KAUNIAISTEN KAUPUNGIN HAUTAUSMAA (26.9.2017)


Kauniaisten kaupunki on kokonaan Espoon kaupungin ympäröimä, pinta-alaltaan (6,00 neliökilometriä) Suomen pienin kunta. Alkujaan se oli asukkaiden osakeyhtiönä perustama taajaväkinen itsehallintoalue. Taajaväkisen yhdyskunnan oikeudet Kauniainen sai 1915. Vuonna 1920 siitä tuli kauppala ja se itsenäistyi kokonaan Espoosta. Vuonna 1972 Kauniaisista tuli kaupunki.

Kauniaisissa, Kasavuoren alueella, sijaitsee Suomen oloissa hyvin harvinainen kunnallinen hautausmaa. Evankelis-luterilaista hautausmaata ei kaupungissa ole lainkaan. Hautausmaan katuosoite on Bembölentie 34.

    Hautausalue on merkitty vihreällä värillä kartassa. Tie huoltoalueelle on musta viiva. Sen oikealla puolella oleva punainen suorakulmio on huoltorakennus. Maastotiedot © Maanmittauslaitos Kiinteistötiedot © Maanmittauslaitos ja kunnat Merikartta-aineistot © Liikennevirasto 1.1.2015 Syvyystiedot © Suomen ympäristökeskus.

Historiaa

Hautausmaa sai alkunsa, kun konsuli Frans Stockmann teki Helsingissä 20.9.1920 päivätyn lahjakirjan. Hän luovutti Kauniaisten kauppalalle palstansa Villan 111, Villan 112, Villan 113, Villan 114 ja Villan 115 sekä Firhill-palstan rakennuksineen ja laitteineen. Kun kauppala oletettavasti pian joutuisi rakentamaan sairaalan, nämä alueet soveltuisivat hyvin siihen tarkoitukseen.

Lahjoitus hyväksyttiin ja vastaanotettiin kauppalan puolesta. Asiakirjan allekirjoitti Kauniaisissa 9.12.1920 Kauniaisten rahatoimikamarin puolesta Emil Lindstedt. Todistajina olivat K. Elonen ja Edith Markelin.

Frans Stockmannin vaimo Edith oli menehtynyt espanjantautiin (influenssa) 1919, johon konsuli itsekin menehtyi seuraavana vuonna.

    Pysäköintialue hautausmaan vanhan osan edessä.

Lainhuuto

Lainhuudon Kauniaisten kauppala sai alueisiin 26.1.1922 lakimääräisillä talvikäräjillä Espoon pitäjän ja Kauniaisten kauppalan käräjäkunnassa. Lainhuuto annettiin palstoihin Villan 111 (rno 2:125; pa 0,88 ha), Villan 112 (rno 2:126; pa 0,86 ha), Villan 113 (rno 2:127; pa 1,15 ha), Villan 114 (rno 2:128; pa 1,44 ha) ja Villan 115 (rno 2:129; pa 1,16 ha), jotka kaikki oli lohkottu 1.8.1908 Jorfin verotalosta nro 2 Karvasmäen kylässä. Lisäksi annettiin lainhuuto Firhill-palstaan (rno 2:225; pa 0,254 ha), joka syntyi 19.1.1918 toimeenpannussa Villan 110 -palstan (rno 2:124) jaossa. Villan 110 oli sekin syntynyt lohkomalla 1.8.1908 Jorfin verotalosta. Kihlakunnanoikeuden puolesta lainhuudon antoi Kurt Hermann.

Kauppalan rahatoimikamari ehdotti 22.10.1925, että kauppalanvaltuuston tulisi hakea lupa perustaa kunnallinen hautausmaa palstoille 1:63, 1:64, 1:65 ja 1:66 korttelissa 53, VII:nnessä kaupunginosassa. Kustannusarviota ei ollut, asia pantiin pöydälle ja ehdotettiin kustannusarvion tekemistä. Mainitut palstat olivat jonkin verran itään siitä, mihin hautausmaa myöhemmin perustettiin.

    Pääportti. Pro Patria -muistomerkki portista tultaessa vasemmalla.

Anomus hautausmaan perustamiseksi

Kauniaisten kauppalanvaltuusto antoi 3.6.1926 rahatoimikamarille toimeksi hakea lupa hautausmaan perustamiseksi. Aiottu alue oli palsta (rno 2:125) VIII:nnessa kaupunginosassa, korttelissa 70, jonka palstan kauppala oli saanut lahjakirjalla. Hautausmaa perustettaisiin kauppalan asukkaille.

Myöhemmin rahatoimikamari havaitsi, että palsta 1:125 korttelissa 70 olisi parempi paikka hautausmaalle.

Alueen tarkastus

Lohjan alueen piirilääkäri E. Welkberg? (nimi epäselvästi kirjoitettu) tarkasti maa-alueen 11.9.1926 ja antoi asiassa todistuksen samana päivänä. Sen mukaan konsulivainaja Frans Stockmannin lahjoittama palsta sijaitsi kauppalan pohjoisosassa pitkin Ersin talon rajaa. Maa oli hiekkaista kangasmaata, joka kasvoi mäntymetsää. Pohjoisrajalla maasto oli kallioista ja vietti lievästi etelään. Asuttuja alueita, joille vedet voisivat hakeutua, ei ollut. Alue sopi hautausmaaksi.

Kauppalanvaltuusto hyväksyi 23.9.1926 hautausmaan perustamisehdotuksen palstalle 1:125 korttelissa 70.

    Opastaulu, jossa hautausmaan karttapiirros.

Opetusministeriölle Kauniaisten kauppalanvaltuutettujen anomus (23.9.1926/6.11.1926 AD (1120/266) 1926 OPM, SVA) saapui kirjeitse. Sen oli 23.9.1926 allekirjoittanut Carlstedt. Kauppala anoi oikeutta saada perustaa ”en egen evangelisk-luthersk begrafningsplats”. Hautausmaa ylläpidettäisiin kauppalan kustannuksella.

Hautausalueen laajentaminen

Rahatoimikamarin ehdotuksen mukaisesti kauppalanvaltuusto päätti 28.10.1926, koskien hautausmaa-alueen laajentamista ja tien tekemisen mahdollistamista sille, ostaa palsta Villan 110 hintaan kahdeksan markkaa/neliömetri. Tämän palstan suuruus oli 4.760 neliömetriä, se kuului Aktiebolaget Grankullalle, mutta oli annettu leski Wilhelmiina Henrikssonin käyttöön tämän elinajaksi. Leski myöntyi siihen, että hänen määräysvallastaan huolimatta tie saatiin perustaa palstalle heti kun kauppa oli tehty (ote kauppalanvaltuuston pöytäkirjasta).

    Hautausmaan takasivun mustaa metalliaitaa.

Piispan ehdotus

Porvoon piispa oli toivonut, että saisi ennen hautausmaan perustamisanomuksesta tehtävää tuomiokapitulin päätöstä neuvotella kauppalan viranomaisten kanssa. Kauppalanvaltuusto valitsi edustajikseen F. Freiringin ja Axel von Weisenbergin. Neuvottelujen oli määrä olla seurakuntatalolla 2.11.1926 kello kuusi iltapäivällä. Piispa ehdotti suullisesti, että jos kauppala lohkottaisiin omaksi seurakunnakseen, hautausmaa ja kaikki mikä siihen kuuluu, siirtyisi korvauksetta seurakunnalle ja valtuusto hyväksyisi nämä ehdot, jos tuomiokapituli sellaista vaatisi.

Maaherralla ei huomauttamista anomukseen

Uudenmaan läänin maaherra Bruno Jalander antoi asiassa lausuntonsa 12.11.1926. Hänellä ei ollut huomauttamista asiaan.

    Hautausmaan puuaitaa hautausalueen vasemmalla sivulla kuvattuna kohti Bembölentietä.

Tuomiokapitulin lausunto

Porvoon hiippakunnan tuomiokapituli antoi lausuntonsa 4.11.1926. Siinä viitattiin 28.10.1926 tehtyyn päätökseen. Jos Kauniainen erotetaan Espoon seurakunnasta omaksi seurakunnaksi, hautausmaa ilman korvausta siirtyy viime mainitulle. Lisäksi Espoon seurakuntaan kuuluvat, Kauniaisissa asuvat jäsenet eivät hautausmaan perustamisesta huolimatta vapaudu velvollisuudesta ottaa osaa Espoon seurakunnan yhteisen hautausmaan kustannuksiin. Lausunnon allekirjoitti piispa Max von Bonsdorff ja neljä muuta tuomiokapitulin jäsentä.

Päätös

Opetusministeriön myönteinen päätös perustaa evankelis-luterilainen hautausmaa kauppalan asukkaille maa-alueelle 2:125 (sic), VIII:nnen kaupunginosan korttelissa 70 annettiin 9.12.1926 (Päätöskonseptit 9.12.1926).

Hautausmaan suunnitteli kaupungin geodeetti Harald Rehn ja hautausmaa vihittiin käyttöönsä 19.6.1927. Vihkijänä oli Porvoon hiippakunnan piispa Max von Bonsdorff.

    Huoltorakennuksen kulmalla puinen pöllöveistos tervehtii tulijaa.

Ensimmäinen hautaus

Ensimmäinen hautausmaalle haudattu vainaja on keisarillisen Venäjän hovin entinen hovimarsalkka eli hoviministeri, kreivi Voldemar Freedericksz (28.11.1838 Pietari-1.7.1927 Kauniainen), joka asui elämänsä viime vuodet Kauniaisissa. Hänet haudattiin 5.7.1927. Hauta on tieltä katsoen hautausmaan vanhan osan perällä, takasivulla.

Hintojen korotus vuonna 1944

Hautapaikkojen, haudankaivuun ym. hintoja korotettiin 50 prosentilla vuonna 1944. Hintoja ei ollut korotettu tähän mennessä hautausmaan perustamisen jälkeen (Grankulla såsom villasamhälle, …, s. 89).

    Huoltoalueen koneita ja laitteita.

Hautausmaan laajentaminen

1970-luvun puolivälissä tuli tarve laajentaa hautausmaata. Kaupungin rakennusosasto laaditutti laajennussuunnitelman. Koko alueelle mahtuu noin 1.900 hautapaikkaa ja 222 uurnahautaa (pöytäkirjan ote 15.10.1975, § 817).

I laajennusvaihe käsittäisi 530 1 hengen hautaa, 126 2 hengen hautaa, 20 3 hengen hautaa sekä 222 uurnahautaa. Vaihe I käsittää jo pintaviemäröidyn alueen (n. 80x135 m). Tämä alue voidaan vielä jakaa kahtia, jolloin ensin toteutettisiin eteläisempi, lähempänä metsää oleva alue, jolla sijaitsee 181 1 hengen hautaa, 70 2 hengen hautaa, 30 3 hengen hautaa ja 222 uurnahautapaikkaa. Suunnitelma edellytti myös autopaikkojen lisäämistä pysäköintialueella.

Tarve oli noin 30 hautaa/vuosi, joista noin 20-25 prosenttia uurnahautoja. Silloisen hautausmaa-alueen odotettiin täyttyvän vuosiin 1978-1979 mennessä. Rahaa laajennukseen oli käyttämättä 98.000 markkaa ja työ kuului vuoden 1975 ohjelmaan. Tekninen lautakunta ehdotti kaupunginhallitukselle, että se hyväksyisi

(a) suunnitelman siltä osin kuin se koski ns. ensi vaihetta silloisen hautausmaan itäpuolisen osan noin 80 metrin matkalta ja

(b) laajennuksen toteutettavaksi ensin siltä osalta, joka rajoittuu kaavoittamattomaan metsäalueeseen.

Kaupunginhallitus hyväksyi teknisen lautakunnan ehdotuksen.

    Rakenteilla oleva konesuoja.

Kartan mukaan hautausmaata aiottiin laajentaa kaakkoon. Siihen aikaan hautausmaan pohjoisosan rekisterinumero oli 2:226 ja eteläosan 2:125. Luoteiskulmassa oli 24 autopaikkaa ja pohjoissivulla portti. I vaihe olisi portin itäpuolella ja siitä toteutettaisiin ensin eteläinen osa (rno 2:122), joka oli merkitty karttaan tunnuksella Ia. Tämän jälkeen toteutettaisiin pohjoinen osa (rno 2:123), joka oli merkitty tunnuksella Ib. Näiden itäpuolelle oli merkitty vaihe II (rno 2:320), jonka koilliskulmaan oli suunniteltu 50 autopaikkaa.

Lainhuudon kiinteistöön Villan 109 (rno 2:123) Karvasmäen kylässä kauppala oli saanut 5.9.1950 (lainhuudatuspöytäkirja 5.9.1950, § 723:a).

Lainhuudon kiinteistöön Grankulla II (rno 2:320) Kasvasmäen kylässä kauppala oli saanut 1969 (lainhuutotodistus 6.3.1969, § 127). Kauppala oli ostanut kiinteistön 29.12.1967 päivätyllä kauppakirjalla Aktiebolag Grankulla -nimiseltä yhtiöltä.

Uudemman kartan nro 503 laati kaupungin rakennusosastolla puutarha-arkkitehti Lars Liljefors 1.9.1975.

Uudenmaan lääninlääkäri tarkasti aiotun laajennuspaikan. Paikan pinta-ala oli 0,7 hehtaaria kaakkoon tonttialueilla 2:122, 2:123 ja 2:320. Lääninhallitus puolsi suunnitelmaa. Uudelleenhautaus voisi tapahtua aikaisintaan 15 vuoden kuluttua edellisestä hautauksesta. Lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston päätös annettiin Helsingissä 13.12.1976 ja sen allekirjoittivat osastopäällikkö Juhani Rinne ja lääninlääkäri Pekka Kause.

Kaupunginhallituksen hakemus opetusministeriölle hautausmaan laajentamiseksi tehtiin 4.1.1978 (160/911/78) ja sen allekirjoittivat kaupunginjohtaja Åke Almark ja kaupunginsihteeri Ronald Wrede. Myönteinen ratkaisu annettiin 10.5.1978.

    Penkki hautausmaan vanhalla puolella.

Hautaukset vuosina 2011-2012 ja 2016

Hautausmaanhoitaja Nina Huttunen kertoi 28.1.2013, että hautausmaalle haudattiin vuonna 2011 53 vainajaa. Näistä 15 oli arkkuhautauksia ja 38 uurnahautauksia. Vuonna 2012 hautauksia oli 47, joista arkkuhautauksia kahdeksan, uurnahautauksia 38 ja yksi tuhkan sirottelu. Vuonna 2016 arkkuhautauksia oli 14 ja uurnahautauksia 41. Tuhkan sirotteluja on enimmillään kolme vuodessa. Hautausmäärät ovat lievässä kasvussa, mutta keskimäärin niitä on 50-60 vuodessa.

Hautapaikan voi saada Kauniaisten kaupungin asukas tai henkilö, joka on aiemmin asunut vähintään 15 vuotta Kauniaisissa.

    Yleiskuva hautausmaan vanhalta puolelta.

Hinnat

Maksut eivät ole arvonlisäverollisia. Vuonna 2017 maksut ovat:

(1) 25 vuoden hallintaoikeus


1 hengen hauta
266
 euroa
2 hengen hauta
452
 euroa
3 hengen hauta
888
 euroa
uurnahauta
118
 euroa



(2) Ympäristönhoitomaksu
176
 euroa

Haudan hallinta-aikaa voidaan jatkaa 25 vuotta kerrallaan. Hinnat koskevat kauniaislaisia. Entisille kaupungin asukkaille (hautausmaasääntö 6 §) korotus on 100 prosenttia.

(3) Haudan kaivuu


Tavallinen hauta (1,80 m)
466
 euroa
Arkkuhauta (vanha puoli)
760
 euroa
Uurnahauta
84
 euroa
Hautaus tuhkansirottelualueelle
52
 euroa
Asiakkaan haluamat lisätyöt
44
 euroa/tunti

(4) Haudanhoito

Yhden kesän hoito

1 iso ja 4 pientä kukkaa
114 euroa (136 euroa)
3 isoa ja 7 pientä kukkaa
133 euroa (148 euroa)
5 isoa ja 9 pientä kukkaa
173 euroa (190 euroa)


Viiden kesän hoito

1 iso ja 4 pientä kukkaa
435 euroa (532 euroa)
3 isoa ja 7 pientä kukkaa
601 euroa (710 euroa)
5 isoa ja 9 pientä kukkaa
839 euroa (901 euroa)

Suluissa reunakivellisten hautojen hoitohinnat. Korkeammat hinnat näillä haudoilla johtuvat korkeammista hoitokustannuksista.

Vuonna 2013 hautausmaalle oli haudattu yhteensä kaksi muslimivainajaa, joille oli varattu oma alue. Kolmas muslimivainaja haudattiin 2016. Edempänä on selostus tästä alueesta.

    Yleiskuva hautausmaan uudelta puolelta.

Hautausmaan nykytila

Hautausmaa (235-8-9908-100) on rekisteröity 20.4.2002, palstoja on yksi. Pinta-ala on 3,1360 hehtaaria, josta on rakennettu nyt noin 2,6 hehtaaria. Kiinteistötiedoissa ei ole lainhuutotietoja eikä tietoja rasitteista tai oikeuksista.

Hautausmaa on Bembölentien lounaispuolella, tien vieressä, ja muodoltaan nelikulmio. Hautausmaan kohdalla on bussipysäkki (Hautausmaa). Hautausmaalle pääsee Helsingin Kampista bussilla numero 212.

Tässä kirjoituksessa hautausmaata tarkastellaan tieltä käsin eli koillisesta. Hautausmaan vasemmassa reunassa on nelikulmainen kaistale, jossa ei ole hautoja vaan hautausmaan nelikulmainen huoltorakennus lähellä tietä ja tämän takana hautausmaan huoltoalue. Huoltorakennuksessa on toimisto, työntekijäin sosiaalitilat ja yleisö-wc. Huoltoalueella on työkoneita, roska-astia, multaa ja hautausmaan laitteita. Huoltorakennuksen koillispuolelle on rakenteilla nelikulmainen, yhdeltä sivulta avoin konesuoja työkoneille.

    Muistolehdon yhteinen muistomerkki.

Varustukset

Kirjoittaja vieraili viimeksi hautausmaalla 30.8.2017. Pysäköintialue on hautausmaan vanhan osan ja tien välissä, pääportista oikealle. 1970-luvulla suunniteltua toista, 50 autopaikan pysäköintialuetta ei rakennettu. Huoltoalueelle on sallittu vain huoltoajo. Sinne on Bembölentieltä oma liittymä noin 15 metriä bussipysäkistä kaakkoon.

Portti

Pääportti on hautausmaan vanhan osan tienpuoleisessa päädyssä. Portinpylväät (2) on muurattu punertavista kivilohkareista. Vasen pylväs (85x85x175 cm; lxpxk) on kymmenen senttimetriä oikeaa korkeampi. Pylväiden etusivuissa on neljän senttimetrin syvyyteen upotettu ristikuvio (66x43 cm).

Portinaukon leveys on 350 cm. Rautaportti on musta, vasen lehti 127x116 cm (lxk) ja oikea lehti kaksiosainen. Oikean portinlehden oikeanpuoleisen osan mitat ovat 126x116 cm ja vasemmanpuoleisen osan eli koko portin keskiosan mitat 89x116 cm (lxk). Keskiosassa on ylhäällä risti (17,5x13,5 cm), jonka vahvuus on kolme senttimetriä.

    Muualle haudattujen muistomerkki, jossa kuva-aiheena liekkimalja.

Aidat

Hautausmaa on rajattu lähes kokonaan erilaisin aidoin, jotka on merkitty myös opastauluihin. Vanhan osan etusivu maan oikeasta etukulmasta lukien on kiviaitaa hakatuista kivistä. Etusivulla aidan leveys on 50 cm ja korkeus 90 cm mitattuna hautausmaan puolelta. Tien puolella aita on vähän matalampi.

Uuden osan etusivun ja Bembölentien välissä on nurmikaistale, jonka jälkeen tieltä katsoen leveyssuunnassa tiheä kuusiaita.

Hautausmaan vasen sivu huoltorakennuksen vasemmalla puolella ja rakennuksen alapuolella on metsää eikä siellä ole hautoja. Tämä alue rajautuu erilleen hautausalueesta niin, että ensin, lähinnä Bembölentietä haudat jäävät hautausmaalle johtavan huoltotien oikealle puolelle. Sen jälkeen hautausmaata halkoo pystysuuntainen käytävä, jonka vasemmalla sivulla on puuaita. Puuaita (korkeus 50 cm) on tehty pyöreistä puutolpista (halkaisija 8 cm), joiden väli on 175 cm, ja laudasta. Sen vasemmalle puolelle on hiljan istutettu kuusentaimista aita, mutta se on vielä puuaitaa matalampi. On mahdollista, että kuusiaidan kasvettua puuaita voidaan poistaa.

Hautausalueen takasivulla oli aikaisemmin metalliverkkoaita. Tämä aita on hiljan poistettu ja uusittu komealla, mustalla rauta-aidalla (korkeus 142 cm). Aidantolpatkin ovat metallia, tolppien väli on kaksi metriä. Tätä rauta-aitaa jatkuu hautausalueen vasemmasta takakulmasta takasivun suuntaisesti 42x2+0,7=84,7 metriä, jossa viimeisten pylväiden väli on vain 0,7 metriä. Tässä kohdassa on jotakuinkin vanhan hautausmaa-alueen vasen takakulma, josta alkaa taas kiviaita (75x70 cm; kxl). Kiviaita jatkuu Voldemar Freederickszin haudan kohdalle, johon on noin 35 metriä, ja siitä aina hautausmaan oikeaan takakulmaan saakka, jonne haudalta on noin 45 metriä. Tämä hautausmaan oikea takakulma on kumpareista ja kallioista maastoa vailla hautoja. Kiviaidan korkeus oikeassa takakulmassa on jopa 145 cm.

Oikeasta takakulmasta kiviaita jatkuu maan oikealle sivulle, mutta vain kolme metriä. Sen jälkeen oikealla sivulla on metsää. Oikealla sivulla yksi hautausalueen osa ulottuu lähelle oikeaa sivua. Tämän kohdalla ja siitä Bembölentielle päin on noin kymmenen metriä korkeaa kuusiaitaa ainakin 50 metriä. Loppuosa oikeasta sivusta aina oikeaan etukulmaan saakka, noin 38 metriä, on vanhaa kiviaitaa.

    Kolme muslimien hautaa ja hautakiveä.

Opastaulut

Uudet, mustat opastaulut ovat vuodelta 2016. Portista tultaessa oikealla on opastaulu (102x85 cm; lxk). Koko taulun korkeus maasta on 200 cm. Taulussa on hautausmaasta kartta, joka osoittaa eri korttelit, niiden tunnukset ja hautapaikkojen numerot. Toinen samanlainen opastaulu on hautausalueen vasemmassa reunassa, lähellä huoltorakennusta.

Penkit

Hautausmaan penkit ovat selkänojallisia ja tummanharmaita. Runko on metallia, istuinosa puuta (176x39,5 cm; pxistuinosan leveys). Suurin korkeus on 80 senttimetriä.

Vesipisteet

Vesipisteet (halkaisija 117 cm, korkeus 80 cm) kasteluveden saamiseksi ovat pyöreitä, betonisia ja niissä on pyöreä vanerikansi. Vesi tulee verkostosta. Pisteiden vieressä on metallisia kastelukannutelineitä, joissa riippuu muovisia kastelukannuja, ja saatavilla on myös muoviharavia. Telineen korkeus on 85 cm.

Lähellä Kaunialan sotavammasairaalan hautoja on vanha kaivo ja vesipumppu, jotka eivät ole enää käytössä.

    Kreivi Freederickszin ynnä muiden hauta ja hautakivi.

Roska-astia

Maatuville jätteille tarkoitettu vihreä roska-astia (120x73 cm; pxl) on lasikuitua ja siinä on pulpettikansi. Astian korkeus etusivulla on 58 cm ja takasivulla 77 cm.

Valaisinpylväät

Käytävien varrella on valaisinpylväitä, joiden korkeus on noin neljä metriä.

Hautausmaalla on myös tolppia, joista saa sähköä.

Kasvillisuus

Haustausmaalla kasvaa jonkin verran puita, pääosin mäntyjä. Seassa on muutamia koivuja, kuusia ja pihlajia. Puita voidaan kaataa, jos puu on laho tai vaarallinen.

Koko hautausmaalle on tunnusomaista lukuisat pensasaidat eri korttelien välillä ja käytävien reunoilla. Hautausmaan vanhan ja uuden puolen erottaa toisistaan pituussuunnassa korkea tuijapensasaita. Muita pensaskasveja ovat syreeni, orapihlaja, norjanangervo, marja-aronia ja kiiltotuhkapensas. Istutettuja puita ovat punatammi, kartiokuusi, riippapihlaja ja pylväspihlaja. Kukkia on monenlaisia, mm. hortensia ja alppiruusu.

Suurin osa hautausalueesta on nurmipintaista. Yleisilme on avara, pensasaitojen takia osastoitu, siisti ja hyvin hoidettu. Käydessäni hautausmaalla töissä oli useita työntekijöitä, valtaosa naisia.

    Liljerothien graniittilevyillä peitetty hauta hautausmaan vanhalla puolella.

Muistomerkkejä

Hautausmaalla on useita muistomerkkejä. Pääportista tultaessa heti vasemmalla on Pro Patria 1939-40 -muistomerkki (kuvanveistäjä Yrjö Liipola; paljastettu 13.9.1942). Muistomerkin oikeassa sivussa on jatkosodan vuosiluvut 1941-1944 (opastaulussa vielä vuosi 1945). Opastaulussa muistomerkki on merkitty numerolla 3.

Kaunialan sotavammasairaalassa (nykyisin Kaunialan Sairaala Oy) kuolleiden veljien muistomerkki on alueella, joka opastaulussa on merkitty kehän ympäröimällä numerolla 18. Tällä alueella ovat näiden vainajien haudatkin. Muistomerkissä on sotainvalidien merkki ja tämän alla runoilija Yrjö Jylhän runosäe vuodelta 1944: ”.. elinaikaisen saivat he vamman, / näkymättömän tai näkyvän. / Yhä silloin, kun rauhan viljaa / sotakentiltä korjataan, / yhä vielä vaieten hiljaa / he jatkavat taisteluaan.”

Muualle haudattujen muistomerkki (1994) on merkitty opastaulussa numerolla 4. Muistomerkki on kivi, jossa lukee suuraakkosin ”MUUALLE HAUDATTUJEN MUISTOLLE” suomeksi ja ruotsiksi. Tekstien välissä, keskellä kiveä on liekkimalja, jossa palaa kolme liekkiä. Symboli on eräs versio vapaa-ajattelijain ja yleensä uskonnottomien käyttämästä liekkimaljasta. Joskus tämäkin versio esiintyy mm. kuolinilmoituksissa. On erikoista, että tämä symboli on päätynyt muistomerkkiin, joka kuitenkin on muisto kaikille muualle haudatuille.

Haudat ja hautamuistomerkit

Haudat on sijoitettu lukuisiin kortteleihin. Vanhalla puolella korttelit on merkitty kehällä ympäröidyillä numeroilla. Täällä on myös muistolehto (numero 16), jota opaskartassa kutsutaan tuhkansirottelualueeksi. Tämä muistolehto on kuitenkin alue, jonne vainajien tuhka haudataan maanpinnan alle. Hautaukset tapahtuvat yhteen tasoon. Tuhkaa ei siis sirotella maan pinnalle. Alue on anonyymi. Vain hautausmaan henkilökunta tietää, mihin tuhkia on haudattu. Vainajille ei tule mitään henkilökohtaista muistomerkkiä. Alueella on kukkien ympäröimä hakkaamaton kivi, jossa on metallilaatta. Laatassa on teksti ”Muistolehto ~ Minneslund”. Kiven edessä on kaksi pientä, mustaa kynttilätelinettä, joiden sivussa on ristikuvio.

Hautausalueen oikeassa takakulmassa on iso, kreivi Voldemar Freederickszin hauta ja hautamuistomerkki. Kreivi Adolf Andreas Voldemar Freedericksz (28.11.1838 Pietari, Venäjä-1.7.1927 Kauniainen, Suomi) oli mm. Venäjän armeijan ratsuväenkenraali ja hoviministeri. Hän muutti tyttärineen Suomeen 1924 asuen viimeiset vuotensa Kauniaisissa.

Freedericksz on ensimmäinen hautausmaalle haudattu vainaja. Hautamuistomerkin teksti on laadittu ranskaksi: ”Général aide de camp / Comte W. Fréedériksz / ministre de la cour impériale de Russie 16.11.1838-1.7.1927”. Tässä syntymäaika on merkitty juliaanisen ajanlaskun mukaisena.

    Liekkimalja Lindholmien hautakivessä.

Samaan hautaan on haudattu myös Freederickszin tytär, kreivitär Emma Freedericksz (30.10.1870-20.2.1945), Eugenie Woyeikow (21.5.1867-29.12.1950), joka oli omaa sukuaan Freedericksz sekä kenraali Wladimir Woyeikow (2.8.1868-8.10.1947). Heidänkin nimensä on hautamuistomerkissä.

Eräänä vuonna Voldemar Freederickszin Etelä-Afrikassa asuvat etäiset sukulaiset olivat jopa käyneet katsomassa kreivin hautaa.

Hautausmaan uudelle puolelle on tunnusomaista, ettei haudoille saa asettaa reunakiviä, kun vanhalla puolella lähes kaikilla haudoilla on reunakivet. Uudella puolella korttelit on merkitty kehän ympäröimillä kirjaimilla. Korttelit D1, D2, D3 ja D4 on kuitenkin merkitty kehän ympäröimällä kirjaimella ja numerolla.

Uudella puolella on kortteleita sekä arkku- että uurnahaudoille. Ainakin korttelit D3, H ja M ovat uurnahautakortteleita. Kävijän huomiota herättää hautausalueen vasemmassa reunassa kaksi toisistaan käytävällä erotettua nelikulmaista korttelia. Molemmat on merkitty tunnuksella N ja molemmat ovat islaminuskoisten hauta-alueita. Vain taimmaisessa korttelissa on hautoja, niitä on kolme. Muslimivainajien osalta nämä on haudattu määräysten sallimaan vähimmäissyvyyteen. Haudat ja hautakivien nimisivut ovat korttelin lävistäjän suuntaisia, koska ne on suunnattu kohti Mekkaa.

Alueella on kolme hautaa ja kolme hautakiveä. Vasen kivi on punagraniittia. Siinä oleva teksti on kirjoitusta, jota en osannut lukea. Hauta on perustettu 1993. Keskellä on uusin, Reza Ramsayn (25.5.1948-3.10.2016) hauta ja musta hautakivi sekä oikealla Juklen Muniran (1909-2000) harmaa, kuusikulmainen hautakivi. Vasemmanpuoleisella haudalla oli metallinen kynttilälyhty ja Ramseyn haudalla kaksi lyhtyä.

Muslimivainajat on haudattu arkuissa. Saattoväellä on oikeus itse täyttää hauta hautauksen jälkeen. Käytännössä he ovat täyttäneet haudan vain osaksi, jolloin lopputäytön tekee hautausmaan henkilökunta. Muiden vainajien arkkuhaudat täyttää hautausmaan henkilökunta. Uurnahautoja omaiset sen sijaan ovat täyttäneet itsekin.

Lähes kaikki muistomerkit ovat kiviä, vain muutama puu- tai metalliristi voidaan havaita. Eräässä hautamuistomerkissä on yhdistelty kiveä ja metallia.

Hautamuistomerkkien symbolit

Suurin osa symboleista on ristejä, näiden joukossa muutama ortodoksiristi. Lintuja, puita yms. sekulaareja symboleja esiintyy jonkin verran. Liekkimaljoja on vain muutama. Ilman mitään symboleita olevia hautamuistomerkkejä on paljon.

Hautakiviin kiinnitettyjä metallisia merkkejä ovat ainakin jääkäripataljoona 27:n merkki, sotainvalidien merkki, sotaveteraanien merkki, tammenlehvä ja kadettikunnan merkki.

    Kuusipäätyinen risti Maria Tikkasen hautakivessä.

Hautausmaan hoito ja talous

Hautausmaata hoitaa kaupunki. Nelikulmainen huoltorakennus maan vasemmassa reunassa valmistui vuonna 2005. Huoltoalueella on työkoneita, roska-astia, multakasa ja metallikehikko, joka estää kaivettavan haudan seinämien sortumisen. Elokuussa huoltorakennuksen viereen oli rakenteilla vinokattoinen konesuoja, jonka toinen pitkä sivu jää avoimeksi.

Väliaikaiset muistomerkit ovat metallisia, valkoisia ristejä (55x50 cm; kxl), joita aika ajoin maalataan uudelleen, jos ne alkavat ruostua. Väliaikainen muistomerkki on haudalla, kunnes haudalle tulee pysyvä muistomerkki.

Kaupungin hoidossa olevat hoitohaudat (n. 250) on merkitty vihreillä, kolmionmuotoisilla puutikuilla. Hautojen hoito kuuluu vainajien omaisille. Nämä voivat myös ostaa haudanhoidon muualta kuin hautausmaan ylläpitäjältä.

Jos hautakivi on esimerkiksi pahasti kallistunut, ylläpitäjä muistuttaa korjaustarpeesta omaisia toisenlaisella merkkitikulla.

Hautausmaalla on yksi ympärivuotinen työntekijä (hautausmaanhoitaja, joka on myös puutarhuri), yksi paikalle kutsuttava työntekijä (suntio) ja touko-syyskuussa näiden lisäksi yhteensä noin kymmenen muuta työntekijää. Samoja kesätyöntekijöitä käytetään myös muualla kaupungin puistotöissä.

Hautausmaapalvelut ovat kunnallista palvelua, jossa tulot eivät kata menoja. Pykösen artikkelissa vuodelta 1987 mainitaan, että hautausmaan tulot olivat tuolloin noin 60.000 markkaa ja menot noin 250.000 markkaa vuodessa. Tulot siis kattoivat noin 24 prosenttia menoista. Kuntatekniikkapäällikkö Jaakko Koivunurmi kertoo, että vuosina 2014-2016 tulot ovat olleet 17.000-25.000 euroa ja menot 80.000-87.000 euroa. Karkeasti ottaen hautausmaan tulot kattavat siis 20-30 prosenttia sen menoista.

Kimmo Sundström


Lyhenteitä

AD
Anomusdiaari
OPM
Opetusministeriö
SVA
(Suomen) Valtionarkisto, vuodesta 1994 Kansallisarkisto
VAJ
Vapaa Ajattelija -lehti

Lähteitä


Arkistolähteet

Anomusdiaari 1926, OPM, SVA.
Päätöskonseptit 1926, OPM, SVA.

Kirjallisuus

Grankulla såsom villasamhälle, samhälle med sammanträngd befolkning och köping. Minneskrift med anledning av köpingens 25-årsjubileum, Helsingfors 1946.

Lehtiartikkelit

Pykönen, Teuvo Vierailu kunnallisella hautausmaalla. -.VAJ 1987:7, 160-161 ja 168 (takakansi).
Saari, Maija Kauniaisissa uniikki hautausjärjestely – suuri osa haudataan kaupungin maalle.  Muistotilaisuudet pidetään usein seurakunnan tiloissa, mutta monikaan ei tiedä kirkon omasta uurnaholvista. -.Kirkko ja kaupunki 1.11.2016.
Sundström, Kimmo Kauniaisten kunnallinen hautausmaa. -.VAJ 1988:3, 58-59.

Internet-lähteet

Vanha myllytie - Gresantieltä Glimsiin


Tiedonannot


Marianna Harju, yhdyskuntatoimenjohtaja, 22.9.2017
Nina Huttunen, hautausmaanhoitaja, 28.1.2013 ja 21.9.2017
Jaakko Koivunurmi, kuntatekniikkapäällikkö, 25.9.2017


Artikkeli pohjautuu tekijän selvitykseen Vaihtoehtoiset hautausmaat Suomessa (2007).

Lue myös


Ateistien hautausmaa Lepomäki Siikaisissa (31.1.2007)
Marttakummun hautausmaa Kittilässä (5.9.2012)
Väinölän hautausmaa Siikajoella (25.9.2012)
Piehingin hautausmaa Raahessa (26.9.2012)
Rahjan hautausmaa Kalajoella (27.9.2012)
Kauhajoen Rauhanmaa (3.10.2012)
Poronkankaan hautausmaa Jurvassa (4.10.2012)
Kurikan Vapaaseurakunnan ja Kurikan Helluntaiseurakunnan hautausmaa Kurikassa (5.10.2012)
Laihian vapaahautausmaa (15.10.2012)
Isonkyrön vapaahautausmaa (16.10.2012)
Ristinummen hautausmaa Marttilassa (29.10.2012)
Varmon hautausmaa Kesälahdella (27.11.2012)
Vallan nummen hautausmaa Humppilassa (30.11.2012)
Karinaisten Rauhamaa (2.12.2012)
Merikarvian Rauhanmaa (4.12.2012)
Merikarvian Lepomaa (5.12.2012)
Jämsän helluntaiseurakunnan hautausmaa Jämsässä (18.12.2012)
Kuusankosken Lepola (27.12.2012)
Forssan Rauhanmaa (11.5.2013)
Karkkilan Lepola (17.5.2013)
Kotkan Vapaa-ajattelijain hautausmaa (24.5.2013)
Kullervon aluehautausmaa Vaasassa (4.6.2013)
Santalan hautausmaa Hangossa (7.6.2013)
Käpylän hautausmaa Suonenjoella (11.6.2013)
Joensuun Rauhanmaa (20.6.2013)
Kajaanin Tuonenviita (27.6.2013)
Vapaitten kristittyjen hautausmaa Lapualla (4.7.2013)
Seinäjoen vapaaseurakunnan ja Seinäjoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Seinäjoella (10.7.2013)
Lavian ja Suodenniemen Helluntailähetyksen hautausmaa Laviassa (24.7.2013)
Lauttakankaan hautausmaa Jämijärvellä (1.8.2013)
Villalan metodistihautausmaa Lappeenrannassa (9.8.2013)
Keltnummen hautausmaa Eurassa (5.9.2013)
Kihniön Vapaaseurakunnan hautausmaa Kihniössä (11.9.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Kuopiossa (27.9.2013)
Ilmajoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Ilmajoella (7.10.2013)
Honkajoen Rauhanmaa (25.10.2013)
Vapaa-ajattelijain hautausmaa Jyväskylässä (3.11.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Tervossa (19.11.2013)
Islamilainen hautausmaa Jyväskylässä (12.12.2013)
Katolinen hautausmaa Turussa (31.5.2014)
Kauhavan Lepomaa (3.6.2014)
Teuvan Rauhanmaa (13.6.2014)
Polvijärven vapaahautausmaa (20.6.2014)
Helluntaiseurakunnan hautausmaa Pyhäjärvellä (13.7.2014)
Juutalainen hautausmaa Haminassa (28.7.2014)
Peltokankaan hautausmaa Paltamossa (8.8.2014)
Kotivaaran hautausmaa Kolarissa (15.8.2014)
Luopioisten Lepomaa (18.9.2014)
Juuan Lepola (7.10.2014)
Ristikankaan hautausmaa Kemissä (12.12.2014)
Halikon sairaalan hautausmaa Salossa (6.5.2015)
Forsbyn hautausmaa Pedersöressä (7.7.2015)
Pedersören Ebenhaeser (12.7.2015)
Kuorsalon hautausmaa Haminassa (20.7.2015)
Närpiön Solbacken (31.7.2015)
Oxkangarin hautausmaa Vöyrissä (14.8.2015)
Vassorin hautausmaa Mustasaaressa (22.8.2015)
Moikipään hautausmaa Korsnäsissä (27.8.2015)
Yttermarkin hautausmaa Närpiössä (3.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Aftonfrid (6.9.2015)
Maalahden Aftonro (18.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Vilan (21.9.2015)
Sundomin hautausmaa Vaasassa (1.10.2015)
Närpiön Aftonvila (3.10.2015)
Korsnäsin kirkonkylän hautausmaa (15.11.2015)
Suomen Islam-seurakunnan Helsingin Tataarihautausmaa (16.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Vanha juutalainen hautausmaa (17.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Uusi juutalainen hautausmaa (30.5.2016)
Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunnan hautausmaa Helsingissä (5.6.2016)
Taivallahden sotilashautausmaa Helsingissä (8.6.2016)
Gravgårdsföreningen Fridin hautausmaa Vöyrissä (14.6.2016)
Kaunissaaren hautausmaa Pyhtäällä (28.6.2016)
Köklot Gravplatsföreningin hautausmaahanke Koivulahdessa (6.7.2016)
Högsåran hautausmaa Kemiönsaaressa (6.7.2016)
Kalle Sipilän hautausmaahanke Pohjois-Pirkkalassa (29.7.2016)
Siltasalmen hautausmaa Saarijärvellä (22.8.2016)
Pitkäniemen sairaalan hautausmaa Nokialla (31.8.2016)
Asarias Makkosen hautausmaahanke Tottijärvellä (11.9.2016)
Heinolan Vapaa-ajattelijain hautausmaahanke Heinolassa (25.9.2016)
Hyrylän varuskunnan uusi ortodoksinen sotilashautausmaa Tuusulassa (6.10.2016)
Åbergin hautausmaa Helsingissä (4.12.2016)
Fagervikin kartanon hautausmaa Inkoossa (9.5.2017)
Itäharjun kolerahautausmaa Turussa (20.6.2017)
Kärsämäen kunnallinen hautausmaa Turussa (21.6.2017)
Vanhankylänmaan hautausmaa Kotkan saaristossa (7.7.2017)
Honkanummen saksalainen sotilashautausmaa Vantaalla (13.7.2017)
Norvajärven saksalainen sotilashautausmaa Rovaniemellä (21.7.2017)
Nikkilän sairaalan hautausmaa Sipoossa (20.8.2017)

Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?