KÄRSÄMÄEN KUNNALLINEN HAUTAUSMAA TURUSSA (21.6.2017)


Sijainti

Kärsämäen kunnallinen hautausmaa rajoittuu Kärsämäen liittymään (Turun kehätien ja Tampereen valtatien risteyskohta), sen lounaispuolella, Runosmäen kaupunginosassa. Alue on yleinen alue (853-85-9908-0), jolla on yksi palsta. Pinta-ala on 2,2364 hehtaaria. Alueesta ei ole lainhuutotietoja. Sillä ei ole oikeuksia yleisiin maa- ja vesialueisiin eikä rasitteita.

    Yleinen alue (853-85-9908-0) tieliittymän lounaispuolella, jonka alueella Kärsämäen kunnallinen hautausmaa on. Maastotiedot © Maanmittauslaitos. Kiinteistötiedot © Maanmittauslaitos ja kunnat. Merikartta-aineistot © Liikennevirasto 1.1.2015. Syvyystiedot © Suomen ympäristökeskus.

Alueen historiaa

Yleiseen alueeseen, jolla hautausmaa nyt on, liitettiin ensin lisäalue (853-85-9908-1), joka rekisteröitiin 11.2.1963 nimellä Kärsämäen hautausmaa.

Alueella oli aikaisemmin Turun kaupungin omistamia määräaloja: (1) Kärsämäen roskankaatopaikka (4:111; pohjoisimpana), pinta-ala 4.128 neliömetriä, (2) Hiisi (4:107; keskellä), pinta-ala 4.389 neliömetriä ja (3) Vähä-Simola (3:130; eteläisimpänä), pinta-ala 13.843 neliömetriä, yhteensä 22.360 neliömetriä. Kaupunki oli 28.6.1968 ostanut lääketieteen lisensiaatti Hilja Helvi Lagerstamilta ja tilanomistaja Kalle Juhani Lagerstamilta tilat Marttila (1:98), Vähä-Simola (3:116) ja Hiisi (4:107) 6.700.000 markan kauppahinnasta. Lainhuudon kaupunki sai alueisiin 15.7.1968 (Turun kaupungin kuudennen kiinteistötuomarin lainhuudatusasiain pöytäkirja 15.7.1968).

Myöhemmin perustettu islaminuskoisten hautausmaa oli tuleva näistä alueelle, joka kuului aikaisemmin Vähä-Simola-tilaan.

Yleisen alueen mittauksen toimitus- ja päätöspäivä on 3.3.1993. Tällöin yleiseen alueeseen liitettiin toinen lisäalue (853-85-9908-2), jonka nimi myös oli Kärsämäen hautausmaa. Liitos rekisteröitiin 7.4.1993.

    Kartta kunnallisen hautausmaan perustamislupahakemuksen asiakirjoissa. Islaminuskoisten hautausmaa on merkitty suorakulmiona. Kartassa on merkintä Kärsämäen hautausmaa. Se voi aiheuttaa sekaannusta, sillä evankelis-luterilaisen kirkon Kärsämäen hautausmaan pohjoisosa on toisaalla, kartan äärimmäisessä vasemmassa alakulmassa.

Perustamislupahakemus

Ennen Kärsämäen kunnallisen hautausmaan perustamista esillä oli ollut ajatus, että vuonna 1831 perustettu Itäharjun kolerahautausmaa olisi otettu maahanmuuttajamuslimien käyttöön (ks. Itäharjun kolerahautausmaa Turussa (20.6.2017)). Koska kolerahautausmaa oli aikanaan siunattu kristillisesti ja siihen oli haudattu kristittyjä koleran uhreja, muslimit hylkäsivät ajatuksen.

Perustamislupahakemuksen islaminuskoisten hautausmaan perustamiseksi allekirjoittivat 19.1.1993 Turussa Turun ja Porin lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston puolesta ylitarkastaja Risto Kapari ja oikeuslääkäri Antti Jääkeläinen. Hakemuksessa hautausmaa mainitaan metsähautausmaaksi, jonka pinta-ala on 2,236 hehtaaria ja jonka huollosta vastaa Turun kaupunki.

Alueella tehtiin katselmus 19.1.1993, johon osallistuivat Turun ja Porin läänin oikeuslääkäri Antti Jääskeläinen ja Turun apulaiskaupunginjohtaja Pekka Aalto. Todettiin maaperän olevan ”kivi-soraharjua”. Sorakerroksen vahvuus riitti täyttämään hautaamiseen vaaditun 180 cm:n syvyyden. Viemäröintiä ei maaston laadun ja hautaustavan käytön huomioon ottaen edellytetty. Uurnahautauksissa sorakerroksen vahvuudelle ei asetettu vahvuutta. Tässä vaiheessa islaminuskoisten hautausmaaksi varattiin suorakulmionmuotoinen, noin 600 neliömetrin suuruinen ala. Vainajat voitiin haudata rinnakkain 1x2 metrin suuruisiin hautoihin. Kasvillisuus oli ”islamin hautaustapojen mukaisesti” poistettava riittävässä määrin käyttöön otettavalta alalta. Samaa hautaa voitiin käyttää uudelleen aikaisintaan 15 vuoden kuluttua. Alueen sijainti todettiin sopivaksi ja alue hyväksyttiin hautausmaaksi.

    Hautausmaan portti, vasemmalla metallinen roska-astia hautausmaan ulkopuolella.

Asiakirjoihin liittyy Turun kaupunginhallituksen puolesta, samana päivänä 19.1.1993, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Aallon ja vt. kaupunginsihteeri Ahti Karttusen allekirjoittama hakemus. Haettiin perustettavaksi kunnallinen hautausmaa, joka olisi ns. metsäkalmisto. Alueelle tulisi erillinen, islamilainen hautausmaa. Hautaustarve oli akuutti. Pyydettiin, että asia käsiteltäisiin erittäin kiireellisesti ja että käsittelyn viivästyessä opetusministeriö (OPM) sallisi jo ennen perustamisluvan myöntämistä yksittäisen hautauksen tulevaan islamilaiseen hautausmaahan.

Hautausmaan perustamistarve syntyi, kun Turkuun oli tullut huomattavan paljon pakolaisia. Oli tarpeen hautausmaa, ”josta voidaan erottaa osia eri uskontokunnille”. Tämä erikoinen mahdollisuus kiinnittää huomiota, koska mitään muuta vihjettä eri uskontokunnille tai uskonnottomille erotettavista hautausmaan osista ei ole tiedossani. Kun evankelis-luterilainen seurakunta sai perustetuksi (2006) omalle hautausmaalleen tunnustuksettoman hauta-alueen, kaupunki päinvastoin pian lopetti hautaukset kunnalliseen hautausmaahan.

Alue oli merkitty asemakaavassa hautausmaaksi ja oli tarkoitettu evankelis-luterilaisen seurakunnan Kärsämäen hautausmaan vara-alueeksi. Asemakaava oli vahvistettu 20.11.1990.

Päätös

Hakemukseen (3/903/93, arkistodiaari 1993, 601-980, Aa 27, OPM, SVA) annettiin päätös jo kahden päivän kuluttua, 21.1.1993. Kummallisesti päätöksessä annettiin vastoin hakemusta perustamislupa yksityiselle hautausmaalle. Päätöksen allekirjoittivat ministeri Tytti Isohookana-Asunmaa ja vanhempi hallitussihteeri Marjatta Lehtinen (Toisteet 1993, tammikuu Da 255, OPM, SVA).

    Hautausmaata osin ympäröivää rauta-aitaa ja työvälineitä.

Hautausmaan säännöt hyväksytään

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi 15.11.1993 (asia nro 361) Turun kaupungin kunnallisen hautausmaan säännöt. Kärsämäen kunnallisen hautausmaan yleissuunnitelma hyväksyttiin kiinteistö- ja rakennuslautakunnan kokouksessa 27.4.1994 (§ 552).

Vain islamilainen hautausalue otettiin käyttöön

Hautausmaa rakennettiin ja otettiin käyttöön vain muslimien hautausalueen osalta. Sen pinta-ala on asiakirjojen mukaan noin 300 neliömetriä, omien mittausteni mukaan noin 400 neliömetriä. Lännessä ja etelässä aluetta rajaa Tolpontie. Pohjoisessa, koillisessa ja idässä alue rajoittuu Kärsämäen liittymään kuuluvaan tiehen. Kartoissa aluetta kutsutaan Kärsämäen hautausmaaksi, vaikka alueesta lounaaseen, Tolpontien toisella eli länsipuolella, on evankelis-luterilainen Kärsämäen hautausmaa. Näitä ei pidä sekoittaa toisiinsa.

Kaupunki perusteli kunnallisen hautausmaan tarvetta mm. kansainvälisen pakolaissopimuksen velvoitteilla. Helsinkiläinen vapaa-ajattelija Juha Kukkonen halusi haudata tuhkauurnan kunnalliseen hautausmaahan, mutta kaupunki kielsi sen. Kukkonen kanteli asiassa 7.3.2002 eduskunnan oikeusasiamiehelle (dnro 649/4/02). Apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio ratkaisi asian 6.4.2004. Hänen mielestään kaupunki ei syrjinyt tuhkauurnan hautaajaa, koska kaupungilla oli hyvä syy rakentaa hautausmaa vain muslimivainajia varten. Näitä oli kaupungissa suuri määrä, islamilaisesta hautausmaasta oli puute kaupungissa ja asia oli ratkaistava kiireellisesti (Turun Sanomat 16.4.2004).

Maasto

Kirjoittaja vieraili hautausmaalla 15.5.2014 ja 18.5.2017. Maanmittauslaitoksen karttaan ei ole merkitty hautausmaalle vievää metsätietä. Liittymä metsätielle on kuitenkin Tolpontien kääntöpaikan eteläpuolella, josta metsätie erkanee itään. Mitään viittaa tai opastetta metsätien liittymässä ei ole. Metsätietä voi ajaa autolla hautausmaan portille asti. Liittymästä portille on noin sata metriä. Puiden välistä näkyy Kärsämäen liittymän lounaisin ajotie idässä.

    Hautausmaan vanhempi osa, useita hautakumpuja vailla hautamuistomerkkiä.

Hautausmaa jakaantuu tavallaan kahteen suorakulmaiseen osaan. Portista tultaessa heti pääkäytävän oikealla puolella on vanhempi osa I, 9,20x18 metriä eli 166 neliömetriä. Pääkäytävä on nelisen metriä leveä ja kymmenisen metriä pitkä. Sen päässä käytävä kapenee noin kahden metrin levyiseksi. Vinosti vasemmalla on hautausmaan uudempi osa II, 15x14,5 metriä eli 218 neliömetriä.

Kasvillisuus

Hautausmaata ympäröi pääasiassa mäntymetsä, joukossa koivujakin. Hautausmaalla puita ei ole, aluskasvillisuus on nurmea. Hoito on vähäistä. Lehtiä ei ollut haravoitu 15.5.2014, mutta 18.5.2017 niitä oli jonkin verran haravoitu.

Varustukset

Hautausmaan ulkopuolella on metallinen, vihreä roska-astia. Rautaportti on musta, molempien portinpuolien leveys on 150 cm ja korkeus 167 cm. Portinpylväätkin ovat rautaa ja mustia (12x12x165 cm). Portin molemmin puolin on tuijapensasaita.

    Hautausmaan uudempi osa. Hautakiviä, hautapaaluja ja hautoja vailla muistomerkkiä.

Hautausmaan molemmat osat on rajattu osin mustalla metalliaidalla (korkeus maasta 157 cm), osin tuijapensasaidalla. Tuijat ovat melko korkeita, 5-7 metriä.

Hautausmaan osan II sivulla oli harava ja ruohonleikkuukone. Alueella on myös kaksi valaisinpylvästä. Kaivoa, rakennuksia, työkalujen säilytyslaatikkoa tms. ei ole.

    Vihreät hautapaalut Catak Taibin haudalla.

Haudat

Osassa I laskin ainakin 12 hautaa ja neljä hautakiveä. Muunlaisia hautamuistomerkkejä ei tässä osassa ole. Useat hautakummut ovat selvästi havaittavissa.

Osassa II on neljä hautariviä, kussakin 8-10 hautaa. Yhteensä laskin tässä osassa 38 hautaa. Hautakiviä oli 11, puisia hautamuistomerkkejä neljä.

Näin hautojen yhteismäärä on vähintään 50, hautakivien määrä 15 ja puisten muistomerkkien määrä neljä.

    Merkkikivet haudan molemmissa päissä.

Vanhimmat haudat ovat osassa I, sillä muistomerkeissä vainajien kuolinvuosina on 1993 ja 1994. Kaikki haudat ovat muslimien hautoja. Eräässä hautakivessä mainitaan vainaja somaliksi. Turun kaupunki kielsi muiden kuin muslimivainajien hautaamisen tähän hautausmaahan.

Varhaisin havaitsemani kuolinaika on 1.1.1993. Vainaja on Fatmeh Husiin Al-Bahrani (1.7.1944-1.1.1993). Hauta on välittömästi pääkäytävän oikealla puolella. Hautaa oli hoidettu, sillä oli neljä kynttilälyhtyä ja uusia, istutettuja orvokkeja, samettiruusuja, pelargonioita ja vuorenkilpiä. Hauta saattaa olla hautausmaan vanhin.

Osan II vanhimmat haudat näyttävät olevan alueen taimmaisessa rivissä. Kuolinvuotena oli mm. 1999. Etummaisessa rivissä oli muistomerkkejä, joissa vainajien kuolinvuodet ovat 2000-luvulta.

    Puukehikko painekyllästetystä laudasta Munira Kurjakin haudalla.

Tuorein kuolinvuosi on 2008 (Catak Taib, 1924-2008). Tällä haudalla on vihreä puupaalu haudan molemmissa päissä, toisessa paalussa on teksti Catak Taib (1924-2008). Tästä päätellen hautaukset jatkuivat vielä vuonna 2008 eli 1-2 vuotta sen jälkeen, kun Kärsämäen evankelis-luterilaisen hautausmaan tunnustukseton hauta-alue perustettiin (2006).

Hautamuistomerkit

Hautakivien lisäksi muistomerkkeinä on puupaaluja. Yksi hauta (Munira Kurjak, 10.12.1913-20.4.2003) on ympäröity puukehikolla. Monet hautakummut näkyvät selvästi ja useat haudat ovat vailla muistomerkkiä. Jotkut vailla hautamuistomerkkiä olevat haudat on kehystetty kivillä. Yksi vailla muistomerkkiä oleva hauta on ympäröity nelikulmaisilla pihakivillä. Erään haudan päällä on yhdeksän laattaa (30x30 cm), jotka on upotettu betoniin. Tällä haudalla oli kaksi kynttilälyhtyä ja kaksi hautakynttilää. Yhdellä haudalla on betoninen jalusta, jonka päällä on metallitukeen nojaava kivilaatta. Joillakin haudoilla on pienet merkkikivet haudan molemmissa päissä.

    Yhdeksän betoniin valettua laattaa haudan peittona.

Hautausmaa vaikuttaa haudatun melko täyteen. Turun hallintojohtaja Jari Lehmussaari kertoo hautausten loppuneen uuden hautaustoimilain myötä, kun evankelis-luterilaisille seurakunnille tuli velvoite perustaa tunnustuksettomia hauta-alueita. Näiden alueiden tuli olla valmiina 1.1.2007. Turussa alue perustettiin vuonna 2006.

Tämän jälkeen muslimeja on haudattu Kärsämäen evankelis-luterilaisen seurakunnan tunnustuksettomalle hauta-alueelle näin: 0 (2007), 1 (2008), 3 (2009), 7 (2010), 4 (2011) ja 3 (2012) eli yhteensä 18 vainajaa vuosina 2007-2012. Vuosina 2013-2016 alueelle haudattiin 40 vainajaa. Vainajat eivät kuuluneet kirkkoon. Heistä 31 oli turkulaisia, yhdeksän ulkopaikkakuntalaisia. Näin tälle alueelle haudattujen vainajien määrä vuosina 2007-2016 on 58. Seurakunta ei tilastoi vainajia uskonnon mukaan, mutta todennäköisesti suurin osa haudatuista oli muslimeja.

Aikaisemmin muslimit eivät halunneet tulla haudatuiksi kristilliseen hautausmaahan, mutta tunnustukseton alue sopi heille. Tunnustuksettomalle alueelle haudataan keitä hyvänsä vainajia. Alueella on epävirallisesti osa tai rivi, jonne muslimit on haudattu erilleen muista vainajista. Alueelle on haudattu paljon muslimeja ja koko alueen yleisilme on islamilainen. Tämä ei ollut alunperin tarkoituksena.

Kunnallisesta Kärsämäen hautausmaasta kaupunki ei aio ottaa muuta osaa hautausmaakäyttöön eikä rakentaa sinne mitään.

Kimmo Sundström


Lyhenteitä

HYK
Helsingin yliopiston kirjasto, vuodesta 2010 Kansalliskirjasto
mf.
mikrofilmi
OPM
Opetusministeriö
SVA
(Suomen) Valtionarkisto, vuodesta 1995 Kansallisarkisto

Lähteitä


Arkistolähteet

Arkistodiaari 1993, 601-980, Aa 27, OPM, SVA.
Toisteet 1993, tammikuu Da 255, OPM, SVA.

Lehtijutut

Apulaisoikeusasiamies pitää islamilaisen hautausmaan perustamista hyväksyttävänä. -.Turun Sanomat 16.4.2004, mf. 66814, 104/16.4.2004-30.4.2004/118, HYK.

Tiedonannot


Jari Lehmussaari, Turun kaupungin hallintojohtaja, 29.1.2013 ja 23.5.2017
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, toukokuu 2017


Artikkeli pohjautuu tekijän selvitykseen Vaihtoehtoiset hautausmaat Suomessa (2007).

Lue myös


Ateistien hautausmaa Lepomäki Siikaisissa (31.1.2007)
Marttakummun hautausmaa Kittilässä (5.9.2012)
Väinölän hautausmaa Siikajoella (25.9.2012)
Piehingin hautausmaa Raahessa (26.9.2012)
Rahjan hautausmaa Kalajoella (27.9.2012)
Kauhajoen Rauhanmaa (3.10.2012)
Poronkankaan hautausmaa Jurvassa (4.10.2012)
Kurikan Vapaaseurakunnan ja Kurikan Helluntaiseurakunnan hautausmaa Kurikassa (5.10.2012)
Laihian vapaahautausmaa (15.10.2012)
Isonkyrön vapaahautausmaa (16.10.2012)
Ristinummen hautausmaa Marttilassa (29.10.2012)
Varmon hautausmaa Kesälahdella (27.11.2012)
Vallan nummen hautausmaa Humppilassa (30.11.2012)
Karinaisten Rauhamaa (2.12.2012)
Merikarvian Rauhanmaa (4.12.2012)
Merikarvian Lepomaa (5.12.2012)
Jämsän helluntaiseurakunnan hautausmaa Jämsässä (18.12.2012)
Kuusankosken Lepola (27.12.2012)
Forssan Rauhanmaa (11.5.2013)
Karkkilan Lepola (17.5.2013)
Kotkan Vapaa-ajattelijain hautausmaa (24.5.2013)
Kullervon aluehautausmaa Vaasassa (4.6.2013)
Santalan hautausmaa Hangossa (7.6.2013)
Käpylän hautausmaa Suonenjoella (11.6.2013)
Joensuun Rauhanmaa (20.6.2013)
Kajaanin Tuonenviita (27.6.2013)
Vapaitten kristittyjen hautausmaa Lapualla (4.7.2013)
Seinäjoen vapaaseurakunnan ja Seinäjoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Seinäjoella (10.7.2013)
Lavian ja Suodenniemen Helluntailähetyksen hautausmaa Laviassa (24.7.2013)
Lauttakankaan hautausmaa Jämijärvellä (1.8.2013)
Villalan metodistihautausmaa Lappeenrannassa (9.8.2013)
Keltnummen hautausmaa Eurassa (5.9.2013)
Kihniön Vapaaseurakunnan hautausmaa Kihniössä (11.9.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Kuopiossa (27.9.2013)
Ilmajoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Ilmajoella (7.10.2013)
Honkajoen Rauhanmaa (25.10.2013)
Vapaa-ajattelijain hautausmaa Jyväskylässä (3.11.2013)
Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Tervossa (19.11.2013)
Islamilainen hautausmaa Jyväskylässä (12.12.2013)
Katolinen hautausmaa Turussa (31.5.2014)
Kauhavan Lepomaa (3.6.2014)
Teuvan Rauhanmaa (13.6.2014)
Polvijärven vapaahautausmaa (20.6.2014)
Helluntaiseurakunnan hautausmaa Pyhäjärvellä (13.7.2014)
Juutalainen hautausmaa Haminassa (28.7.2014)
Peltokankaan hautausmaa Paltamossa (8.8.2014)
Kotivaaran hautausmaa Kolarissa (15.8.2014)
Luopioisten Lepomaa (18.9.2014)
Juuan Lepola (7.10.2014)
Ristikankaan hautausmaa Kemissä (12.12.2014)
Halikon sairaalan hautausmaa Salossa (6.5.2015)
Forsbyn hautausmaa Pedersöressä (7.7.2015)
Pedersören Ebenhaeser (12.7.2015)
Kuorsalon hautausmaa Haminassa (20.7.2015)
Närpiön Solbacken (31.7.2015)
Oxkangarin hautausmaa Vöyrissä (14.8.2015)
Vassorin hautausmaa Mustasaaressa (22.8.2015)
Moikipään hautausmaa Korsnäsissä (27.8.2015)
Yttermarkin hautausmaa Närpiössä (3.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Aftonfrid (6.9.2015)
Maalahden Aftonro (18.9.2015)
Uudenkaarlepyyn Vilan (21.9.2015)
Sundomin hautausmaa Vaasassa (1.10.2015)
Närpiön Aftonvila (3.10.2015)
Korsnäsin kirkonkylän hautausmaa (15.11.2015)
Suomen Islam-seurakunnan Helsingin Tataarihautausmaa (16.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Vanha juutalainen hautausmaa (17.5.2016)
Helsingin juutalaisen seurakunnan Uusi juutalainen hautausmaa (30.5.2016)
Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunnan hautausmaa Helsingissä (5.6.2016)
Taivallahden sotilashautausmaa Helsingissä (8.6.2016)
Gravgårdsföreningen Fridin hautausmaa Vöyrissä (14.6.2016)
Kaunissaaren hautausmaa Pyhtäällä (28.6.2016)
Köklot Gravplatsföreningin hautausmaahanke Koivulahdessa (6.7.2016)
Högsåran hautausmaa Kemiönsaaressa (6.7.2016)
Kalle Sipilän hautausmaahanke Pohjois-Pirkkalassa (29.7.2016)
Siltasalmen hautausmaa Saarijärvellä (22.8.2016)
Pitkäniemen sairaalan hautausmaa Nokialla (31.8.2016)
Asarias Makkosen hautausmaahanke Tottijärvellä (11.9.2016)
Heinolan Vapaa-ajattelijain hautausmaahanke Heinolassa (25.9.2016)
Hyrylän varuskunnan uusi ortodoksinen sotilashautausmaa Tuusulassa (6.10.2016)
Åbergin hautausmaa Helsingissä (4.12.2016)
Fagervikin kartanon hautausmaa Inkoossa (9.5.2017)
Itäharjun kolerahautausmaa Turussa (20.6.2017)

Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?