|
|||||||||
KOTIVAARAN HAUTAUSMAA KOLARISSA (15.8.2014) |
|||||||||
Kolarin kunnassa on Luoteis-Lapin vapaa-ajattelijat ry:n (LLVA; 170062, perustettu 30.10.1996, ensirekisteröinti 28.5.1997) omistama ja ylläpitämä yksityinen Kotivaaran hautausmaa. Se sijaitsee Vaattojärven kylässä, Kotivaaran pohjoispuolella, Peukalontien varressa, tien länsipuolella. Hautausmaan pääkäytävä (musta katkoviiva) kulkee Kotivaaran hautausmaa –tilan (273–404–6–18) keskellä koillisesta lounaaseen. Hautausalue on viivan kaakkoispuolella. Hautausmaa on merkitty karttaan ristillä. Huoltorakennusta ei ole merkitty karttaan. Maanmittauslaitos, lupa nro 1832/MML/13, Kiinteistörajat ©Maanmittauslaitos lupanro 1832/MML/13. Metsähallitus myy maa-alueen LLVA koetti ensin ostaa maa-alueen tulevaa hautausmaataan varten Kolarin kunnalta, muttei kunta halunnut sellaista myydä. Sen jälkeen maa-alue ostettiin 26.5.1997 Metsähallitukselta. Metsähallituksen aluejohtaja Eelis Hagströmin Rovaniemellä 5.5.1997 antamalla valtakirjalla oli metsätalousinsinööri Antti Prokkola valtuutettu Metsähallituksen puolesta allekirjoittamaan kauppakirja ja nostamaan kauppahinta. Kauppakirjan allekirjoittivat Pellossa 26.5.1997 Antti Prokkola ja perustettavan yhdistyksen puolesta Toivo Kaarlo Juhani Hauensuo sekä Liisa Helena Kyrö. Julkisena kaupanvahvistajana toimi Tornionjokilaakson kihlakunnannimismies Esko Rasi. Kaupan kohteena oli Liikamaa-tilasta (rno 6:5) noin 1,0 hehtaarin suuruinen määräala (273–404–6–5–M601), jolla oli yksi palsta. Kauppahinta oli 21.000 markkaa. Koko kauppahinta maksettiin kaupantekotilaisuudessa. Omistus ja hallinta siirtyi heti ja määräala myytiin vapaana kiinnityksistä. Irtaimistoa ei myyty. Lohkomiskustannuksista, varainsiirtoverosta ja kaupanvahvistajan palkkiosta (100 mk) vastasi ostaja. Liikamaa-tila oli valtion maata. Se oli rekisteröity 1.4.1976 ja sen maa- ja kokonaispinta-ala oli 347,9970 hehtaaria. Hautausmaan nimikyltti puhelinpylväässä sisääntulon vieressä. Pylvään kärjessä istuva riekko ei näy kuvassa. Lainhuuto Lainhuudon yhdistys sai kauppakirjan nojalla 16.6.1997 (16.6.1997/690). Asemapiirros Asemapiirroksen mukaan tieltä katsoen ja portista tultaessa on vasemmalla kolmionmuotoinen uurnahautausalue, jossa vaja ja tämän takana kahdeksan suorakaiteenmuotoista hautakorttelia. Vastaavasti portista oikealla on ensin kolmionmuotoinen hautakortteli, jonka takana yhdeksän suorakaiteenmuotoista korttelia. Näin uurnahautausalueen lisäksi hautakortteleita on yhteensä 18. Perustamislupahakemus LLVA haki 3.6.1997 päivätyllä hakemuksella (17/903/97), joka saapui OPM:lle 5.6.1997, lupaa hautausmaan perustamiseen Liikamaa-nimiselle (rno 6:5) tilalle Kolarin kunnan Vaattojärven kylässä. Hautausmaakiinteistön nimeksi tuli Kotivaaran hautausmaa (273–404–6–18) ja sen pinta-ala on 1,0420 hehtaaria. Hakemuksen liitteinä olivat kauppakirja maa-alueen ostosta, kartat, Lapin Vesitutkimus Oy:n maatutkaluotaus lausuntoineen, vesitutkimus naapurin kaivosta ja terveystarkastajan lausunto. Hakemuksen allekirjoittivat yhdistyksen puheenjohtaja Eine Sanelma Ervasti, sihteeri Urho Aleksanteri Niva ja taloudenhoitaja Liisa Helena Kyrö, kaikki Kolarista. Aurinkoportti, jonka takana hautausmaan pääkäytävä. Kunnossapito Kokouksessa 17.8.1997, joka pidettiin Eine Ervastin luona, Kolarin Laajalan kylässä, päätettiin, että hautausmaan kunnossapidosta vastaa LLVA ry. Maaperätutkimus LLVA:n toimeksiannosta Lapin Vesitutkimus Oy suoritti 21.3.1997 alueen maaperätutkimuksen. Siinä selvitettiin maan laatu ja soveltuvuus hautausmaaksi. Pintamaalaji oli pääosin moreenia, jonka seassa saattoi olla myös karkearakeisia lajittuneita (karkea sora) kerroksia. Kaivettavuuden osalta alue ei ollut kaikkein soveliain, koska moreenin seassa saattoi olla paikoin suuriakin kiviä. Tutkimuksen mukaan pohjavesiongelmien tai kallion läheisyyden puolesta hautausmaan perustamiselle ei liennyt estettä. Tutkimuksen allekirjoitti Rovaniemellä 24.3.1997 insinööri Kari Kaikkonen. Ilmoitus hautausmaan perustamisesta LLVA pyysi 30.5.1997 lausuntoa Kolarin kunnan terveystarkastajalta hautausmaan perustamisesta. Terveystarkastaja Kalle Ojala huomautti 30.5.1997, ettei ilmoitusta hautausmaan perustamisesta ollut vielä tehty. Sen jälkeen tällainen ilmoitus toimitettiin sosiaali- ja terveyslautakunnalle 19.8.1997. Etusivun siansorkka-aitaa. Takana Peukalontie. Terveystarkastajan lausunto Kolarin kunnan terveystarkastaja Kalle Ojala pyysi 22.8.1997 asiassa lausuntoa Lapin lääninhallitukselta. Lausunnon antoivat 1.9.1997 ylitarkastaja Raimo Pantti ja lääninterveystarkastaja Matti Mattas. He katsoivat, että maaperän laadun takia hautasijaa voitaisiin käyttää uudelleen vasta 25 vuoden kuluttua edellisestä hautauksesta. Ojala tarkasti alueen 24.9.1997. Hänellä ei ollut huomauttamista asiaan. Takasivun lanka-aitaa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto Hautausmaan naapurit tekivät muistutuksia asiassa. Isak Filemon Nivan perikunta ja omasta puolestaan Johanna Niva olivat muistutuksessaan 14.9.1997 huolestuneita hautausmaan vaikutuksista kiinteistön Kotikumpu 11:12 talousveden laatuun ja veden loppumiseen kaivosta. Toisen muistutuksen tekivät 15.9.1997 Sari Pellikka-Kylmämaa ja Jarmo Kylmämaa. He eivät hyväksyneet hautausmaan perustamista, koska se olisi ollut "silmien alla". Kolarin kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto annettiin 18.11.1997 (76 §). Sen mukaan hautausmaasta ei aiheudu ympäristöhaittoja. Ostettu määräala hyväksyttiin soveltuvaksi hautausmaaksi seuraavin ehdoin: (1)
Arkkuhautasijaan sai haudata uudelleen vasta 25 vuoden kuluttua, koska
maaperän laatu ei edistänyt maatumista yhtä hyvin kuin hiekkapohjainen
maaperä; Tehtyjen muistutusten ei katsottu olevan esteenä hautausmaan perustamiselle. Ilmoituksen käsittely maksoi 800 markkaa. Huoltorakennus. Vasemmalla, aidan takana, pysäköintialue. Päätös Myönteinen päätös annettiin 23.3.1998. Sen allekirjoittivat opetusministeri Olli-Pekka Heinonen ja asian valmistelija, ylitarkastaja Tuula Lybeck. Päätöksen
mukaan samaa arkkuhautasijaa saa käyttää uudelleen aikaisintaan 25
vuoden kuluttua edellisestä hautauksesta. Hautaustoiminnassa tulee
noudattaa terveydensuojelulain (763/1994) ja Maksu päätöksestä oli 1.500 markkaa. Levähdyspaikka hautausmaalla. Avajaisjuhla Hautausmaan avajaisjuhla pidettiin 25.7.1999. Läsnä oli noin 30 henkilöä ja puheita pitivät Pauli Kylmämaa ja Martti Vaattovaara. Hautausmaa-alue Kirjoittaja vieraili viimeksi hautausmaalla 2.8.2014. Tila on nelikulmio, sen muoto näkyy edellä olevasta kartasta. Alue kasvaa mäntyä, kuusta ja koivua. Pinnanmuoto nousee hautausmaan takaosaa kohti, korkein kohta on maan vasemmassa takakulmassa. Aluskasvillisuus on puolukkaa ja mustikkaa. Metsässä on myös pihlajantaimia ja pieniä katajia. Hautausmaan pääkäytävä vie portilta kohti takasivua. Tästä erkanee pienempiä hiekkapolkuja vasemmalle. Näiden varrella haudat ovat. Uurnahauta-alue. Kiven ja kyltin takana vasta yksi uurnahauta. Varustukset Hautausmaan rautaputkesta tehty portti on musta, vasemman portinpuolen koko on 200x115 cm (lxk), oikea on likimain samankokoinen. Portti kuvaa auringon, molemmissa portinpuolissa on seitsemän sädettä. Portinpylväät (2) ovat mustaa rautaa (9x9 cm), niiden korkeus maasta on 180 cm. Portin rakensivat Niilo Lyytinen ja Martti Nikumaa. Etusivun aitamallia kutsutaan siansorkka-aidaksi. Siihen käytettiin muun ohessa puhelinlaitokselta edullisesti ostettuja pyhelinpylväitä, jotka sahattiin neljänneksiin. Muilla sivuilla aita on yksinkertaisempi. Aidantolppina käytettiin katkottuja puhelinpylväitä (halkaisija esim. 16 cm). Lanka-aita syntyi, kun näihin kiinnitettiin kolme metallilankaa. Näin hautausmaa on kokonaan aidattu. Huoltorakennus on portista tultaessa vasemmalla. Se on pystytetty harkkoperustalle, oikealla sivulla on maan pinnan yläpuolella näkyvissä kolme kerrosta harkkoja. Rakennus on puurunkoinen, harjakattoinen, huopakatteinen, lautavuorattu, punainen ja kooltaan 288x348 cm (lxp). Sen päädyssä on pariovi, molempien ovenpuolien leveys on 70 cm. Ovi on puuta ja harmaa. Räystäät ja syöksytorvet ovat mustat. Rakennuksessa säilytetään työkaluja ja hautausmaan tarpeistoa: kankia, haravia, lapio, kottikärryt, haudan mittakehikko, hautapeitto, lankkuja, kävelysiltoja yms. Rakennuksen lattiassa on aukko, josta arkku tarvittaessa voidaan laskea viileään kellariin odottamaan hautausta. Tilaa on kahdelle arkulle. Toistaiseksi tilaa ei kuitenkaan ole tarvinnut käyttää. Rakennus valmistui arviolta 1999 tai 2000. Huoltorakennuksen vasemmassa etukulmassa on sininen muovitynnyri sadeveden keräämiseksi. Oikealla ulkoseinustalla on tikkaat. Tuhkanripottelualue. Metallikilvessä ei ole vielä vainajakohtaisia metallilaattoja. Huoltorakennuksesta noin viisi metriä kohti hautausmaan takasivua on roska-astiana sininen muovitynnyri. Pääkäytävän oikealla puolella on puupatio (361x300 cm; lxs), pöytä (70x120 cm; lxp), penkki (50x104 cm; lxp) sekä kaksi tuolia levähtämistä varten. Paikalla voi myös istahtaa nauttimaan hautausmaaretken eväät. Pysäköintialue on tien ja etusivun välissä. Hautausmaan tunnuksena on puhelinpylvääseen ripustetut hautausmaan nimikilpi sekä toinen kilpi, jossa on kuvattuna liekkimalja. Pylvään kärjessä istuu riekko. Nimikilven valmisti Martti Nikumaa. Haudat ja hautakivet Hautausmaa on arkkuhautausmaa, mutta sinne on perustettu myös kaksi erillisaluetta. Uurnahauta-alueen tunnuksena on metallikyltti (61x27 cm; lxk), jossa on kuvattuna auringon kuusi sädettä. Kyltti on pääkäytävän vasemmalla puolella. Sen takaa alkaa uurnahautojen rivi kohti hautausmaan vasenta sivua. Rivissä oli 2.8.2014 vain yksi uurnahauta. Uurnahaudoille tulee vainajakohtaiset muistomerkit. Toinen erillisalue on vuonna 2013 perustettu tuhkanripottelualue. Tämä alue on uurnahauta-alueen ja huoltorakennuksen välissä. Vainajan tuhka kätketään alueelle maanpinnan alle tai ripotellaan maan pinnalle. Alueella on yhteinen muistokivi, jossa on metalliseinämä. Seinämään kiinnitettäväksi voidaan vainajalle teettää oma nimilaatta, jonka koko on esim. 10x15 cm. Alueelle ei 2.8.2014 mennessä ollut vielä haudattu ketään. Toistaiseksi hautausmaasta on käytetty vain pääkäytävän ja hautausmaan vasemman sivun välistä aluetta. Pääkäytävän ja hautausmaan oikean sivun välinen alue kasvaa metsää. Heinäkuuhun 2006 mennessä hautausmaahan oli haudattu yhteensä kolme vainajaa, 2.8.2014 haudattujen vainajien määrä oli yhteensä 13. Haudat ovat pääkäytävästä erkaantuvien polkujen varsilla. Rivejä ei ole täytetty järjestelmällisesti vaan hautojen välissä on vapaita hautapaikkoja. Vaikutelma on väljä. Ensimmäinen haudattu vainaja oli Väinö Akseli Vettainen (8.8.1922–24.4.2000). Hän osallistui eläessään hautausmaatalkoisiin mm. maalaamalla hautausmaan porttia. Hautausmaan ensimmäinen hauta. Hautausmaan hoito Hautausmaan hankinta rahoitettiin halpakorkoisella lainalla ja tekemällä maalausremontteja, polttopuuhommaa yms. asiakkaille, joilta saatu korvaus ohjattiin LLVA:lle. Työmiehen sai päiväksi 25 eurolla. Näin hautausmaan ostolaina tuli kuoletetuksi kesällä 2002. Hautapaikka on maksuton LLVA:n jäsenille, muilta peritään hautapaikasta 170 euroa. Uurnahautapaikan hinta on 85 euroa. Vuonna 2006 yhdistyksessä oli noin 45 jäsentä, etupäässä Kolarin, Kittilän ja Kemijärven kunnista. Kolarin kansalaisopistossa pidettiin 2000-luvulla arkuntekokurssi, jolloin syntyi toistakymmentä honka-arkkua, mutta sisustus jätettiin vielä tekemättä. Samoin syntyi puisia tuhkauurnia. Ne luovutettiin LLVA:lle. Yhdistys myy arkkuja ja tuhkauurnia. Honka-arkun hinta verhoiluineen valmiina on 500 euroa. Arkut ja uurnat ovat Timo Kyrön hallussa varastoituna Venejärvellä. Kuvat arkuista ja uurnista on nähtävissä tässä. Kimmo
Sundström Lyhenteitä
Lähteitä Arkistolähteet Anomusdiaari 1997, OPM, SVA Päätöskonseptit 1998, OPM, SVA Kirjallisuus Harala-Toivanen, Päivi Vapaa-ajattelijoiden hautausmaa komeissa maisemissa. Sundström, Kimmo Kotivaaran hautausmaa komistuu, 9.10.2002. Artikkeli pohjautuu tekijän selvitykseen Vaihtoehtoiset hautausmaat Suomessa (2007). Lue myös Hautausmaasarja [HTML]
|
Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita Kirkosta eroaminen Mitä uutta? |