsenen yhdistykselleen maksaman jäsenmaksun perusteella. Jos sääntöjä noudatetaan, jäsenyhdistyksen olisi oman riskin välttämiseksi hyväksyttävä jäsenhakija jäseneksi vasta, kun tämä on maksanut yhdistykselle vähintään jäsenmaksun suuruisen maksun. Jäsenhakija ei vielä ole yhdistyksen jäsen, ja maksua on kutsuttu kynnysrahaksi. ”Kukkosslovakia” omaksui tällaisen käytännön HVA:ssa 2000-luvulla. En tiedä, onko se vielä voimassa HSVA:ssa.

Hansenin kohdalla LLVA ei ollut ilmoittanut häntä jäseneksi; hän oli vaalikelvoton. Koska liitto ei aina noudata sääntöjään vaan sortuu usein mielivaltaan, ongelman ratkaisemiseksi kokouspuheenjohtaja Värri (TAVA) kysyikin: Voisiko LLVA ilmoittaa Hansenin ”A-jäseneksi” myöhemmin. Näin hänestä olisi saatu vaalikelpoinen ainakin vaalin jälkeen.

Värrin aikomus arvelutti Antti Rantakokkoa (OSVA). Hän sanoi jättävänsä pöytäkirjaan eriävän mielipiteen, jos päätöksen moittimiseksi sellainen on tarpeen.

Hansenia ei valittu LV:n jäseneksi. Sinne valittiin Brotheruksen (HSVA) seuraksi: Susanna Anjala (KUVA), Mikko Hangelmaa (TUVA), Päivi Kovanen (KSVA), Melina Maunula (KOUVA), Petra Packalén (TAVA), Pertti Periniva (KEVA), Mauno Sarajärvi (KAIVA), Ari Sulopuisto (JSVA), Martti Vaattovaara (LLVA) ja Antti Värri (TAVA). Varajäseniksi valittiin Reijo Raappana (LLVA), Antti Rantakokko (OSVA), Thomas Mangs (HSVA), Aki Räisänen (KAIVA) ja Tapio Pilli (LAVA).

Tilintarkastajain valinta

Liiton tilintarkastajiksi valittiin jatkamaan HT-tilintarkastaja Timo Vilén ja HTM Simo Dückstein.

Keskustelua henkilövalinnoista

Vielä käytiin vähän keskustelua junttalistojen laatimisesta ja yleensä henkilövalintojen valmistelusta. Vaattovaaran (LLVA) mukaan LH:n valitseman työryhmän työ on junttalistan laatimista. Se luo ”katvealueita” vaikeuttaen vastaesitysten tekoa. ”Junttalistameiningistä” olisi päästävä eroon.

Lovénin (HSVA) mielestä valmistelu on välttämätöntä, koskei haluta joutua tilanteeseen, jossa ehdokkaita ei ole lainkaan. Jyväskylän LK (2020) oli tästä varoittava esimerkki. Hän kehotti tekemään avoimesti esityksiä ehdokkaista.

Laineen (SAVA) mielestä ehdokaspula vaivaa liittoa. Hän uskoi, että valintoja valmistellut työryhmä oli aktiivisesti ollut yhteydessä jäsenyhdistyksiin ja sanoi puolustavansa ”hieman” junttalistaa.

Periniva (KEVA) kertoi, että KEVA:ltakin kyllä ehdokkaita kyseltiin ja piti prosessia demokraattisena. Vapaa-ajattelijoilla on hyvä maine – ainakin Kemissä, hän sanoi.

Brotheruksenkin (HSVA) mielestä aktiivipulaa on. Junttalistassa oli kyllä se särö, että listalla oli täsmälleen valittavien ehdokkaiden lukumäärä.

Liittokokousohjesääntö

Ennen kokouksen päättämistä oli viimeisenä asiakohtana LK-ohjesäännön hyväksyminen. Liiton uudet säännöt (12 §, Eräitä muita määräyksiä, kohta 1.) vaativat, että liitolla on LK:n hyväksymä LK-ohjesääntö. Ohjesääntöesitystä esitteli Pasanen (KSVA). Tarkoituksena on, että se korvaa tähän asti kuhunkin LK:een erikseen laaditut ja kokouksessa hyväksytyt menettelytapaohjeet.

Ylikoski (HSVA) oli tyytyväinen ohjesääntöesitykseen. Se sopii meille, vaikka kansainvälisissä kokouksissa äänestetään aina ja mitataan kaikkien ehdokkaiden kannatus.

Kerron tässä esimerkkinä yhden oman huomioni LK-ohjesääntöesityksestä. Aikaisemmin liiton Lahden LK:ssa 9.10.2011 hyväksytyissä säännöissä vaadittiin (7 §, 5 mom.), että "Yhdistyksen edustaja on valittava yhdistyksen kokouksessa.". Sääntömääräys oli voimassa Jyväskylän LK:ssakin 26.–27.9.2020. Vaatimus oli tehty, koska näin tärkeässä asiassa haluttiin, että jäsenistöä kuullaan ja heillä on mahdollisuus vaikuttaa asiaan. Oli muodostunut epäkohdaksi, että yhdistyksen hallitus pikku piirissään tai jopa vain nimenkirjoittajat keskenään valitsivat edustajat ja antoivat valtakirjat. Tämä oli epädemokraattista. Ainakin "kukkosslovakia" toimi näin HVA:ssa.

Nykysäännöissäkin (hyväksytty Jyväskylän LK:ssa 26.–27.9.2020) on sääntömääräys (6 § Liittokokous, Liittokokousedustajat, 1. momentti) "Yhdistyksen edustajien valinnasta on päätettävä yhdistyksen kokouksessa.". Näin nyt LK:ssa hyväksytty LK-ohjesääntö on tässä kohtaa ristiriidassa sääntöjen kanssa ja joutuu väistymään.

LK-ohjesäännössä hyväksytään se, että yhdistyksen kokous on antanut asiassa valtuutuksen "esim." yhdistyksen hallitukselle valita edustajat. Tällöin hallitus tekee näin ja antaa valtakirjat. Tämä on esitetty vain esimerkkinä. Ei siis näyttäisi olevan estettä sille, että voidaan haluttaessa palata vanhaan harvainvaltaan ja vaikka vain nimenkirjoittajat (yleensä kaksi henkilöä, mutta joskus yksikin) voivat valita edustajat ja antaa valtakirjat.

Tämä on jälleen kerran osoitus vajaa-ajattelijain toiminnalle ominaisesta soutamisesta ja huopaamisesta. Olen moittinut sitä monta kertaa. Erilaiset halut pitää asettaa tärkeysjärjestykseen ja estää epädemokraattinen, jäseniä loukkaava keplottelu.

"Sääntönikkariksi" itsensä nimennyt Pasanen (KSVA) tai kukaan muukaan ei asiaa huomannut. Kun tällainen ohje nyt hyväksyttiin, se on vaarallinen. Vain ohjetta noudattamalla LK:een voidaan tuoda sääntöjen vastaisia valtakirjoja, jotka pitää valtakirjantarkastuksessa hylätä. Tästä voi tulla kamalaa haittaa jäsenyhdistyksille.

Muutosesityksiä ei tehty. LK hyväksyi LH:n esityksen LK-ohjesäännöksi.

Lopuksi ilmoitettiin, että matkalaskut tulee jättää Vinnille (HSVA), hautausmaata ylläpitävien jäsenyhdistysten kokous alkaa sunnuntaina kello 10 ja ryhmäkuvia uudesta LH:sta ja LV:sta otetaan kello 11.30. Uusi LH pitää järjestäytymiskokouksensa kello 12. Räikkälä (SAVA) ilmoitti vielä, että hän haluaa tehdä uusista luottamuselimiin valituista henkilöistä haastatteluja.

Kokous päättyi kello 17.16.

Ryhmäkuvat

Menin kokouspaikalle sunnuntaina ja sainkin ryhmäkuvan uudesta LH:sta. LV:n puheenjohtajaksi valittu Brotherus (HSVA) ei ilmaantunut paikalle. Muut LV:oon valitut eivät kaiketi osanneet asettautua ryhmäkuvaan. Siksi sitä kuvaa ei saatu.

Kimmo Sundsröm

Kirjoittajasta

Kirjoittaja syntyi ateistina (kuten jokainen) 1957, erosi kirkosta 1958, ei käynyt rippikoulua ja liittyi Lohjan seudun vapaa-ajattelijoihin (LSVA) keväällä, ennen vappua 1977. Hänet valittiin ensi kertaa Vapaa-ajattelijain liiton LH:n varajäseneksi Vaasan LK:ssa 18.6.1978. LK-kauden 7.6.1987–10.6.1990 hän oli LH:n varsinainen jäsen, minkä jälkeen taas varajäsen 9.6.2002 saakka. LH:n työvaliokunnan jäsen hän oli 18.6.1978–9.6.2002.

Hän kieltäytyi palvelemasta Suomen armeijassa, koska siihen aikaan armeijassa ei ollut negatiivista uskonnonvapautta. Siviilipalveluun kirjoittaja ei hakenut, vankilaan hän ei päässyt.

Vapaa Ajattelija -lehden päätoimittajana kirjoittaja oli 27.6.1981–6.3.1983. Vuosina 1979–2003 hän kirjoitti lehteen 610 kirjoitusta.

Vapaa-ajattelijain liiton toimistonhoitaja Ulla(-Liisa) Huuskosen kesälomasijaisena hän työskenteli ensi kertaa kesällä 1979 ja myöhemmin liiton toimiston- ja taloudenhoitajana 1.1.1988–23.11.2003. 23.11.2003 työsuhde purettiin laittomasti, minkä työnantajakin myönsi. Palkanmaksu ilman työvelvoitetta jatkui 31.5.2004 asti.

Kirjoittaja toimi liiton ja sen jäsenyhdistysten omistaman Kustannus Oy Vapaa Ajattelija Ab:n toimitusjohtajana 13.5.1984–20.9.1984 ja 7.1.1988–18.4.1998. Hän kokosi, suomensi ja toimitti 14 yhtiön kustantamaa kirjasta ja vastusti yhtiön varojen hävitystä sekä yhtiön purkua, jonka ”kukkosslovakia” kuitenkin sai aikaan 22.12.2015. Yhtiön osakkaat menettivät kaikki yhtiöön sijoittamansa varat, koska varoja ei jäänyt.

Kirjoittaja perusti Vapaa-ajattelijain liiton arkiston ja järjesti siitä Lohjalla, missä arkistoa silloin säilytettiin, yli 90 prosenttia vuosina 1982–1996. Arkistotyöt keskeytyivät liiton pääsihteeri Juha Kukkosen häirinnän, kiusaamisen ja muuten moitittavien menettelytapojen takia. Arkiston loppuosaa järjesti sen jälkeen liiton työntekijä Janne Vainio palkkatyönä. Helmikuussa 2009 arkisto (rajavuodet 1910–2000) vuoteen 2000 asti luovutettiin Kansan Arkistolle.

Kirjoittaja on ollut usean liittoon kuuluvan vapaa-ajattelijayhdistyksen jäsen (LSVA, HVA, PKV ja RVA) ja ollut perustamassa useampia vapaa-ajattelijayhdistyksiä, joista osa liittyi liiton jäsenyhdistyksiksi, osa ei. Hän perusti 23.9.1999 Pääkaupunkiseudun vapaa-ajattelijat ry:n (PKV, nykyisin Pääkaupunkiseudun ateistit ry (PAT)) muiden ateistien kanssa ja toimii yhdistyksessä edelleen.

Postimyyntiantikvariaatti VOLTAIRE Booksia kirjoittaja hoiti vuosina 1983–2019.

Lyhenteitä

DVV Digi- ja väestötietovirasto
EK eroakirkosta.fi-palvelu
HI Humanists International
HSVA Helsingin seudun vapaa-ajattelijat ry
HTM hyväksytty tilimies
HVA Helsingin Vapaa-ajattelijat r.y., myöhemmin Helsingin seudun vapaa-ajattelijat ry
JSVA Joensuun seudun vapaa-ajattelijat r.y.
KAIVA Kainuun Vapaa-ajattelijat ry
KAVA Karkkilan vapaa-ajattelijat ry
KEVA Kemin Vapaa-ajattelijat r.y.
KOUVA Kouvolan Vapaa-ajattelijat ry
KOVA Kotkan Vapaa-ajattelijat r.y.
KSVA Keski-Suomen vapaa-ajattelijat ry
KUVA Keski-Uudenmaan Vapaa-ajattelijat ry
LAVA Lahden Vapaa-ajattelijat r.y.
LH liittohallitus
LK liittokokous
LLVA Luoteis-Lapin vapaa-ajattelijat ry
LM liittomaksu
LSVA Lohjan seudun vapaa-ajattelijat r.y., myöhemmin Länsi-Uudenmaan ateistit r.y.
LV liittovaltuusto
LYVA Lappeenrannan ja ympäristön vapaa-ajattelijat r.y.
OSVA Oulunseudun Vapaa-ajattelijat r.y.
PAT Pääkaupunkiseudun ateistit ry
PKV Pääkaupunkiseudun vapaa-ajattelijat ry, myöhemmin Pääkaupunkiseudun ateistit ry
PVA Pohjanmaan vapaa-ajattelijat r.y.
RVA Raision vapaa-ajattelijat ry
TAVA Tampereen vapaa-ajattelijat r.y.
TUVA Turun Vapaa-ajattelijat r.y.
VVA Vaasan Vapaa-ajattelijat r.y.
Lue myös
Vapaa-ajattelijain liiton liittokokous pidetty (12.7.2008)
Lahden liittokokous siirsi Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtajuuden Tampereelle (25.7.2011)
Tampereen liittokokous valitsi imagofasistit jatkoon Vapaa-ajattelijain liitossa (16.7.2014)
Oulun liittokokous antoi tukensa imagofasisteille Vapaa-ajattelijain liitossa (16.6.2017)