|
|||||||
GRAVGÅRDSFÖRENINGEN FRIDIN HAUTAUSMAA VÖYRISSÄ (14.6.2016)Päivitetty 14.7.2016
|
|||||||
Vöyrin (Vörå) kunta perustettiin 1868. Vuonna 2007 Vöyrin ja Maksamaan (Maxmo) kunnat liittyivät yhteen. Myöhemmin (2011) Vöyri-Maksamaa ja Oravaisten kunta yhdistyivät ja syntyi nykyinen Vöyrin kunta. Hautausmaa oli Koskenkylässä (Koskeby), joka on Vöyrin kylä.
Hautausmaayhdistys perustetaan Lähinnä vapaauskoiset alkoivat hankkia omaa hautausmaataan 1930-luvulla (Vörå församlings historik: Fädernas kyrka – ock vår (2014), s. 76). Pohjimmaisena syynä oli kirkollisten ja vapaakirkollisten välien jännittyneisyys. Yksityinen hautausmaahanke lähti liikkeelle, kun vuonna 1934 perustettiin hanketta varten yhdistys, Gravgårdsföreningen Frid r.f. Sopimuskirjan allekirjoittivat 30.10.1934 perustajat Sigfrid Winberg, Georg Peth, Johannes Söderberg ja Arvid Hedström. Perustava kokous pidettiin 30.10.1934 helluntaiseurakunnan huoneistossa Rökiöllä. Läsnä oli kymmenen miestä: Matts Höglund, Arvid Hedström, Johannes Sippus, Georg Peth, Johannes Söderberg, Erik Hedström, Johannes Österblad, Albert Kroks, Erik Norrkull ja Sigfrid Winberg. Kokouksen puheenjohtajana toimi Höglund ja sihteerinä Winberg. Hautausmaayhdistys päätettiin perustaa yksimielisesti. Hallitukseen valittiin Winberg, Höglund, Peth, Kroks ja Erik Hedström sekä varalle Österblad ja Sippus (3 §). Yhdistyksen säännöt hyväksyttiin yksimielisesti. Sihteerille annettiin tehtäväksi hakea laillista rekisteröitymistä ja oikeutta perustaa hautausmaa (4 §). Hallituksen tuli ostaa sopiva paikka hautausmaaksi, hakea sille lääkärin hyväksyntä ja valvoa työtä (5 §). Säännöt Yhdistyksen sääntöehdotuksen mukaan (3 §) yhdistyksen jäsen sai olla uskontunnustuksesta riippumatta. Sisäänkirjoitusmaksu oli 50 markkaa ja lisäksi oli vuosimaksu, jonka suuruudesta vuosikokous päätti. Yksittäisen haudan hinta oli kaikki kulut jaettuna hautojen määrällä. Hallitukseen kuului viisi varsinaista ja kaksi varajäsentä, jotka valitsivat keskuudestaan kaikki toimihenkilöt. Jäsenellä oli oikeus hautaukseen ja hautapaikan lunastukseen itselleen ja perheelleen. Vuosittain oli maksettava ylimääräinen jäsenmaksu jokaiselta 16 vuotta täyttäneeltä perheenjäseneltä, jonka oikeuden hautaukseen yhdistyksen jäsen tahtoi säilyttää (10 §). Jos yhdistys purkautui, meni sen omaisuus Vöyrin kunnalle käytettäväksi kaikkien Vöyrin pitäjässä asuvien, siviilirekisteriin kuuluvien henkilöiden hyväksi (13 §).
Hallitus järjestäytyy Hallituksen järjestäytymiskokouksessa 30.10.1934 puheenjohtajaksi valittiin Winberg, varapuheenjohtajaksi Höglund, sihteeriksi Peth ja rahastonhoitajaksi Kroks. Hankkeen johtohenkilöt Sigfrid Waldemar Winberg (s. 15.3.1896 Sipoossa) oli saarnaaja Koskenkylästä. Hän oli muuttanut Vöyrin siviilirekisteriin Sipoon siviilirekisteristä 22.9.1933. Talonpoika Georg Peth (s. 3.1.1899 Vöyrissä), Rekipelto no 6, oli siirtynyt siviilirekisteriin 4.12.1933 Vöyrin evankelis-luterilaisesta seurakunnasta. Talonpoika Matts Henrik Höglund (s. 4.5.1887 Oravaisissa) oli siirtynyt siviilirekisteriin 29.4.1933 Vöyrin evankelis-luterilaisesta seurakunnasta. Hän oli Tukkorin kylästä. Talonpojan poika Albert Matias Krooks (s. 4.11.1909 Vöyri), Miemoinen no 7, oli siirtynyt siviilirekisteriin 25.1.1933 Vöyrin evankelis-luterilaisesta seurakunnasta. Talonpoika Erik Hedström (s. 11.9.1885 Vöyri), Rökiö no 15, oli siirtynyt siviilirekisteriin 22.6.1933 Vöyrin evankelis-luterilaisesta seurakunnasta. Suutarinpoika Johannes Alarik Johansson Österblad (s. 10.8.1908 Vöyri) Koskenkylästä oli siirtynyt siviilirekisteriin 16.5.1930 Vöyrin evankelis-luterilaisesta seurakunnasta. Liikemies Johannes Isak Hermansson Sippus (s. 17.3.1895 Vöyri) Koskenkylästä kuului Vöyrin evankelis-luterilaiseen seurakuntaan. Talonpojan poika Johannes Albert Eriksson Söderberg (s. 26.4.1909 Vöyri) oli siirtynyt siviilirekisteriin 6.12.1934 Vöyrin evankelis-luterilaisesta seurakunnasta. Talonpoika Nestor Arvid Eriksson Hedström (s. 26.1.1904; syntymäkunnaksi on merkitty Storkyrks kommun) Rökiöltä oli siirtynyt siviilirekisteriin 8.6.1934 Vöyrin evankelis-luterilaisesta seurakunnasta. Hankkeen kärkihahmoista siis vain kaksi kuului perustamishetkellä evankelis-luterilaiseen seurakuntaan ja näistäkin Johannes Söderberg erosi kirkosta kuukauden ja seitsemän päivän kuluttua perustamiskirjan allekirjoittamisesta. Yhdistyksen rekisteröinti Yhdistyksen perustamisilmoituksen Winberg päiväsi Vöyrissä 15.3.1935. Sen jätti 2.4.1935 oikeusministeriölle A. V. Rosenberg. Asia kuitenkin käsiteltiin sosiaaliministeriössä. Yhdistys rekisteröitiin 17.5.1935 ja sai rekisterinumeron 25441. Hautausmaan perustamislupahakemus Yhdistyksen puheenjohtaja Sigfrid Winbergin Helsingissä 10.9.1935 päivätyn perustamislupahakemuksen (10.9.1935/11.9.1935 AD (903/224) 1935 OPM, SVA) jätti 11.9.1935 Ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustaja Edvard Haga valtakirjan ja kymmenen liitteen kera. Haettiin lupaa hautausmaan perustamiseksi niin kutsutulle Kangas-metsäpalstalle. Hautausmaa oli tarkoitettu lähinnä siviilirekisterissä oleville henkilöille. Avoimen valtakirjan oli Vöyrissä 29.8.1935 allekirjoittanut hakijayhdistyksen puolesta Winberg.
Piirilääkärin lausunto Piirilääkäri Wilhelm Backman oli antanut asiassa lausuntonsa Uudessakaarlepyyssä 21.12.1934. Alue oli tarkastettu 19.12.1934 Winbergin pyynnöstä. Sen pinta-ala oli yksi hehtaari, josta aluksi puolet tulisi hautausmaaksi. Alue sijaitsi Koskenkylässä, noin 300 metriä länteen Oulu-Vaasa-tieltä. Maa oli tasaista, kivetöntä metsätöyryä ja kasvoi mäntyä sekä yksittäisiä kuusia. Asumuksia ei ollut lähellä. Paikka oli korkea ja kuiva sekä vietti etelään, jossa oli niitty. Kaksi metriä syvässä kuopassa havaittiin ensin 1,55 metriä syvä hiekkakerros, sen jälkeen 10 cm:n savikerros ja sen alapuolella taas hiekkaa. Savikerroksen yläpuolella oli hieman vettä, mutta tarkastusta edeltävän viikon aikana oli satanut runsaasti. Jos salaojitus oli tulevaisuudessa tarpeen, voitiin sellainen saavuttaa helposti maan korkeusaseman takia. Paikka täytti lääkärin mielestä hyvin tarkoituksensa hautausmaana. Kartta Kartan alueesta laati 1934 maanmittausinsinööri M. G. Manninen. Hän antoi 28.8.1935 asiassa todistuksen, että Sigfrid Winberg oli vaimonsa Elsa Winbergin kanssa ostanut 18.12.1934 Dalkar-nimisestä verotalosta no 1:1 Koskenkylässä, Vöyrissä, alueen, jonka he 26.8.1935 luovuttivat kauppakirjalla Gravgårdsföreningen Frid r.f:lle. Lohkominen tultiin toimeenpanemaan yhdessä uusjaon kanssa, joka oli menossa Koskenkylässä (Koskeby), Miemoisissa (Miemois) ja Mäkipäässä (Mäkipä) näiden jakokuntien jakokierroksella.
Kauppakirja 1 Ensimmäinen hautausmaahankkeeseen liittyvä kauppa tapahtui 18.12.1934. Johannes Dalkarl myi omistamastaan Dalkar-verotalosta nro 1 (0,2500 manttaalia) Koskenkylässä Winbergeille noin yhden hehtaarin Kankaan metsäpalstasta 2.000 markan kauppahinnasta ja muutoin seuraavin ehdoin: (1) kauppa astuu voimaan heti, mutta myyjällä on oikeus hakata alueella oleva metsä 1.5.1936 mennessä; (2) myyjällä on oikeus käyttää hyväkseen tietä, joka vie etelänpuoleisille pelloille joen reunaa pitkin. Winbergit ostivat hautausmaa-alueen, koska perustettua yhdistystä ei vielä ollut rekisteröity eikä se ollut oikeustoimikelpoinen. Julkinen kaupanvahvistaja todisti kaupan 18.12.1934 Vöyrissä, ja läsnäolevana todistajana oli Alma Nylund. Johannes Dalkarl kuittasi 2.000 markkaa saaduksi 31.1.1935, minkä todistivat Hugo Sandvik ja Anna Nordkvist. Myyjän omistusoikeudesta maa-alueeseen antoi selvityksen Eero Corell. Hän oli hovioikeuden auskultantti ja väliaikaiseksi määrätty puheenjohtaja Korsholman tuomiokunnan Vöyrin, Oravaisten ja Maksamaan pitäjien käräjäkunnassa. Talvikäräjille 13.2.1925 oli toimitettu talonpojan poika Johannes Andersson Dalkarlin kiinnekirja vakuudeksi 1/8:n manttaalia Dalkar-verotalosta nro 1. Tämän 10.000 markan arvoisen tilan oli hän 28.12.1923 saanut itselleen vanhemmiltaan Anders Abrahamssonilta ja Anna Karlsdotter Dalkarlilta 5.000 markalla sekä velvollisuudella antaa elinikäinen syytinki luovuttajille muiden ehtojen lisäksi. Johannes Dalkarl oli saanut kolme virallista ja moitteetonta lainhuutoa, ensimmäisen 11.3.1924, toisen 25.8.1924 ja kolmannen menossa olevilla käräjillä 9.2.1925. Kauppakirja 2 Toinen kauppakirja tehtiin Vöyrissä 26.8.1935, kun Winbergit myivät 18.12.1934 ostamansa maa-alueen Gravgårdsföreningen Frid r.f:lle. Alueen pinta-alaksi mainitaan nyt 2,68 hehtaaria. Kauppahinta oli taas 2.000 markkaa. Ostajan puolelta kauppakirjan allekirjoitti yhdistyksen sihteeri Georg Peth. Julkisena kaupanvahvistajana toimi Matts Forss ja kutsuttuna todistajana Anna Nordkvist. Maaherra puoltaa hakemusta Hautausmaan perustamislupahakemuksesta opetusministeriön Antti Inkinen pyysi 12.9.1935 lausuntoa Vaasan läänin maaherralta. Lausunnossaan 25.9.1935 maaherra K. V. Martonen puolsi hakemusta. Lausunto saapui OPM:lle 28.9.1935. Yksityisten hautausmaiden perustamisasioissa pyydettiin ja saatiin tähän aikaan tavallisesti myös kirkollisen viranomaisen, asianomaisen hiippakunnan tuomiokapitulin, lausunto asiassa. Tämän asian asiakirjavihko ei sellaista sisällä, ei lausuntopyyntöäkään. Päätös Myönteinen päätös annettiin 30.9.1935. Yhdistys oikeutettiin perustamaan hautausmaa (Päätöskonseptit 30.9.1935).
Hautausmaan ensimmäinen ja ainoa vainaja Jo perustamista seuraavana vuonna hautausmaahan haudattiin ensimmäinen vainaja. Hän oli perustajiin kuulunut, jehovantodistaja, Erik Norrkull (29.1.1872–4.11.1936) Tukkorin kylästä. Hautausmaan käyttöä vaaditaan kiellettäväksi Joukko vöyriläisiä kääntyi pian lääninoikeuden puoleen 26.11.1938. He sanoivat, että hautausmaa on pohjavesialueella. Hautausmaata ei ollut ojitettu tai salaojitettu ja siitä tulisi erityisen epäterveellinen väestölle. Vaadittiin, että joko yhdistystä kielletään käyttämästä hautausmaata kunnes tilan erotustoimitus on viety loppuun tai se velvoitetaan siirtämään hautausmaa toiseen paikkaan. Maaherra päätti, että maanpinnan alapuolella oleva savikerros estää veden tunkeutumisen syvemmälle ja voi pakottaa sen juoksemaan muualle, joten hautausmaa on vahingoksi hygienialle. Hautaukset kiellettiin, kunnes salaojitus olisi tehty (Erik Liljeström En enda begravdes på begravningsplatsen på Kangas. – Teoksessa Nya I Rågens Rike 2010, s. 47–49.) Sääntöjen ja nimenkirjoittajien muutos Vuosikokouksessa 9.3.1958 Rökiön rukoushuoneella oli läsnä yhdeksän henkilöä. Puheenjohtajana toimi Johannes Söderberg, sihteerinä Johannes Österblad. Kokous päätti yksimielisesti muuttaa yhdistyksen sääntöjen 13 §:n niin, että yhdistyksen purkautuessa sen omaisuus menee Rökiö Bönehusföreningen Elim r.f:lle (52756). Kuukausikokouksessa 23.3.1958, jossa läsnä oli kahdeksan jäsentä, tehtiin vielä sama päätös kuin 9.3.1958 oli tehty sääntöjen 13 §:n muuttamisesta. Muutosilmoitus asiassa saapui 15.5.1958 alueviranomaiselle ja 27.5.1958 oikeusministeriöön. Samalla ilmoitettiin uudet nimenkirjoittajat. Puheenjohtaja Winberg oli muuttanut Ruotsiin, Avestaan, samoin sihteeri Peth. Uusiksi nimenkirjoittajiksi ilmoitettiin puheenjohtaja Johannes Söderberg ja sihteeri Johannes Österblad, molemmat Vöyristä. Muutokset rekisteröitiin 28.5.1958. Omaisuuden uusi saaja purkautumistilanteessa selittyy sillä, että hautausmaayhdistyksessä ja Rökiö Bönehusföreningen Elimissä oli samoja vaikuttajahenkilöitä. Jälkimmäinen yhdistys oli perustettu Elim-seurakunnan huoneistossa Rökiöllä 25.1.1949 ja rekisteröity 29.6.1949. Sen perustajia oli kolme, Johannes Söderberg, Arvid Hedström ja Johannes Österblad, jotka kaikki olivat myös hautausmaahankkeen kärkihenkilöitä. Perustamiskokouksessa oli läsnä myös Sigfrid Winberg. Hautaukset kielletään Vöyriläinen Margareta Ehrman kertoo, että toisen hautauksen piti tapahtua Erik Norrkullin lesken kuoltua 22.12.1966. Terveysviranomaisille tehdyn valituksen takia hautaus kuitenkin estettiin. Leski haudattiin kirkon hautausmaalle. Entisen hautausmaan paikka Kirjoittaja vieraili hautausmaan entisellä paikalla 1.6.2016. Se on nykyisen Vähäkyröstä Vöyriin menevän maantie 718:n varrella. Vöyrin suuntaan mentäessä on ensin liittymä Mäkipää-Lågpeltvägen länteen. Tässä liittymässä on viitat Lågpelt 2 ja Kangasvägen. 60 metriä tämän pohjoispuolella on viitaton liittymä länteen pienemmälle metsätielle. Molempia pitkin pääsee entisen hautausmaan paikalle. Tilan Parcell XXIV (946–408–1–121) pinta-ala on ollut 2,16 hehtaaria vuodesta 1982 lukien. Tilan muoto on likimain viisikulmio. Läntisin iso lampi on pääosin tilan alueella. Alueen lammet syntyivät hiekanoton seurauksena. Mainittujen kahden tien välissä on nyt viisi lampea. Hiekkakannakset erottavat niitä toisistaan. Lammikoissa on runsaasti kaloja. Hautausmaa oli suorakulmio hiekkakentän ja pellon välissä. Sen mitat kartalla ovat 1,8x1,3 cm eli 72x52 metriä maastossa, siis 3.744 neliömetriä. Yhteisen hiekanottoalueen mitat hautausmaan kaakkoispuolella olivat 6,3x1,5 cm eli 252x60 metriä maastossa eli 15.120 neliömetriä. Hautausmaan luoteispäädyn ohitti polku, joka edelleen kaartaa myöhemmin syntyneen lammen länsipään kautta. Hautausmaasta ei ole maastossa mitään jäljellä. Gravgårdsföreningen Frid r.f. puretaan Kun hautaukset yhdistyksen hautausmaalle oli kielletty, yhdistys totesi, ettei sen tarkoitusta enää voida täyttää eikä ole syytä jatkaa yhdistyksen toimintaa. Purkautumisesta päätettiin yksimielisesti vuosikokouksessa 27.1.1980 ja yhdistyksen kuukausikokouksessa 3.2.1980. Viimeiseksi yhdistyksen hallitukseksi jäi: Söderberg (pj), Evert Rosenberg (vpj), Österblad (siht.), Karl Smeds (rahastonhoitaja), Johannes Svens (jäsen), Eva Söderberg (varajäsen) ja Daniel Österblad (varajäsen). Tilintarkastajia olivat Kurt ja Rigmor Söderberg, varalla Berta Österblad. Kuukausikokous pidettiin 3.2.1980 kello 14 Elimissä, Rökiöllä. Kokouksen puheenjohtajana oli Söderberg ja sihteeriksi valittiin Kurt Söderberg, koska varsinainen sihteeri ei ollut läsnä. Kokous yhtyi yksimielisesti vuosikokouksen päätökseen purkaa yhdistys. Asiasta tehdään ilmoitus viranomaiselle. Kun se on hyväksytty, seuraa toimenpiteet yhdistyksen omaisuuden luovuttamiseksi Rökiö Bönehusföreningen Elim r.f:lle. Purkamisilmoitus saapui oikeusministeriölle 10.2.1981 ja yhdistys purkautui 16.2.1981. Purkautuneiden yhdistysten tietokanta PURKKI ei jostain syystä mainitse purkautumispäivää. Rökiö Bönehusföreningen Elim r.f. vastaanottaa omaisuuden Rukoushuoneyhdistyksen hallitus päätti 2.8.1981 vastaanottaa omaisuuden. Yhdistys sai lainhuudon tilaan 2.10.1981. Alueen myynti hiekanottoalueeksi Tilan nimi, jolla hautausmaa aiemmin oli, on Parcell XXIV. Elimförsamlingen i Vörå r.f. (151671; ensirekisteröinti 8.11.1989, purkautunut 6.6.2006) lahjoitti tilan Vörå Frikyrkalle 22.12.1995. Rökiö Bönehusförening Elim r.f. ja Elimförsamlingen i Vörå r.f. ovat eri yhdistyksiä, mutta tässä kirjoituksessa ei selvitetty kuinka hautausmaa päätyi Rökiö Bönehusföreningen Elim r.f:ltä Elimförsamlingen i Vörå r.f:lle. Selvää vastausta ei Liljeströmkään tarjoa. Hän kirjoittaa, että alueen omistusoikeus siirtyi vähitellen Vörån vapaakirkkoseurakunnalle (Liljeström, mts. 47–49). Vörå Frikyrka (900246) on uskonnollinen yhdyskunta, joka merkittiin uskonnollisten yhdyskuntain rekisteriin 10.5.1995 (OPM:n päätös nro 825. Suomen säädöskokoelma 1995 N:o 825–830, Helsinki 1.6.1995). Yhdyskunta muutti myöhemmin nimensä muotoon Vörå frikyrkoförsamling (OPM:n päätös nro 181, Helsinki 6.3.1998. Suomen säädöskokoelma 1998 N:o 179–182, Helsinki 18.3.1998). Tällä nimellä se on toiminut 6.3.1998 jälkeen. Vörå Frikyrka sai tilaan lainhuudon 24.10.1996. 1997 alue myytiin. Tämä tapahtui Vöyrin vapaakirkon rakentamisen yhteydessä (Liljeström, mts. 47–49). Alue myytiin hiekanottoalueeksi. Sen omistaa nykyisin Bröderna Backlund Transport Öppet Bolag. Yritys sain tilaan lainhuudon 30.3.1998. Erik Norrkullin lopullinen hauta Kun Erik Norrkullin leski Anna-Lisa Norrkull (23.11.1885–22.12.1966) hieman yli 30 vuotta miehensä kuoleman jälkeen kuoli, hänet haudattiin Vöyrin evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaalle. Hauta on lähellä hautausmaan lounaispäätyä, hautarivin lounaispäästä lukien kuudes hauta, kirkolta tultaessa käytävän oikealla sivulla. Myös Erik Norrkullin jäänteet haudattiin tähän hautaan.
Mustan hautakiven (76x67 cm; lxk) yläreuna on kaareva. Kiven yläreunaan on kuvattu laskeva aurinko, ristiä kivessä ei ole. Hautakivellä on jalustakivi. Haudalla kasvaa orvokkeja, ruusuja ja petunioita. Hautakivessä on pariskunnan nimien lisäksi neljän muunkin vainajan nimet. Hauta on hoidettu, sen vasemmalla puolella on toinen Norrkull-nimisten vainajien hauta. Kimmo
Sundström Lyhenteitä
Lähteitä Arkistolähteet Anomusdiaari 1935, OPM, SVA. Päätöskonseptit 1935, OPM, SVA. Kirjallisuus ja lehtijutut Liljeström, Erik En enda begravdes på begravningsplatsen på Kangas. -.Teoksessa Nya I Rågens Rike 2010, s. 47–49. Vörå församlings historik: Fädernas kyrka – och vår (2014). Vörå församling. Tiedonannot Margareta Ehrman, 8.5.2015 Artikkeli pohjautuu tekijän selvitykseen Vaihtoehtoiset hautausmaat Suomessa (2007). Lue myös Hautausmaasarja [HTML]
|
Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita Kirkosta eroaminen Mitä uutta? |