Hallinto ja kokoukset
Yhdistyksen puheenjohtajana toimi Jouni Luukkainen,
varapuheenjohtajana Kimmo Sundström, sihteerinä sekä taloudenhoitajana Jari
Hakkarainen ja neljäntenä hallituksen jäsenenä Unto Söderman.
Tilintarkastajina
toimivat Kalevi Korppi ja Hannu Töyri sekä varatilintarkastajana Marja Meltti. Mikko Kiio oli
juhlapuhujayhdyshenkilö. Mikko Kiio ja Hannu Töyri olivat
markkinointitoimikunta.
Yhdistyksen kokouksia pidettiin kaksi
(kevätkokous 22.9. ja syyskokous 30.12.) ja hallituksen kokouksia kolme
(7.9., 20.12. ja 30.12.). Postitse lähetettiin kaksi jäsenkirjettä (7.9. ja
20.12.), sähköisesti
yksi (21.2.) ja sähköisesti tai postitse yksi
(30.6.).
Jäsenistö
Vuoden alussa A-jäseniä oli 12 ja
K-jäseniä 86 eli yhteensä 98 jäsentä. Vuoden lopussa A-jäseniä oli 11 ja
K-jäseniä 87 eli yhteensä 98 jäsentä.
Kotisivu ja
puhelinluettelotiedot
Yhdistyksen kotisivua www.ateistit.fi hoiti Kalevi Korppi.
Häntä sijaisti 1.11.-31.12. Erkki Hartikainen.
Sivuston luomisen suurta
aktiivisuutta kuvannee se, että Mitä uutta? -osastossa on 62 päiväystä
vuodelta 2006. Sivut ovat tunnettuja Vapaa-ajattelijain liittoa koskevista
kärkevistäkin kannoistaan, uutisistaan ja
artikkeleistaan.
Yhdistyksellä on oma sähköpostiosoitteensa ateistit@ateistit.fi.
Yhdistyksellä
oli molemmissa Helsingin seudun puhelinluetteloissa yhteystiedot:
Pääkaupunkiseudun ateistit ry (Kimmo Sundströmin puhelinnumero, yhdistyksen
posti-, sähköposti- ja verkko-osoitteet);
Vapaa-ajattelijain juhlapuhepalvelu
tai juhlapuheet (Mikko Kiion puhelinnumero); Vapaa-ajattelijat, ks.
Pääkaupunkiseudun ateistit
ry.
Mielenosoitukset
Yhdistyksen jäseniä osallistui
Helsingin yliopiston vapaa-ajattelijayhdistys Prometheus ry:n 11.9.
järjestämään mielenosoitukseen Helsingin yliopiston
lukuvuoden
avajaisjumalanpalveluksen yhteydessä.
Julkaisutoimintaa ja
julkisuutta
Vantaan Sanomissa oli 25.1. sivun mittainen Jari
Hakkaraisen haastattelu. Ilta-Sanomien Plussa oli artikkeliinsa 11.2.
haastatellut Raimo Toivosta.
Jari Hakkaraisella oli yksi mielipidekirjoitus
ja Jouni Luukkaisella neljä; Luukkaisella oli myös artikkeli Vapaa Ajattelija
-lehdessä. Kimmo Sundströmillä oli 45 kirjoitusta yhdistyksen kotisivujen
Uutiset ja artikkelit -osastossa ja Timo Meltillä
yksi.
EU-elintarvikejakelu vähävaraisimmille
Yhdistys piti
välivuoden jakelussa, mutta on jakelija 2007 ja sai myös uuden, hallinnoijan
aseman vuodeksi 2007. Kimmo Sundström on EU-elintarvikejakeluyhdyshenkilö.
Puheenjohtaja Jouni Luukkaisen
pyrkimykset vaikuttaa uskonnonvapauslainsäädäntöön ja sen käytäntöihin
päättäjissä ja viranomaisissa
Opetushallitus julkaisi keväällä
uudet muistionsa perusopetuslain ja lukiolain muutosten vaikutuksista
uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetukseen sekä koulun toimintaan
(tarkemmin: perustuslain vaikutuksista koulun uskonnollisiin tilaisuuksiin).
Siihen oli johtanut eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisut kesäkuussa
2005 kanteluista, jotka vuonna 2003 Satu Honkala teki Opetushallituksen
ohjeista ja Luukkainen Helsingin ja Espoon koulutoimista.
Luukkainen
teki maaliskuussa kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle tästä peruskoulua
koskevasta muistiosta: muistio ei sanonut riittävän selvästi, että kirkkoon
kuulumattoman oppilaan osallistuminen uskonnon opetukseen vaatii KHO:n vuonna
2004 tekemän ennakkoratkaisun perusteella pohjakseen huoltajien yhteisen
ilmoituksen. Hän laati elokuussa
opetusministeriölle esityksen asiaa
selventävästä lainmuutoksesta ja vastineen selvitykselle, jonka
Opetushallitus antoi kantelusta.
Tämän saman aiheen johdosta Luukkainen
kanteli marraskuussa Helsingin ja Espoon koulutoimista.
Oikeuskansleri
ratkaisi toukokuussa kolme Luukkaisen vuonna 2004 tekemää kantelua. Yhdessä
kanteluista vaadittiin Väestörekisterikeskusta
korjaamaan
kirkostaeroamislomakettaan sellaiseksi, että lomakkeessa otetaan
huomioon lapsen huoltajien mahdollisuus ilmoittaa yhdessä lapsi kirkosta
eronneeksi aivan siitä riippumatta, mikä heidän oma uskonnollinen asemansa
on. Oikeuskansleri ei ryhtynyt toimenpiteisiin, mutta kuitenkin VRK
uudisti
lomakkeensa 1.8. (silloin päättyi eräs uskonnonvapauslakiin
sisältynyt kolmen vuoden siirtymäkausi) niin, että jäi vain pieni
kauneusvirhe.
Toisessa kantelussa vaadittiin syntyneen lapsen huoltajille
oikeutta saada rekisteröidyksi mahdollinen yhteinen päätöksensä siitä, että
lapsi säilyttää syntymähetkensä mukaisen tyhjän uskonnollisen asemansa;
silloin äidin toissijainen päätösvalta liittää lapsi kirkkoon vuoden
kuluessa syntymästä väistyisi riidattomasti. Rekisteröinti tulisi saada
hoitaa
rastilla kahden kuukauden kuluessa syntymästä maistraattiin
palautettavassa lapsen tietojen (nimi, kieli) ilmoituslomakkeessa.
Oikeuskansleri tuli
jossain määrin kantelun taakse: hän lähetti vastauksensa
tiedoksi asianomaisiin ministeriöihin, jotta nämä harkitsisivat
mahdollista lainsäädännön täydentämistä.
Kolmas kantelu vaati
evankelis-luterilaista kirkkoa korjaamaan kirkkojärjestyksensä niin, että
kirkkoon kuulumattoman hautaan siunaamiseen tarvittaisiin vainajan jättämä
kirjallinen lupa (eli toivomus tai suostumus). Kantelussa vaatimus
perusteltiin
hautaustoimilain säännöksillä vainajan katsomuksen ja
toivomusten kunnioittamisesta sekä hautaustoimilain
perusteluissakin esitetyllä viittauksella rikoslakiin, joka säätää
hautaamattoman ruumiin pahennusta herättävän käsittelyn rangaistavaksi
hautarauhan
rikkomisena. Oikeuskansleri ei kuitenkaan ryhtynyt ateistin
hautarauhaa suojelemaan. Saattaa muuten olla, että viittaus rikoslakiin
oli alunperin aiottukin vain kirkon tarpeisiin, mutta oikea tarve on
kirkkoa
vastaan!
Luukkainen täydensi kahdesti oikeuskanslerille vuonna 2005
tekemäänsä kantelua siitä, että kaikille
joulukuun 2004 Aasian tsunamin löydetyille ja alustavasti
tunnistetuille suomalaisille kuolonuhreille järjestettiin
ruumiiden kotiuttamisen yhteydessä matkaansaattohartaus Phuketin
lentokentällä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappien
toimesta valtiovallan päätöksellä.
Tällöin ei mitenkään varauduttu ottamaan huomioon
mahdollisia ei-kirkollisia vainajia. Kantelun perustelut olivat samat
kuin äsken mainitussa kantelussa, mutta paljon
yksityiskohtaisemmat; täydennyksessä elokuussa oli jopa mahdollista
ottaa huomioon aiemman kantelun ratkaisu. Oikeuskansleri ratkaisi
kantelun marraskuussa ja jälleen kielteisellä tavalla: hän ei
ryhtynyt toimenpiteisiin.
Luukkainen toimitti säännöllisesti
opetusministeriön asettaman hautaustoimilain seurantatyöryhmän (2004-2007)
puheenjohtajalle tiedoksi kaikki tähän lakiin liittyneiden kanteluidensa
asiakirjat.
Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2003 lausuman eli ponnen, joka
vaati hallitusta ryhtymään toimenpiteisiin uskonnonvapauslain
huonontamiseksi
niin, että huoltajat saisivat muuttaa lapsen uskonnollisen
aseman oleellisesti vain samaksi kuin on yhdellä huoltajista.
Ponnen varsinainen syy on yritys saada peruutetuksi uuden lain paras uudistus
eli
lapsen mahdollisuus erota kirkosta kaikissa tilanteissa
huoltajien ilmoituksella. Ponsi oli esillä eduskunnan hallintovaliokunnassa
sen käsitellessä hallituksen toimenpidekertomusta vuodelta 2005. Ilmeni
jälleen,
että opetusministeriö ja valtionkirkot eivät pontta tue. Luukkainen
yritti saada ponnen nyt vihdoin raukeamaan; hän tähdensi
kirjallisessa
lausunnossaan, joka otettiin valiokunnan pöytäkirjaan,
että huoltajat voisivat joka tapauksessa kiertää lain
kiristyksen ja siten tehdä ponnen tyhjäksi. Mutta
valitettavasti tämän eduskuntakauden hallintovaliokunta piti
loppuun asti ponttansa edelleen tarpeellisena.
Perustuslakivaliokuntakin oli liian kiireinen ehtiäkseen ponteen
tarttua.
Eduskunta sääti 1.1.2007 voimaan tulleen lain
ortodoksisesta kirkosta. Tämä laki ei aseta, kuten ei asettanut vanha
ortodoksisesta kirkkokunnasta
annettukaan laki, lapsen kirkon jäsenyydelle
mitään vanhempien tai huoltajien kirkon jäsenyyttä koskevia ehtoja. Mutta
kirkon verkkosivut puhuivat silti tällaisista ehdoista. Luukkainen kanteli
kesäkuussa
eduskunnan oikeusasiamiehelle tästä ristiriidasta, joka
ainakin aluksi vaikutti hyvin dramaattiselta. Nopeasti sivut
korjattiinkin, ja Luukkainen luopui syystä kantelustaan. Hän
piti hallinto- ja perustuslakivaliokunnat kysymyksestä tilanteen
tasalla niiden käsitellessä mainittua lakia.
Ateistien hautausmaat
Ateistit
tarvitsevat oman/omat hautausmaansa pääkaupunkiseudulle. Hautaustoimilain
vaatimat kirkon ylläpitämät tunnustuksettomat hauta-alueet eivät meille käy.
Merellinen tuhkanripottelualue ei taas
ratkaisuksi riitä. Vuonna 2006
erityisesti kantelut olivat kuitenkin tätä kysymystä kiireisempi asia. Joka
tapauksessa erääseen lähiseudun hautausmaahan kävimme myös tutustumassa ja
ihastumassa, mutta ilmeni, että emme kaiketi saisi sitä
omaksemme.
Kimmo Sundström jatkoi hautausmaaselvityksiään maan eri
puolilla, nyt myös digitaalikameran kanssa. Kyse on kaikista ensimmäisen
uskonnonvapauslain
voimaantulosta 1.1.1923 lähtien opetusministeriön
perustamisluvan saaneista valtionkirkkojen hautausmaiden kanssa
vaihtoehtoisista hautausmaista, erityisesti vapaa-ajattelijain ja yleensä
ateistien ja uskonnottomien. Pääasiallisen arkistotyönsä hän teki 1986-1997.
Tuloksena oli 49-sivuinen tiivis raportti ajankohdan 15.2.2003 versiona,
mutta hän on jatkanut varsinkin kenttätyötänsä neljän viime vuoden
ajan.
Jouni Luukkainen osallistui Vapaa-ajattelijain liiton
hautausmaaseminaariin.
Luottamustehtävät Vapaa-ajattelijain
liitossa
Mikko Kiio toimi liiton varatilintarkastajana, Jari
Hakkarainen liittovaltuuston jäsenenä ja Unto Söderman hänen
henkilökohtaisena varajäsenenään.
Juhlapuhujien
tuki
Yhdistys tuki mahdollisuuksiensa mukaan kulukorvausten
muodossa Uskonnottomat juhlapuhujat ry:n jäseniä, pääkaupunkiseudulla
toimivia puhujia ja harkinnanvaraisesti muitakin, kuitenkin
erityisesti
aloittelevia puhujia (enintään 70 euroa/puhe ja enintään 10
puheesta kalenterivuodessa/henkilö).
Jäsenmaksut
Jäsenmaksut
olivat A- eli aktiivijäseniltä 20 euroa ja K- eli kannattajajäseniltä 25
euroa.
Talous
Yhdistyksen taloudellinen tilanne oli
tasapainoinen, vaikka vuoden 2006 tuloslaskelma onkin 415,82 euroa
alijäämäinen. Tase 31.12.2006 on 357,33 euroa. Yhdistyksen talous perustuu
jäsenmaksujen ohella lahjoituksiin.
Vapaa-ajattelijain liitto oli
erottamassa yhdistystä jäsenyydestään
Liittohallitus jatkoi
yhdistyksen jäsenoikeuksien kaventamista. Jo keväällä 2004 liittohallitus oli
karkottanut yhdistyksen sivuston liiton palvelimelta. Liittohallituksen
päätöksen 1.4. nojalla yhdistyksen
tiedot poistettiin liiton www-sivujen
jäsenyhdistysten kartalta ja luettelosta sekä liittymislomakesivulta.
Liittohallitus sulki 29.10. liiton sähköpostitse toimivat keskustelu- ja
tiedotuslistat niillä olleilta yhdistyksen hallituksen kahdelta
jäseneltä.
Liittohallitus pyysi 23.9. (26.9.) yhdistykseltä selitystä
yhdistyksen menettelystä tietyissä kolmessa asiassa. Sinänsä asiattomaan
selityspyyntöön yhdistys antoi 12.10. aivan asiallisen selityksen, joka ei
kylläkään
tyydyttänyt liittohallitusta. Liittohallitus päätti 9.12.
erottaa jäsenyydestään Pääkaupunkiseudun vapaa-ajattelijat ry:n.
Sennimistä yhdistystä ei kylläkään liittoon kuulunut (se oli yhdistyksen
nimi
6.6.2005 saakka). Toisaalla pöytäkirjassa puhuttiin sitten
Pääkaupunkiseudun ateistit ry:n erottamisesta. Liittohallituksen jäsen Aki
Räisänen oli kyllä esittänyt, että siihen ei ryhdyttäisi.
(Vuoden 2007
puolella yhdistys toimitti 10.1. liittohallitukselle liittovaltuustolle
osoittamansa pyynnön, että liittovaltuusto muuttaisi liittohallituksen
erottamispäätöksen. Liittovaltuusto kokoontui 9.2. pyyntöä käsittelemään
liittohallituksen päätettyä
20.1. korjata kirjoitusvirheeksi kutsumansa
nimiseikan. Liittovaltuusto päätti äänin 6-4 hylätä pyynnön. Yhdistys ei enää
ole liiton jäsen.)
|