|
TOIMINNANJOHTAJA PAULA VASAMA SAI POTKUT (20.5.2009)Päivitetty 22.5.2009
Päivitetty 5.7.2009 Päivitetty 16.1.2024 |
Vapaa-ajattelijain liiton hallitus irtisanoi toiminnanjohtaja ja taloudenhoitaja Paula Vasama-Everest-Phillipsin sähköpostikokouksessaan iltapäivällä 12.5.2009. Tämä tapahtui pian sen jälkeen, kun Vasamaa oli kuultu työsuhteen päättämisperusteista liiton toimiston takahuoneessa. Kuulemistilaisuudessa ei ollut läsnä muita hallituksen jäseniä kuin puheenjohtaja Jussi K. Niemelä. Hallituksen sähköpostikokoukseen otti osaa varsinaisia jäseniä ja ainakin yksi henkilökohtainen varajäsen. Irtisanominen ei tapahtunut yksimielisesti. Varsinaisista jäsenistä varapuheenjohtaja Aki Räisänen ja pääsihteeri Eino Huotari jättivät asiassa kirjallisen vastalauseensa. Irtisanomista kannatti vähintään viisi jäsentä. Hallituksen jäsenluettelo Piikkiön liittokokouksen 14.-15.6.2008 valintojen mukaisesti (yksi henklö ilmoitti valintansa jälkeen, ettei suostu tehtävään): Pääsihteeri Eino Huotari, Karkkila Marko Koivuniemi, Seinäjoki; henkilökohtainen varajäsen Anneli Laakkonen, Kotka Marko Lakkala, Oulunseutu; henkilökohtainen varajäsen Lasse Pylkki, Keski-Uusimaa Timo Mykrä, Vuoksenlaakso; henkilökohtainen varajäsen [Heljä Pekkalin, Pohjois-Kyme; ei suostu] Jori Mäntysalo, Tampere; henkilökohtainen varajäsen Antti Värri, Tampere Kari Pasanen, Keski-Suomi; henkilökohtainen varajäsen Erkki Hohenthal, Karkkila Aki Räisänen, Kainuu; henkilökohtainen varajäsen Aimo Törmänen, Porvoon seutu. Kinatorilla vilkasta keskustelua irtisanomisesta Vastoin entisiä tapoja Vasaman irtisanomisesta saatiin puheenjohtajan lähettämä lyhyt viesti jo samana iltapäivänä. Sen jälkeen sähköpostikeskustelulista Kinatorilla asiasta keskusteltiin vilkkaasti. Paula Vasaman kirjoituksia ei nähty. Hänet oli nähtävästi heti poistettu listalta niin, ettei hän voinut vastaanottaa eikä lähettää viestejä. Jossakin viestissä kerrottiin, ettei Vasamalla ole työntekovelvoitetta irtisanomisaikana. Työnantaja haluaa kieltää häntä tekemästä työtä irtisanomisaikana ja vaatii häneltä esim. liiton toimiston avaimet heti pois. Tämä sanottiin myös myöhemmin julki tulleessa irtisanomisilmoituksessa. Verkkolehti Jumalaton julkaisi irtisanomisilmoituksen Kulttuurilehti Jumalaton julkaisi 14.5.2009 työnantajan Vasamalle antaman ja 12.5.2009 päivätyn irtisanomisilmoituksen. Sen olivat allekirjoittaneet pj Jussi K. Niemelä ja hallituksen jäsen Robert Brotherus. Hallitus oli valinnut 12.5.2009 Brotheruksen uudeksi liiton määrätyksi nimenkirjoittajaksi sääntömääräisten nimenkirjoittajien (pj Niemelä, varapuheenjohtaja Aki Räisänen ja pääsihteeri Eino Huotari) lisäksi. Samalla Vasaman oikeus kirjoittaa liiton nimi määrättynä nimenkirjoittajana peruttiin. Kun Vasama ei enää saa tehdä työtä, oikeus on tarpeetonkin. Muutosilmoitus saapui yhdistysrekisteriin 18.5.2009. Irtisanomisilmoitus Vasaman työsuhde päättyy irtisanomisajan ollessa kaksi kuukautta. Perusteena on Työsopimuslain 7 luvun 2 §:n mukaiset työntekijän henkilöön liittyvät perusteet, joiden seurauksena edellytyksiä työsuhteen jatkamiselle ei ollut. Ilmoituksessa käytetään asiaintilasta nimitystä luottamuspula. Ilmoituksessa viitataan Vasaman 7.3.2009 saamaan kirjalliseen varoitukseen. Ilmoituksen mukaan Vasaman ”epäasiallinen ja työnantajan määräysten vastainen käyttäytyminen” on jatkunut ”ilmeten mm.” näin: 1. Vasama on rikkonut radio-ohjelmassa 15.4.2009 ”hallituksen ohjesääntöä” (hallitus ei ole julkistanut ohjesääntöä); 2. Vasama on esimiesasemassa käyttäytynyt epäasiallisesti alaista (tukityöllistetty järjestösihteeri) kohtaan 17.4.2009; 3. Vasama on vienyt työriita-asian liittovaltuustoon 26.4.2009; 4. Vasama on laiminlyönyt vastineen toimittamisen liittohallitukselle huolimatta hallituksen toistuvista pyynnöistä; 5. Vasama on ilmoittanut (kenelle?, minne?, hallitukselleko?) virheellisiä ja paikkansapitämättömiä seikkoja hallituksen jäsenten toiminnasta; 6. Vasama on kieltäytynyt luovuttamasta työpuhelinta sairausloman aikana ja sen jälkeen työnantajalle lukuisista pyynnöistä huolimatta; 7. Vasamalla on ”toiminnanjohtajalle sopimaton vähättelevä ja epäkunnioittava asenne” hallituksen jäseniä kohtaan; 8. Vasama on käyttänyt ”luottamusasemaansa” väärin viedessään liittohallituksen alkuperäisiä kokouspöytäkirjoja pois toimistolta. Vasama määrätään myös pitämään kertyneet kesälomapäivänsä (24) 1.6.2009 alkaen. Kertyneiden talvilomapäivien pitämisestä ei kerrota mitään. Kesälomapäiviä on mahdollisesti enemmän kuin 24. Niitä karttuu myös irtisanomisaikana. Paula Vasama liiton työntekijänä Tapasin Vasaman ensi kertaa Kotkan liittokokouksessa kesäkuussa 1981. Hän ei kuitenkaan ollut mukana liiton toiminnassa millään tavalla ennen kuin hakeutui töihin liiton toimistonhoitajaksi syksyllä 1984. Liiton toimistonhoitajana ennen Vasamaa toimi Ulla Huuskonen. Hän työskenteli ensin puolipäivätoimisesti. Sen jälkeen, kun liitto vuonna 1976 alkoi saada valtion yleisavustusta, Huuskosen työsuhde jossakin vaiheessa muutettiin kokopäivätoimiseksi. Huuskonen sairastui syöpään ja oli sairauslomalla keväällä 1984. Palkkataso oli tuolloin 4.058 markkaa (1.276,29 euroa vuoden 2008 rahassa). Vasamasta Ulla Huuskosen seuraaja Paula Vasaman isä Timo I. Vasama (Karkkilan Vapaa-ajattelijat ry) oli toimistonhoitajan paikkaa täytettäessä liiton puheenjohtajana (puheenjohtajana 15.6.1969-10.6.1990). Työpaikkaa ei pantu avoimeen hakuun. Ulla Huuskosen sairausaikana ja hänen kuolemansa jälkeen hänen työtehtäviään olivat hoidelleet Lilian Kallio (s. 1945), Ilmari Huuskonen ja minä. Olin Huuskosen sijaisena 18.3.1984-6.5.1984. Töitä hoidettiin halvemmalla kuin mitä Ulla Huuskoselle maksettiin. Esimerkiksi minä sain palkkaa huhtikuulta 1984 2.000 markkaa ja Ilmari Huuskonen elokuulta 1984 2.250 markkaa. Ilmari Huuskonen (s. 3.11.1920, Helsingin Vapaa-ajattelijat ry) oli halukas jatkamaan toimistonhoitajana vaimonsa jälkeen. Liittohallitus käsitteli asiaa 5.8.1984. Tällöin Tauno Lehtonen (Turun Vapaa-ajattelijat ry) kannatti Paula Vasaman valitsemista toimistonhoitajaksi, samoin Sirkku Sievänen (Lahden Vapaa-ajattelijat ry). Johan (Johannes) Munnukka (Kymin vapaa-ajattelijain yhdistys ry) puolestaan kannatti Ilmari Huuskosen valitsemista toimistonhoitajaksi. Esa Lassi (Kotkan Vapaa-ajattelijat ry) arvosteli sitä tapaa, jolla työpaikan täyttämistä oli valmisteltu. Hän kannatti Huuskosen valitsemista ja ehdotti, että työpaikan täyttöasiaa käsitellään demokraattisesti. Teuvo Pykönen (Helsingin Vapaa-ajattelijat ry) ja Keijo Moberg (Kotkan Vapaa-ajattelijat ry) kannattivat sitä, että toimi pannaan avoimeen hakuun. Erkki Hartikainen (Lohjan seudun vapaa-ajattelijat ry) halusi kiirehtiä toimen täyttämistä, koska ”työt kaatuvat päälle”. Olin aiemmin ollut toimistonhoitaja Ulla Huuskosen kesälomittajana 1.7.1979-31.7.1979 ja 1.7.1982-31.7.1982 sekä hänen sijaisenaan edellä mainitun ajan 18.3.1984-6.5.1984. En kuitenkaan itse hakenut toimistonhoitajan tointa. Vaikka Ilmari Huuskonen olikin aktiivi henkilö, katsoin, että hän alkoi olla liian vanha tuollaiseen hommaan. Hänestä ei saataisi ainakaan kovin pitkäaikaista työntekijää liitolle. Keskustelun jälkeen Paula Vasama valittiin toimeen 1.9.1984 lukien ja kuukausipalkaksi päätettiin 4.551 markkaa (1.431,34 euroa vuoden 2008 rahassa). Näin Vasama pääsi heti aloittamaan paremmalla palkalla kuin mitä Ulla Huuskoselle oli maksettu. Kun Erkki Hartikainen (ensimmäisen kerran) kyllästyi vapaa-ajattelijoiden toimintaan ja jätti pääsihteerin tehtävät, Paula Vasama valittiin hänen seuraajakseen v.t. pääsihteeriksi 29.6.1986. Helsingin liittokokouksessa 7.6.1987 Vasama valittiin pääsihteeriksi. Myöhemmin hän meni naimisiin ja muutti maasta 18.12.1987. Työsuhde (1.9.1984-31.12.1987) kesti kolme vuotta ja neljä kuukautta. Loppupalkka oli 5.932 markkaa/kk (1.640,20 euroa vuoden 2008 rahassa). Työsuhde avoimeen hakuun Vasaman jälkeen Paula Vasama kertoi liittohallituksen työvaliokunnan kokouksessa 13.9.1987 muuttavansa Englantiin. Hänellä oli myös ehdokas seuraajakseen: Terhi Ikonen. Liittohallitus keskusteli asiasta 4.10.1987, jolloin Toivo Hakkarainen (Kymin vapaa-ajattelijain yhdistys ry) ehdotti, että toimistonhoitajan toimi pannaan hakuun. Tätä kannatti myös Ilmari Huuskonen. Juhani Pösö (Helsingin Vapaa-ajattelijat ry) sanoi, että ”aatetta ja harrastusta” pitää kyllä hakijoilla olla. Minä käytin puheenvuoron, jossa kannatin vallan hajautusta. Tarkoitin, että toimistonhoitajan ja pääsihteerin tehtävät pitäisi erottaa eri henkilöiden hoidettaviksi. Ilmari Huuskonen oli puolestaan sitä mieltä, ettei mitään vallan keskitystä ollut. Myös Hakkarainen oli sitä mieltä, että kenttätyö kärsii, ellei tehtäviä hajauteta eri henkilöille. Liittohallitus valitsee toimistonhoitajan Liittohallituksen työvaliokunta ja liittohallitus molemmat kokoontuivat 12.12.1987 päättämään uudesta toimistonhoitajasta muiden asiain ohella. Hakijoita oli yhteensä viisi: Terhi Ikonen, 27 vuotta, ylioppilas ja Helsingin kauppaoppilaitoksen myyntilinjalta valmistunut merkantti. Hän oli myös käynyt Snellman-korkeakoulua vuoden ja työskennellyt Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa, Väestörekisterikeskuksessa, Helsingin Puhelinyhdistyksessä ja viimeksi Toimialapalvelussa; Jouko A. Kuortti, 37 vuotta, opiskellut tai valmistunut Taideteollisesta korkeakoulusta kamerataiteen linjalla, toiminut pullakuskina, siivoojana, taksikuskina ym.; Anja Lahti, ylioppilas, joka oli käynyt taideteollisen ammattikoulun, opiskellut Helsingin yhteiskunnallisessa opistossa, ollut töissä grillipizzeriassa ja suorittanut marxilaisia kursseja; Lasse Sirén, 35 vuotta, ylioppilasmerkonomi (1971) ja diplomifilosofi Karl Marx –yliopistosta, Itä-Saksasta. Hän oli toiminut Yleistoimihenkilöiden järjestösihteerinä ja Helsingin yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa. Helsingin Vapaa-ajattelijat ry suositteli Sirénin valitsemista. Hallituksen jäsenistä Olavi Korhonen (Lappeenrannan ja ympäristön Vapaa-ajattelijat ry) oli sitä mieltä, että hyvä toimistonhoitaja on näkymätön ja liiton johto voi luottaa häneen. Veikko Laine (Järvenpään Vapaa-ajattelijat ry) oli sitä mieltä, että olin tehtävään ylikoulutettu (vaikken ollut edes maisteri). Minut valittiin sitten toimistonhoitajaksi yksimielisesti. Kun Vasaman palkka oli 5.932 markkaa, minun palkkavaatimukseni oli 5.300 markkaa/kk (1.465,46 euroa vuoden 2008 rahassa). Näin aloitin sitten työni 1.1.1988. Työsuhteeni purettiin laittomasti 23.11.2003. Myöhemmin seuraavana vuonna purkaminen muutettiin irtisanomiseksi ja työsuhde päättyi 31.5.2004. Näin olin palvellut liittoa aiemmin kuukauden vuonna 1979, kuukauden vuonna 1982 sekä kuukauden ja 20 päivää vuonna 1984, yhteensä 3 kuukautta 20 päivää. Viimeisen työsuhteen kanssa palvelua tuli yhteensä 16 vuotta 8 kuukautta ja 20 päivää. Paula Vasama-Everest-Phillips uudelleen toimiston- ja taloudenhoitajaksi Paula Vasama oli palannut Suomeen vuonna 2003 asuttuaan ainakin Englannissa, Japanissa ja Italiassa. (Hänen aviomiehensä Maxim Everest-Phillips oli nuori diplomaatti, joka joutui töihin Japaniin.) Lapsia heille ei syntynyt, sen sijaan myöhemmin tuli avioero. Tuliaisina ulkomailta Vasamalla oli yksi alle kouluikäinen poika ja Vasama oli työtön. Hän sanoi välttämättä tarvitsevansa jonkun työpaikan, vaikka sitten Valintatalon kassana. Pääsihteeri Juha Kukkosen johtamat voimat liittohallituksessa keksivät työttömän Vasaman ja saivat hankkeelleen myös Timo I. Vasaman ja Eino Huotarin (Karkkilan Vapaa-ajattelijat ry) kannatuksen. Jälleen kerran liitto ei hakenut parasta mahdollista työvoimaa markkinoilta, vaan läänitti työpaikan yhdelle jenginsä jäsenistä. Ehkä oli onnekasta, ettei Paula Vasamasta tullut Valintatalon kassaa. Käyn joskus itsekin päivittäistavarakaupassa. Kassan työ on erittäin suurta ripeyttä, tarkkuutta ja huolellisuutta vaativaa. Vasaman ikäisiä (s. 1960) kassahenkilöitä ei ole ainakaan isommissa kauppaliikkeissä. He ovat yksinkertaisesti liian vanhoja. Osallistuminen kukkosmieliseen jengiin palkittiin: Vasama sai hyvin pian työnsä aloittamisen jälkeen palkankorotuksen ja pääsi toistamiseen aloittamaan työnsä korkeammalla palkalla kuin yli 16 vuotta palvellut edeltäjänsä (loppupalkka 1.657,80 euroa/kk). Tässä siis vertaillaan keskenään Vapaa-ajattelijain liiton maksamia heikohkoja palkkoja, ei palkkoja yleensä. Vasamasta toiminnanjohtaja Palkankorotuksen lisäksi Vasamalle annettiin pian toiminnanjohtajan titteli. Vuoden 2004 alusta hänen sanotaan toimineen ensin tilapäisenä toiminnanjohtajana. Titteli muutettiin vakinaiseksi 25.1.2004. Tämä aiheuttaa hieman sekavuutta, koska yleensä pääsihteeri ja puheenjohtaja ovat olleet operatiivisen toiminnan johtajia. Vasama itsekin pyrki laajentamaan työtehtäviään siten, että hän antoi lausuntoja ja haastatteluja liiton puolesta, esiintyi radioissa ja televisiossa yms. Vaikka hänen tietonsa eivät aina olleet ajan tasalla, en sano, että hän olisi epäonnistunut näissä tehtävissä. On toisaalta etukin, että työntekijä on itsenäinen ja kyvykäs tällaisiinkin tehtäviin. Keväällä 2004 Vasaman työsuhde vakinaistettiin. Jos hallituksen kukkosmielinen enemmistö olisi halunnut oikeasti kehittää liittoa, sen olisi viimeistään tässä vaiheessa tullut panna toiminnanjohtajan toimi yleiseen hakuun ja palkata paras hakija. Vuosien varrella hallituksen useampien jäsenten ja Vasaman välille kuitenkin tuli erimielisyyksiä työn tehtäväkuva-asioissa ja muissakin asioissa. Niitä koettiin ratkoa vakiintuneella kinaamisella ja riitelyllä, mutta myös liittokokouksissa ja liittovaltuuston kokouksissa kannatusta mittaamalla. Välillä Vasamalle annettiin lisää itsenäisyyttä ja vastuuta, välillä toimenkuvaa taas rajattiin ja itsenäisyyttä kavennettiin. Tällainen tempoileva toimintatapa on ominaista vapaa-ajattelijoille. Liiton toiminta liukui hiljalleen alamäkeä. Henkilösuhteet alkoivat heikentyä, varsinkin sen jälkeen, kun puheenjohtaja Erkki Hartikainen (s. 1942) jätti liiton Järvenpään liittokokouksessa 12.6.2005. Nuoremman sukupolven Robert Brotherus (s. 1973) valittiin Hartikaisen seuraajaksi liiton uudeksi puheenjohtajaksi. Riitoja koetettiin padota liittohallituksen omaan piiriin, mutta heikolla menestyksellä (ks. esim. http://www.ateistit.fi/uutiset/uuti99.html). Kultainen ansiomerkki Vain vuosi ennen potkuja Vasamalle luovutettiin liiton kultainen ansiomerkki 14.6.2008 Piikkiön liittokokouksessa. Viimeinen palkankorotus tammikuussa Vasama oli saanut jonkin aikaa vain sellaisia, pienehköjä palkankorotuksia, jotka olivat kompensoineet inflaation. Työnantajan kanssa oli ollut puhetta, että jossakin vaiheessa hän saa isomman palkankorotuksen. Vuoden 2009 alussa molempien mielestä oli oikea hetki sellaiselle. Hallitus päätti 17.1.2009 yli 500 euron kuukausipalkan korotuksesta. Pian tämän jälkeen alkoi taas tempoilu. Vasamaa moitittiin siitä, että hän oli johtanut jossakin määrin hallitusta harhaan liiton raha-asioissa. Hallituksen jäsenet Marko Koivuniemi ja Kari Pasanen olivat siinä määrin palkankorotusta vastaan, että uhkasivat liittoa moitekanteella, ellei palkankorotusta peruta. Hallituksen enemmistö muutti mielensä: palkankorotus peruttiin 4.4.2009. Tätä Vasama ei hyväksynyt vaan haki ensin tukea ammattiliitoltaan. Ammattiliittokin katsoi, että tammikuun päätös merkitsi uutta sopimusta työntekijän kanssa palkan määrästä, eikä työnantaja voi yksipuolisesti noin vain perua palkankorotusta. Korotettu palkka oli siis maksettava työntekijälle. Edelleen Vasama haki itselleen tukea liittovaltuustolta, joka kokoontui 26.4.2009 (vrt. yllä irtisanomisilmoituksen kohta 3). Valtuusto antoikin tukensa Vasamalle ollen sitä mieltä, että hallituksen tulee pitää kiinni ja noudattaa palkka-asiassa sitä mitä ensin sovittiin ja päätettiin 17.1.2009. Vasama itse on perustellut haluaan ottaa palkankorotus 1.1.2009 lukien myös sillä, että tullessaan mahdollisesti irtosanotuksi, korotettu palkka ehtisi vaikuttaa useiden kuukausien ajan siihen ansioon, jonka perusteella myöhemmin maksettava ansiosidonnainen päiväraha määräytyisi, jos hän joutuisi työttömäksi ja hakisi päivärahaa. Hän saisi siis korkeampaa päivärahaa, koska työttömyyttä välittömästi edeltänyt palkkakin olisi ollut korkeampi. Vasama ei osannut loppukeväällä 2004 laskea irtisanotun työntekijän (siis minun) ansioita oikein vaan laski ne aivan liian korkeiksi. Ammattiliitot, sen enempää kuin viranomaisetkaan, eivät luota työntekijöiden omiin laskelmiin, mutta luottavat työnantajien laskelmiin. En halunnut moittia tästäkään Vasamaa enkä vihoitella hänelle. Tyydyin vain hymyilemään kuin Buddha ja vastaanotin korkeamman työttömyyspäivärahan kuin mitä minulle olisi kuulunut. Vasama irtisanotaan sähköpostikokouksessa Vasaman työsuhde irtisanottiin sähköpostikokouksessa 12.5.2009 päättymään kahden kuukauden irtisanomisajalla. Irtisanomisaika alkaa siitä, kun ilmoitus on tullut irtisanotun tietoon. Työsuhteen kestoksi tulee noin 5 vuotta, 7 kuukautta ja 20 päivää. Kun aiempi työsuhde kesti 3 vuotta 4 kuukautta, Vasama palveli liittoa yhteensä noin 8 vuotta 11 kuukautta ja 20 päivää. Liiton historian pitkäaikaisinta työntekijää, yli 16 vuotta palvellutta toimiston ja taloudenhoitajaa, ei kutsuttu liiton 70-vuotisjuhliin marraskuussa 2007. Helsingin Vapaa-ajattelijat ry:n Kevätskoolaus pidettiin 16.5.2009. Siellä ei nähty Paula Vasamaa. Kimmo Sundström JK. Liiton palveluksessa kautta aikain olleista toimistonhoitajista julkaistaan artikkeli lähiaikoina tällä sivustolla. Kesäkuun puolivälissä ilmestynyt Vapaa Ajattelija -lehden numero 3/2009 ei kertonut mitään Vasaman potkuista. |
Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita Kirkosta eroaminen Mitä uutta? |