Nimi Pääkaupunkiseudun ateistit ry

VAPAA AJATTELIJAN JOULUNUMERO 4/2021 ILMESTYI (29.12.2021)

Lehden vuoden viimeinen numero saapui minulle mukavasti 22.12.2021. Kaikki eivät kuitenkaan ehtineet saada sitä ennen joulua. Numeron sivuluku on tällä kertaa 36. Kirjoituksia on noin 28 ja kirjoittajia noin 20. Esa Ylikoskelta on vain kolme kirjoitusta. Jälleen uusilta kirjoittajilta on saatu muisteluita Minun vapaa-ajatteluni -kirjoitussarjassa.

Kansi Vapaa Ajattelija 4/2021

Kansikuva liittyy tällä kertaa lehden sisältöön. Kuva liittyy kirkon jäsenien etuihin, elämänkatsomustiedon tarjoiluun heillekin. Menossa on kansalaisaloite, joka kuitenkaan ei tule saamaan 50 000 allekirjoitusta eikä näin etene eduskunnan käsittelyyn.

Valtiohumanismia Norjassa

Pääkirjoituksen laati liiton varapuheenjohtaja Antti Värri (s. 3). Se koskee kansainvälisyyttä. Juttu sisältää tiedon valtiohumanismista Norjasta. "Norjan humanistien valtiolta saama rahoitus on jo sellaisissa mittasuhteissa, että norjalaiset aikovat luopua varsinaisista jäsenmaksuista ainakin toistaiseksi kokonaan, minkä toivotaan kasvattavan jäsenistöä entisestään."

Nyt pannaan käsi reilusti ja syvälle veronmaksajien taskuun, ollaan valtiohumanisteja!

Aikoinaan Norjan Human-Etisk Forbund oli pienempi järjestö kuin Vapaa-ajattelijain liitto. Suomessa on vain pieniä askelia kohti valtiovapaa-ajattelua. Vuonna 2022 liittomaksu on vain 12 euroa, kun valtion yleisavustus liitolle yksin on 50.000 euroa eli yli kolminkertainen maksavaa jäsentä kohti. Valtio ostaa liiton toiminnan, ja liitto ajaa jatkossakin kirkon jäsenten etua sekä julkaisee vasemmistopoliitikkojen haastatteluja.

Digi- ja väestötietovirastokin tarjoaa pakotien gulagista

Jutussa Valtionkirkoista eroaminen jatkuu (s. 6) Eroakirkosta.fi-palvelun verkkosivun ylläpitäjä Jori Mäntysalo kertoo, että ortodoksien osuus kirkkolaisten erovirrasta palvelussa on kasvanut 2,5 prosenttiin.

Samoin kerrotaan, että nyt myös Digi- ja väestötietovirasto tarjoaa kirkostaeroamispalvelua. Kaikista kirkosta eroavista 25–33 prosenttia käyttää tätä palvelua. Toistaiseksi Eroakirkosta.fi-palvelu on vielä eroliikkeen pääkanava. Useampi kanava tarjoaa vaihtoehtoja eroajille, mikä on hieno asia. Esimerkiksi Munkkiniemen seurakunnasta ja kirkosta eronnut pastori Kai Sadinmaa jätti gulagin Digi- ja väestötietoviraston palvelun avulla. Aikaisemmin tänä vuonna kirkon sotapoliisi (Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli) otti yksimielisesti Sadinmaalta pois pappisoikeudet evankelis-luterilaisessa kirkossa. Sadinmaa ei sotinut sen mielestä oikein.

Ajatuksen vapaus -raportti 2021

Esa Ylikoski kirjoittaa vuoden 2021 Ajatuksen vapaus -raportista (s. 8). Raportin mukaan maailmassa on vielä seitsemän maata, joissa jumalanpilkasta on säädetty kuolemantuomio. Usein myös uskosta luopuminen katsotaan jumalanpilkaksi.

Minun vapaa-ajatteluni

Ehdotin aikoinaan, että lehdessä julkaistaisiin henkilökohtaisia kertomuksia siitä, kuinka kirjoittaja erosi kirkosta. Ilokseni huomaan, että tätä aihetta käsitellään nyt kirjoitussarjassa, jonka otsikko on Minun vapaa-ajatteluni. Tässä numerossa yrittäjä Anne-Marie Front kertoo siitä, miten hän huomasi olevansa uskonnoton (s. 14–15).

Hän kertoo, ettei ole koskaan tuntenut olevansa uskonnollinen. Kuitenkin hänet kastettiin lapsena, hän kävi pyhäkoulua, kävi kahdesti rippikoulua ja tuli konfirmoiduksi vähän alle 30-vuotiaana, kun oli saamassa kristillisen kummipojan. Kaikki tämä uskonnollinen vaikuttaminen ei kuitenkaan tehnyt hänestä uskovaa.

Prometheus-seremoniat Oy:n mainos (n. 16,5 x 6 cm) on sivulla 17. Se voisi olla pienempikin.

Vallan vahtijat

Kirjoituksessaan Vallan vahtijat (s. 25) liittohallituksen jäsen Yki Räikkälä tunnustautuu kirkkorakennusten ihailijaksi. Tunnetuin tällainen ihailija vapaa-ajattelijian piiristä on liiton entinen puheenjohtaja Taina Hollo.

Räikkälän suhde asiaan on kuitenkin kaksijakoinen. Kirkkorakennusten tai muidenkin temppelien ihailu on sinänsä ihan tavallista. On kuin ihmiset katsoisivat kohdetta, mutteivät näkisi mitään. Räikkälä kuitenkin oivaltaa, että temppelit rakennettiin vallan merkeiksi.

Kirjoituksessa on myös oivallettu, että kirkko tarvitsee jäseniä eli rahoittajia, jotta se pysyy pystyssä. Räikkälän mukaan kristinusko on kriisissä Suomessa. Minä sanoisin, että se on maallistumisen paineessa pitkälti hengellisesti kuollut. Edellä mainittu pastori Kai Sadinmaassa on hengellisyyttä, mutta se on vääränlaista kirkolle. Sadinmaa on aika suuressakin määrin anarkisti, eivätkä kristilliset anarkistit (esim. Leo Tolstoi) ole tulleet lopulta hyvin toimeen hierarkisen kirkon kanssa.

"Mitä autoritaarisempi maa, sitä tukevampi asema kirkolla", Räikkälä kirjoittaa. Autoritaarisuus ei kuitenkaan välttämättä helli kirkkoja. Kuinka herttainen kirkon asema on esimerkiksi Pohjois-Koreassa?

Esiin nousee myös roviolla poltettu Giordano Bruno. "Anteeksipyyntöä ei liene esitetyn." Tämä on minusta eriskummallinen ajatus, että anteeksipyyntö voisi hyvittää jotakin. Se voi tosin parantaa anteeksipyytäjän mielenrauhaa, muutoin se on absurditeetti. Kristinuskon ja kirkon julmuudet ovat liian suuria, jotta kukaan pystyisi antamaan niitä anteeksi.

Jumalaton Primo Levi

Esa Aallas kirjoittaa (s. 26–27) italialaisesta Primo Levistä ja tämän pääteoksesta Hukkuneet ja pelastuneet (Artemisia, 2009). Keskitysleiri (Auschwitz) vahvisti hänen sekularismiaan ja esti häntä uskomasta mihinkään kaitselmukseen tai tietoisuutemme ulkopuolella olevaan oikeudenmukaisuuteen.

Kuitenkin Levi sanoo: "Katoliset tai reformoidut papit, eri suuntauksia edustavat rabbit, militantit sionistit, sinisilmäiset tai oppineet marxistit, Jehovan todistajat; kaikkia heitä yhdisti se, että he saivat voimaa uskostaan." Siinäpä ajattelemista.

Tiedeuskis

Markku Myllykankaan kolumni Minä, tiedeuskis (s. 30) on taas reipasta sanailua. Hän torjuu täysin tieteen ja uskonnon väliset debatit ja pitää kaikkia uskontoja huuhaauskontoina. "Uskon ja tieteen välillä on sovittamaton ristiriita, jatkuva sota, täältä ikuisuuteen." Tieteen ja "kristillisen uskon kumppanuus on mahdoton yhtälö. Se ei voi toteutua koskaan."

Toimitussihteeri Eero Suorsa jättää lehden

Jo ennen numeron ilmestymistä kuultiin, että joitakin vuosia Vapaa Ajattelijan toimitussihteerinä toiminut turkulainen Eero K. V. Suorsa jättää tehtävänsä. Koska Poko on sössinyt ihan huolella henkilöstöpolitiikkansa, haluttiin tietää, oliko kyseessä ajolähtö. Näin ei näyttäisi olevan, vaan Suorsa haluaa enemmän aikaa väitöskirjatyölleen.

Suorsa on ollut aktiivinen toimitussihteeri. Hän on tehnyt monia haastatteluja, matkakirjoituksia sekä kirjoittanut kirja- ym. arvioita. Minäkin olen useasti kommentoinut hänen kirjoituksiaan näissä lehtiarvioissa. Muistaakseni olen moittinut vain yhtä kirjoitusta, sitäkin aihevalinnasta. Juttu koski jotakin kristillistä karismaatikkoa. Aihetta oli myllytetty jo monissa lehdissä eikä tapauksessa ollut mitään erityisesti vapaa-ajattelijoita koskettavaa. Julkisuuden ei tulisi ohjata näin voimakkaasti uskonnottomille tarkoitetun lehden sisältöä.

Suorsa lupaa myöhemmin vielä kirja- tai elokuva-arvioita Vapaa Ajattelijalle. Lisäksi hän jatkaa toimintaansa Turun Vapaa-ajattelijoissa. Hän on ollut myös liittohallituksen varajäsen. Ei kerrota, jatkaako Suorsa tässä tehtävässä.

Vapaa Ajattelija etsii nyt uutta toimitussihteeriä lehdelle. Samoin lehti etsii uutta taittajaa. Taittajan vaihtumisen syytä Poko ei kerro.

Lehti ei myöskään kerro mitään liittovaltuuston ylimääräisestä kokouksesta, joka pidettiin 14.11.2021 Helsingissä.

Edelleen lehti ei kerro mitään liiton entisen työntekijän, Janne Vainion kuolemasta 25.4.2021. Siitä eivät kertoneet myöskään lehden numerot 2/2021 tai 3/2021. Voit lukea jotakin Vainiosta kirjoituksestani Janne Vainio on poissa (11.5.2021).

Vielä lehti ei ole kertonut mitään kunnianarvoisan Erkki Hartikaisen kuolemasta, joka sattui 11.7.2021. Hartikainen toimi pitkään liiton pääsihteerinä 1970- ja 1980-luvuilla, Vapaa Ajattelijan päätoimittajana ja viimeksi liiton puheenjohtajana 1999–2005. Hän palveli täydet kaksi liittokokouskautta, mihin ei kukaan puheenjohtaja sen jälkeen ole yltänyt.

Hartikaista voidaan pitää elämänkatsomustiedon (ET) isänä. Aineen synty sai alkunsa hänen tekemänsä valituksen johdosta. Uudet koululait säädettiin 1983, ja ET:n opetus alkoi kouluissa elokuussa 1985.

Hartikaisen puheenjohtajakauden loppuvuosina "kukkosslovakkia" alkoi hajottaa liittoa ja jakelemaan potkuja työntekijöille. Myös luottamushenkilöt kokivat kovia, moni heistä käänsi selkänsä liitolle. Ehkä pahin menetys oli puheenjohtaja Jussi K. Niemelän vihdoin tapahtunut kyllästyminen liiton riitelyyn ja hörhöilyyn. Hän erosi toimestaan 15.11.2010 (ks. Huipulla tuulee: Jussi K. Niemelä jätti Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtajuuden (15.11.2010)).

Kimmo Sundström

Lue myös
Uusi Vapaa Ajattelija –lehti ilmestyi (12.4.2012)
Vapaa Ajattelija –lehden sivumäärä pieneni (22.8.2012)
Vuoden ensimmäinen Vapaa Ajattelija –lehti ilmestyi (18.3.2013)
Vapaa Ajattelijan uusi numero ilmestyi (10.6.2013)
Vapaa Ajattelijan Eurooppa-numero ilmestyi (24.9.2013)
Vapaa Ajattelijan koulunumero päätti julkaisuvuoden (26.12.2013)
Vapaa Ajattelijan Yhdenvertainen Suomi –numero (28.3.2014)
Vapaa Ajattelijan liittokokousnumero (4.6.2014)
Vapaa Ajattelijan teemana seksuaalinen yhdenvertaisuus (14.9.2014)
Vapaa Ajattelijan teemana uskonnot ja konfliktit (15.12.2014)
Vapaa Ajattelijan politiikkanumero (5.4.2015)
Vapaa Ajattelijan teemana paikallinen vaikuttaminen (1.7.2015)
Vapaa Ajattelijan teemana sosiaalinen media (1.10.2015)
Vapaa Ajattelija -lehden vuoden viimeinen numero ilmestyi (17.12.2015)
Vapaa Ajattelija -lehti ilmestyi ilman teemaa (18.3.2016)
Vapaa Ajattelija -lehden teemana kansainvälisyys (3.6.2016)
Vapaa Ajattelijan teematon syysnumero ilmestyi (11.9.2016)
Vapaa Ajattelijan teemana kuolema (19.12.2016)
Vapaa Ajattelija 1/2017: pedon kämmenellä (30.3.2017)
Vapaa Ajattelija 2/2017 pohjustaa Oulun liittokokousta (27.5.2017)
Vapaa Ajattelija 3/2017 on sekalainen paketti (2.10.2017)
Vapaa Ajattelija 4/2017 on vuoden päätösnumero (26.12.2017)
Vapaa Ajattelija 1/2018 hiihtelee vanhoja latuja (23.3.2018)
Vapaa Ajattelija 2/2018 tarjoaa monenlaista kesälukemista (23.6.2018)
Vapaa Ajattelija 3/2018 ilmestyi (21.9.2018)
Vapaa Ajattelija 4/2018 päätti julkaisuvuoden (19.12.2018)
Vapaa Ajattelija 1/2019 jatkaa vaalikiihotusta (20.3.2019)
Vapaa Ajattelija 2/2019 ilmestyi vihdoin (30.8.2019)
Uskomaton-Vapaa Ajattelija ilmestyi ensi kertaa (12.11.2019)
Vapaa Ajattelija 4/2019 ilmestyi sittenkin joulukuussa (1.1.2020)
Vapaa Ajattelija 1/2020 aloitti julkaisuvuoden (23.3.2020)
Vapaa Ajattelijan kesänumero 2/2020 ilmestyi (15.6.2020)
Uskomaton-Vapaa Ajattelija ilmestyi toista kertaa (8.10.2020)
Vapaa Ajattelijan numero 4/2020 ilmestyi jouluksi (16.12.2020)
Vapaa Ajattelija 1/2021 aloitti julkaisuvuoden (26.3.2021)
Vapaa Ajattelijan kesänumero 2/2021 ilmestyi (1.7.2021)
Uskomaton-Vapaa Ajattelija ilmestyi kolmatta kertaa (5.9.2021)