ÅBERGIN HAUTAUSMAA HELSINGISSÄ (4.12.2016)

Päivitetty 24.8.2017

Pohjoisen hautausmaan eli nykyisen Malmin hautausmaan sisälle on jäänyt yksityinen Åbergin hautausmaa. Malmin hautausmaa on evankelis-luterilainen, nykyisin hyvin suuri (65 hehtaaria) hautausmaa. Sen pinta-ala oli perustettaessa 27 hehtaaria. Malmin hautausmaa vihittiin käyttöön 10.11.1894 ja hautaukset alkoivat 3.2.1895. 

Malmi kuului hautausmaiden perustamisaikaan Helsingin pitäjästä (Helsinge) 1865 syntyneeseen Helsingin maalaiskuntaan (Helsinge). Malmin hautausmaan ylipuutarhuri Juha Ollila arvelee, että Åbergin hautausmaa perustettiin, koska etäisyydet Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalle ja Ruskeasannan hautausmaalle (vihitty käyttöön kesällä 1887) olivat pitkiä. Åbergin hautausmaa perustettiin 1892. 

Tila 

Åbergin hautausmaa on tilalla Malm Begravningsplan (91–418–1–10). Tilan pinta-ala on 0,7300 hehtaaria ja se rekisteröitiin 3.1.1893. Tila muodostui palstatilan murtamisella tilasta Pehrs (91–418–1–1). Tilaan ei ole lainhuutomerkintöjä. 

    Åbergin hautausmaa käsittää Malmin hautausmaan korttelit numerot 101–104.

Åbergin hautausmaan perustamissyyt 

Senaatti vahvisti kirkonkokouksen päätöksen Ruskeasannan hautausmaan perustamisesta kesäkuussa 1885 ja maanmittaukset voitiin aloittaa. Hanke oli aloitettu kunnan hautausmaana, mutta 1886 hanke siirtyi seurakunnan omistukseen ja hallintaan. Hautausmaa otettiin käyttöön 1888. Kirkonkylän hautausmaalla oli hautauskielto 1890–1900 (www.helsinki.fi/kansalaismuisti). 

Åbergin hautausmaa päätettiin perustaa Helsingin pitäjän eteläosan asukkaita varten, koska Ruskeasantaan perustettu uusi hautausmaa oli etäällä. Lisäksi kerrotaan, että Ruskeasantaan perustetun hautausmaan paikasta kiisteltiin. Kolmanneksi Olavi Linturi kertoo, että Malmin tilojen isännät olivat tyytymättömiä seurakunnan hautauskustannuksiin (linturi.vuodatus.net). 

Anomus 

Åbergin hautausmaan perustamislupa-anomuksen jätti 30.3.1892 senaatille opiskelija Arthur Kyrklund (STO, AD (567/283) 1892, E.E. (124/31) 1892). Hautausmaa anottiin perustettavaksi Pehrs-rusthollin maalle Malmilla. Alueen omisti rusthollari Otto Wilhelm Åberg. Alue sijaitsi uuden Malmin hautausmaan tai niin kutsutun (sotilaiden) harjoituskentän vieressä. 

Anojia oli 11: 

(1) Maanviljelijä (landthushållare) G. W. von Essen; 

(2) tilanomistaja (possessionat) J. F. Lindroos, joka oli Botbygårdin omistaja; 

(3) tilanomistaja (possessionat) Elis Rancken, joka oli Borgs-rusthollin (Mellunkylässä) puolikkaan omistaja; 

(4) leskirouva Louise von Essen, joka oli Malmby-talon omistajatar; 

(5) leskirouva Thekla Wasenius, joka oli Viikin latokartanon vuokramies; 

(6) vuokramies (arrendator) Fredrik Byman, joka oli Strömsin säterin (Herttoniemen kylässä) vuokramies; 

(7) talollinen (hemmansägare) A. W. Eklund, joka oli Ströms-talon omistaja Malmilla; 

(8) talollinen (hemmansägare) K. F. Eklund, joka omisti puolet Filpus-rusthollista Malmilla; 

(9) talollinen (hemmansägare) J. H. Eklund, joka oli Åggelbygårdin omistaja; 

(10) talollinen (hemmansägare) O. W. Nyström, joka oli Nybondas-tilan (Oulunkylän kylässä) puolikkaan omistaja; 

(11) talollinen (hemmansägare) O. W. Åberg, joka omisti puolikkaan Pehrs-rusthollista Malmilla. 

Kaikki anojat olivat Helsingin pitäjästä. Eklundin ja Åbergin suvut kytkeytyivät toisiinsa avioliittojen kautta. 

Myöhemmin Anders Wilhelm Eklundin leski, Matilta Gustava Eklund (11.8.1851–26.12.1931) myi Strömsin Helsingin kaupungille 1917. Samana vuonna myös Pehrs-tila (98,1 hehtaaria) ostettiin kaupungille 300.000 markan hinnasta. Edempänä mainittava Starens-tila ostettiin kaupungille 1923 ja osa Filpus-tilasta 1934 (linturi.vuodatus.net). 

Maa-alueen pinta-ala oli 0,741 hehtaaria. Sen oli metsäkonduktööri E. W. Nyström tarkoitusta varten mitannut ja pannut kartalle. Uudenmaan kuvernöörinvirasto oli jättänyt vaaditun lausuntonsa asiassa (STO:n ptk 11.11.1892, kohta 4), STO:n ptk:t 1892 VI, mf. 559, aukeamat 319–320, SVA). 

Valtakirjat 

Avoimet asianajovaltakirjat hanketta varten oli annettu Malmilla 28.3.1892. 

    Anojien valtakirjoja. O. W. Åbergin ja Thekla Waseniuksen valtakirjat jäivät arkin kääntöpuolelle.

Karttapiirros 

Anomuksen liitteinä oli metsäkonduktööri Nyströmin 28.3.1892 laatima karttapiirros hautausmaasta sekä selitys. Sen mukaan alue rajoittui pohjoisessa Länsmans- tai Starens-rustholliin, idässä Puotilantiehen, etelässä Löfvalls-suohon ja lännessä Malmin hautausmaahan. 

Alueen pinta-ala oli kymmenen kyynärää leveä ulosmenotie Puotilantielle mukaan lukien 0,741 hehtaaria, mikä vastasi 1,5 geometrista tynnyrinalaa. Maaperä oli syvää, kuivaa hiekkamaata kaakkoiskulmaa lukuun ottamatta, joka oli merkityksettömässä määrin suo- tai vesiperäistä. Vesi juoksi Suomenlahteen. 

Hautalinjojen pituus oli: a-b 101 kyynärää, b-c 201,5 kyynärää, c-d 100 kyynärää ja d-a 190 kyynärää sekä tien pituus 140 kyynärää. 

    Suuren hautakiven nimisuunta poikkeaa muiden hautakivien nimisuunnasta.

Lääkärin todistus 

Helsingin piirin piirilääkäri, tohtori A. Palmberg antoi 21.3.1892 todistuksensa alueen soveltuvuudesta hautausmaaksi. Terveysnäkökulmasta huomauttamista ei ollut. Etäisyys lähimpään asuntoon oli 200 metriä eikä kaivoja ollut läheisyydessä. Palmbergin mukaan paikalle voitiin haudata 120 ruumista vuodessa. 

Maanomistajan suostumus 

O. W. Åberg antoi suostumuksensa hautausmaan perustamiseksi mailleen 28.3.1892. 

Seurakunnan ja tuomiokapitulin lausunnot 

S. Aejmelaus senaatissa pyysi asiassa 4.4.1892 lausuntoa Porvoon tuomiokapitulilta. Kun tuleva hautausmaa oli seitsemän kilometrin päässä kirkosta ja pappien asunnoilta, ei papistolla ollut huomauttamista hankkeeseen. Kuitenkin he asettivat ehdon, että jokaista hautausta varten, johon pappi varta vasten kutsutaan, oli maksettava viisi markkaa. Maksu oli kaksi markkaa, jos tiettyä hautauspäivää ei määrätty. Tällöin toimitus sai jäädä riippumaan siitä, mikä aika papeille sopi. Lausunnon allekirjoittivat Helsingin pitäjän kirkkoherra J. J. Fogelberg ja kappalainen Knut Palmroth. 

Asiassa oli pidetty kokous kirkon sakaristossa 25.4.1892. Sen perusteella kirkonisäntä Evert Bäckström lausui, ettei seurakunnan puolelta ollut estettä hautausmaan perustamiselle (ptk:n ote, 1 §). 

Lopuksi Porvoon tuomiokapituli vastasi 17.6.1892 suostuvansa anomukseen. Maksuista sanottu toistettiin. Lisäksi anojain oli laillisessa järjestyksessä hankittava omistusoikeus alueeseen. Lausunto päivättiin Porvoossa 20.5.1892. 

    Yleiskuva hautausmaalta.

Lääninkuvernööri puoltaa anomusta 

Uudenmaan lääninkuvernööriltä lausuntoa oli pyydetty 30.6.1892. Lausunnossaan 22.7.1892 hän puolsi suostumista anomukseen.

Senaatin päätös

Senaatin myönteinen päätös annettiin 11.11.1892.  Anojien tuli hankkia omistusoikeus alueeseen. Kun paikka oli tarkoitukseensa vihitty, oli heidän hoidettava hautausmaata. Helpotusta velvollisuuteen ottaa osaa seurakunnan yleisen hautausmaan kustannuksiin ei annettu. Jokaista hautausta varten oli kutsuttava seurakunnan pappi ja maksettava toimitusmiehelle viisi markkaa. Jos tiettyä hautauspäivää ei määrätty, maksu oli kaksi markkaa. Kirkollisasiain toimituskunnan (E.E.) oli ilmoitettava asiasta tuomiokapitulille.

Kirkollisia vaikuttajia 

Uuden kirkkolain astuttua voimaan tuli kirkkoneuvostosta vuodesta 1870 lukien pysyvä elin. Anojista lautamies Alfred Wilhelm Eklund ja Johan Henrik Eklund olivat kirkkoneuvoston jäseniä (Hultin 1968, 136). Kolmas kirkollinen vaikuttaja oli kirkonisäntänä vuosina 1890–1902 toiminut O. W. Åberg, joka vuonna 1902 kieltäytyi uudelleenvalinnasta (mts. 141). Häntä seurasi kirkonisäntänä vuoteen 1907 asti Anders Wilhelm Eklund. 

Vuodesta 1918 toimi kirkkovaltuusto (mts. 137). 22.8.1918 valittiin ensimmäiset 24 kirkkovaltuutettua ja myös O. W. Åberg oli heidän joukossaan. 

    Vesipiste ja kastelukannu.

Hautausmaa 

Åbergin hautausmaa liittyy nykyisin Malmin hautausmaakokonaisuuteen, vaikka on edelleen yksityisomistuksessa. Hautausmaa käsittää neljä korttelia, numerot 101–104. 

Kaikki hautausmaan haudat on luovutettu. Pehkonen kertoo, että hautoja luovutettiin lähiseudun vanhoille suvuille ja lähikylien talollisille perhehaudoiksi (Pehkonen 2008, 131). 

Maapohjan omistus on nykyisin hajaantunut niin laajalti, että sen selvittäminen olisi hyvin vaikeaa eikä maksa vaivaa. Tästä syystä seurakuntayhtymä ei ole koskaan voinut lunastaa hautausmaata itselleen. Aikoinaan Åbergin hautausmaan pohjoispuolella oli toinenkin yksityinen hautausmaa, Rundmanin hautausmaa. Se on nykyinen kortteli 34. Hautaukset Rundmanin hautausmaahan alkoivat 1920. Tämä hautausmaa on myöhemmin siirtynyt seurakuntayhtymän omistukseen. 

Hautakorttelit 101–104 ovat Malmin hautausmaan koillisosassa likimain lounas-koillissuuntaisesti. Ne ovat kiinni toisissaan siten, että korttelin 101 koillispuolella on kortteli 102. Korttelin 101 eteläpuolella on kortteli 103 ja vastaavasti tämän koillispuolella kortteli 104. 

Kortteli 101 on suorakaide. Sen luoteissivun pituus on 49,5 metriä, koillispäädyn pituus 28,8 metriä, kaakkoissivun pituus 50,0 metriä ja lounaispäädyn pituus 28,2 metriä. Korttelissa kasvaa muutama nuori koivu, kaksi vaahteraa ja muutamia pylvästuijia. 

Kortteli 102 on korttelia 101 pitempi ja sen koillispääty on kaareva. Koillispäädyssä on pensasaita. Korttelin luoteissivun pituus on 74,0 metriä, koillispäädyn pituus 37,8 metriä, kaakkoissivun pituus 58,5 metriä ja lounaispäädyn pituus 29,0 metriä. Korttelissa on viisi vaahteraa ja yksi haapa. 

Korttelin 103 luoteissivu on samansuuntainen korttelin 101 kaakkoissivun kanssa ja sen pituus on 54,4 metriä. Koillispäädyn pituus on 25,5 metriä, kaakkoissivun pituus 56,0 metriä ja lounaispäädyn pituus 26,0 metriä. Korttelissa kasvaa neljä vaahteraa, yksi kuusi, yksi syreenipensas ja kaksi tuijaa. 

Korttelin 104 luoteissivu on samansuuntainen kuin korttelin 102 kaakkoissivu ja sen pituus on 56,5 metriä. Koillispääty on kaareva kuten korttelissa 102 ja sen pituus on 26,2 metriä. Kaakkoissivun pituus on 37,0 metriä. Lounaispäädyn pituus on 25,5 metriä ja se yhtyy korttelin 103 koillispäätyyn. Korttelissa kasvaa yksi vaahtera, yksi haapa, yksi kuusi ja yksi syreenipensas. 

    Kivitolpin ja ketjuaidalla ympäröity hauta, jolla vanha metallipenkki.

Varustuksia 

Korttelien 101 ja 103 välissä on selkänojallinen penkki (150x42 cm) sekä vesipiste. Penkin runko on rautaa ja harmaat istuinosa sekä selkänoja muovia. 

Haudat ja vainajat 

Ollila kertoo hautojen ja haudattujen vainajien määriksi kortteleittain 20.10.2016: 

Kortteli 101: 115 hautaa, 486 vainajaa. 

Kortteli 102: 207 hautaa, 817 vainajaa. 

Kortteli 103: 106 hautaa, 524 vainajaa. 

Kortteli 104: 164 hautaa, 488 vainajaa. 

Näin koko hautausmaalla oli yhteensä 592 hautaa ja haudattuja vainajia yhteensä 2.315. 

Hautamuistomerkit 

Kirjoittaja vieraili hautausmaalla 13., 15. ja 16.10.2016 sekä 1.12.2016. Korttelit ja hautarivit (hautalinjat) on numeroitu. Korttelissa 101 havaittiin hautamuistomerkkejä näin: 

Rivi 114
R27
R311
R416
R510
R613
R710 + 1 rautaristi (RR)=11
R811
R94
R108
R1121
R1211
R133
R14-
R152
R165 + 1 puuristi=6
R177

Yhteensä 155 muistomerkkiä. 

    Suuri Lindbergien hauta. Hautakiven aiheena suuri, katkennut puu.

Korttelissa 102 on muistomerkkejä näin: 

R112
R214
R312
R49
R517
R611
R716
R89
R97 + 1 puuristi=8
R1011
R1113
R1214 + 1 rautamuistomerkki (ei risti)=15
R1313
R1414
R1510
R1613
R1715
R1812 + 1 rautaristi=13
R199
R208
R216

Yhteensä 248 muistomerkkiä. 

    Vanha, metallinen hautamuistomerkki.

Korttelissa 103 on muistomerkkejä näin: 

R19
R211
R310
R411
R59
R613
R79
R810
R910
R109 + 2 puuristiä=11
R115
R1210
R1311
R144
R1512

Yhteensä 145 muistomerkkiä. 

    Kaatuneita hautakiviä.

Korttelissa 104 on muistomerkkejä näin: 

R110
R29
R38 + 1 puuristi=9
R49 + 1 rautaristi=10
R510
R614
R79
R813
R915
R1010 + 1 rautaristi=11
R115
R129
R139 + 1 rautaristi=10
R146 + 1 puuristi=7
R156
R165
R173
R181

Yhteensä 156 muistomerkkiä. 

Muistomerkkien määräksi saatiin yhteensä 704. Muistomerkeistä rautaristejä on viisi, puuristejä kuusi ja lisäksi on yksi rautamuistomerkki, joka ei ole risti. Muut muistomerkit ovat hautakiviä. 

    Alleniusten tavanomaisesta poikkeava hautakivi. 

Åbergien hauta 

Suurimmassa Åbergien hautakivessä (leveys 184 cm+131 cm+184 cm=499 cm; korkeus keskellä 162 cm) on vasemmalla nimet Otto Wilhelm Åberg (8.4.1825–25.3.1900) ja hänen puolisonsa Ulrika Sofia (o.s. Kyrklund) (19.4.1826–30.5.1893), keskellä kiveä nimi O. W. Åberg (13.3.1852–3.10.1925) ja oikealla nimi Henrik Edvard Kyrklund (10.1.1836–14.7.1910). Näistä Ulrika Sofia Åberg on siis ensinnä koko alueelle haudattu vainaja. Hautaus lienee tapahtunut kesäkuussa 1893. 

Nuorempi O. W. Åberg (hänkin Otto Wilhelm) on vanhempien Åbergien poika, ja Henrik Edvard Kyrklund on Ulrika Sofian nuorempi veli. 

Muiden perustamisanomuksen allekirjoittaneiden hautoja 

O. W. Åbergin lisäksi muutama muukin hautausmaan perustajista tuli haudatuksi tähän hautausmaahan. Fredrik Bymanin (1864–1922), Anders Wilhelm Eklundin (25.11.1844–27.7.1907) ja Johan Henrik Eklundin (1.3.1850–12.7.1925) haudat löytyvät hautausmaalta. Myös Otto Wilhelm Nyströmin hauta löytyy. Tämän nimisiä vainajia oli kaksikin, vanhempi heistä herastuomari (25.4.1833–31.10.1902) ja nuorempi maanviljelijä (15.11.1864–2.2.1918). 

Nuorempi Nyström oli kunnanvaltuusmies, isännöitsijä ja talollinen. Punaiset murhasivat hänet sisällissodan ensimmäisellä viikolla 2.2.1918 Oulunkylässä (Parikka 1993, 24; www.helsinginsotasurmat.fi). 

Kaikki nämä haudat ovat korttelissa 101 paitsi A. W. Eklundin hauta, joka on korttelin 102 ensimmäisessä rivissä. 

    Nyströmien hautakivi. Kuva-aiheena ehtoollismalja eli kalkki.

Hautausmaan hallinto ja hoito 

Helsingin seurakuntayhtymän palveluesimies Anneli Saari kertoo, että vuonna 1953 hautojen omistajat vetosivat Helsingin seurakuntiin, että nämä ottaisivat Åbergin hautausmaan hoitoonsa. Vetoomuksessa oli 84 allekirjoittajaa. Oletetaan, että tästä lähtien seurakunta alkoi tehdä haudanhoitosopimuksia myös niiden hautojen osalta, jotka olivat Åbergin hautausmaalla (KD. 24 Srk:n R. t. 1953. 8/2 Res. Fin. 28/9 1953 §. 6. Asiakirja on seurakuntayhtymän arkistossa.). 

Nykyisin seurakunta ylläpitää hautausmaan rekistereitä. 1970-luvun lopussa Lasse-niminen mies, joka oli seurakuntien hautakonttorin palkkaama, laati hauta- ja vainajaluettelot. Kansiossa on koneella kirjoitettuna sarakkeittain vainajan nimi, eliaika, haudan koko ja vielä sarake huomautuksia varten. Tietoihin tehtiin myöhemmin lisäyksiä ym. käsin kirjoittamalla. Tiedot hankittiin alun pitäen maastosta ja hautakivistä. Myöhemmin tiedot syötettiin seurakunnan tietokantaan. Tietokantaan on vainajan hautauspäiväksi pantu kuolinpäivä, koska tarkempaa tietoa hautauspäivästä ei ole. 

Seurakunnalla ei siis ole velvollisuutta hoitaa hautausmaata, mutta päätöksensä nojalla se huolehtii alueen yleishoidosta kuten muistakin alueista Malmin hautausmaalla. Hautojen hoito kuuluu vainajien omaisille. Jos kukaan ei hoida hautaa, se vain jää sillensä. 

Hautausmaalla on joitakin hautoja, joilla oleva hautakivi on kallistunut. Seurakunta on tästä syystä asettanut haudalle huomautuksen. Jos kukaan ei korjaa asiaa, seurakunta tekee kivestä vaarattoman kaatamalla sen hallitusti tyynykiveksi. 

Kaikki Åbergin hautausmaan haudat ovat ainaishautoja eli haudan hallintaoikeus ei ole määräaikainen. Uusia hautauksia tapahtuu jatkuvasti vanhoihin hautoihin. Käydessäni hautausmalla tapasin vainajien omaisia hautoja hoitamassa.

Kimmo Sundström


L
yhenteitä

ADAnomusdiaari
E.E.Ecklesiastikexpedition, kirkollisasiain toimituskunta
mf.mikrofilmi
STO  Senaatin talousosasto
SVA(Suomen) Valtionarkisto, vuodesta 1994 Kansallisarkisto

Lähteitä

Arkistolähteet

Senaatin talousosaston anomusdiaari 1892, SVA.
Senaatin talousosaston ptk 11.11.1892, STO:n pöytäkirjat 1892 VI, mf. 559, SVA.

Kirjallisuus ja lehtijuttu

Hultin, Herman (1968) Helsingin pitäjän seurakunnan historia.  Svenska Odlingens Vänner i Helsinge rf:n toimeksiannosta laatinut v. 1930 Herman Hultin. Suom. v. 1968 Kaisa Kultti.
Malmin hautausmaa. Opaskartta (2013) Toimitus Salla Korpela, graafinen suunnittelu Poppius & Co, kuvat Anna Dammert. Helsingin seurakuntayhtymä.
Parikka, Raimo (1993) Helsingin pitäjän punakaarti 1918. Teoksessa Helsingin pitäjä Helsinge 1994. Helsingin pitäjän kotiseutuyhdistys – Helsinge hembygdsförening ry ja Vantaan kaupunginmuseo, Vantaa.
Pehkonen, Marja (2008) Hauraita muistoja Helsingin hautausmailta, Helsingin kaupunginmuseo, Narinkka-sarja, Porvoo.
Jokinen, Juho Malmin hautausmaan keskeltä löytyy omalaatuinen yksityishautausmaa – ”Meillä ei ole mitään velvollisuutta ylläpitää sitä”. Malmin hautausmaa kasvoi vuonna 1890-luvulla perustetun Åbergin hautausmaan ympärille. –.Helsingin Sanomat 16.10.2016.


Internet-lähteet

helsinginsotasurmat.fi Punainen terrori. Punaisen vallan aikana tapetut
helsinki.fi/kansalaismuisti Seurakunta, kirkot ja hautaus
linturi.vuodatus.net Brusaksen verotalo lakkaa olemasta

Tiedonannot

Juha Ollila, Malmin hautausmaan ylipuutarhuri, kirjallisia vastauksia kysymyksiin 18.11.2016
Anneli Saari, Helsingin seurakuntayhtymän palveluesimies, kirjallisia vastauksia kysymyksiin 2.12.2016

Artikkeli pohjautuu tekijän selvitykseen Vaihtoehtoiset hautausmaat Suomessa (2007).

Lue myös


Hautausmaasarja [HTML]

Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita
Kirkosta eroaminen Mitä uutta?