|
||||||
KELTNUMMEN HAUTAUSMAA EURASSA (5.9.2013) |
||||||
Hinnerjoki on 1864 perustettu entinen kunta, joka liitettiin 1970 Euran kuntaan. Siellä, Vaaljoen kylässä, on yksityinen Keltnummen hautausmaa, jota on kutsuttu myös Lehtisen hautausmaaksi Matti Lehtisen (17.11.1857-6.6.1929) mukaan. Hän on ensimmäinen hautausmaalle haudattu vainaja.
Hautausmaan perustamissyyt Hautausmaan hoitaja Merja Valtanen kertoo, että Satakunnassa oli voimakkaana herätysliikkeenä rukoilevaisuus. Vaaljoen herätys sai alkunsa jo 1880-luvulla, jolloin sen johtajana oli omaperäinen ja suurikokoinen mies, Juho Mattila. Rukoilevaiset halusivat pitää Kaarle XII:n aikaisen, vuoden 1695 virsikirjan ja kirkkokäsikirjan, jota tosin oli paranneltu vuonna 1857. Mattila johti liikettä vuoteen 1890, jolloin muutti Ypäjälle. Frans Lundén seurasi Mattilaa liikkeen johdossa. Häntä kuvataan sukkelasanaiseksi ja hyvin eloisaksi mieheksi. Herätys valloitti koko kylän vuosisadan vaihteen molemmin puolin. Kotiseuroja pidettiin usein. Kirkosta etäännyttiin, jumalanpalveluksissa "ei käyty koskaan ja pappeja katsottiin karsaasti". Hautausmaan perustajajoukko kuului rukoilevaisiin. Heti uskonnonvapauslain voimaantulon (1.1.1923) jälkeen he perustivat oman seurakunnan, Pyhän Kolminaisuuden seurakunnan. Valtanen mainitsee joskus kuulleensa, että myöhemmin syntynyttä hautausmaatakin olisi kutsuttu Pyhän Kolminaisuuden hautausmaaksi. Alla kerrotaan kuinka kärkiryhmään kuuluneita henkilöitä erosi Hinnerjoen seurakunnasta maaliskuussa 1923. Pyhän Kolminaisuuden seurakunta perustettiin Frans Lundénin johdolla, joka oli Isotalo-tilan omistaja. Hautausmaan perustamiseen vaikutti toinenkin seikka. Frans Lundén ei antanut evankelis-luterilaisen seurakunnan papin kastaa poikaansa Viljo Olavi Lundénia (16.10.1925-4.11.1925) vaan kastoi tämän itse. Muutaman viikon ikäinen poika sairastui seudulla riehuneeseen tuhkarokko- ja hinkuyskäepidemiaan ja kuoli. Hinnerjoen seurakunta kieltäytyi luovuttamasta hautapaikkaa poikavainajalle. Pitkän maanittelun jälkeen Lundén sai hankittua hautapaikan pojalleen Honkilahden seurakunnan uudelta hautausmaalta. Tämä hautausmaa sijaitsee Koskeljärven pohjoisrannalla ja vihittiin käyttöön 31.7.1892. Poika haudattiin 21.11.1925. Lundén lahjoitti omista maistaan alueen hautausmaata varten; Keltnummen hautausmaa syntyi.
Perustamislupahakemus Hinnerjoella 14.10.1927 päivätyn perustamislupahakemuksen (AD (1406/343) 1927 OPM, SVA) jätti valtakirjan ja yhdeksän liitteen kera 1.12.1927 vahtimestari H. Lindfors. Haluttiin perustaa yksityinen hautausmaa Vaaljoen kylässä sijaitsevalle Frans Lundénin omistamalle Isotalo-tilalle (rno 1:39). Hakemuksen oli allekirjoitanut kuusi henkilöä: Frans Lundén, Matti Lehtinen, torppari Kustaa E. Wirtanen Munttisista Mynämäeltä, Gustaa Lindberg, palstatilallinen Jalmari Wieno Nihattulasta Mynämäeltä ja Juho Järvinen. Hakemuksen todistivat tilallinen Matti Mattila (Mynämäki, Nakkila) ja tilallinen Juho Hiljanen Hinnerjoelta.
Piirilääkärin lausunto Frans Lundén oli pyytänyt piirilääkäri Hj. Nordlingia (myös kirjailija Hj. Nortamo) tarkastamaan alueen, mikä tapahtui 24.7.1927. Piirilääkärin Porissa 26.7.1927 antaman lausunnon mukaan hautausmaa oli aiottu "Frans Isotalon ja muutamien muiden Vaalijoen kyläläisten perheiden ja heidän tuttaviensa hautausmaaksi". Maa-alue oli suoviljelysten keskellä kohoavan hiekkaharjanteen hiukan länteen viettävällä rinteellä. Kaivoja tai asumuksia ei ollut 3/4 kilometriä lähempänä. Maanlaatu oli karkearakeista hiekkaa, joka ulottuu useampien metrien syvyyteen. Haudan syvyyteen kaivetun kuopan pohjalle ei kokoontunut vettä. Nordling lausui, että maa-alue oli "hautausmaaksi erittäin sopiva". Tarina kertoo, että tarkastuskäynnillä piirilääkärin ajoneuvo juuttui kiinni huonokuntoisella tiellä ja loppumatka kuljettiin Lundénin hevosella. Piirilääkäri oli tapahtuneesta hieman suivaantunut ja tokaisi: "Paikka on hyvä, mut mil saatanal tän saa nää haaskat vietyy." "Siivoa ja rehellistä väkeä" Hakemukseen on liitetty kolmen henkilön virkatodistukset, joista käy ilmi, että hankkeen asiakirjoja oli alettu hankkia jo viimeistään syyskuussa 1924. Itsellinen Juho Vilho Järvisen (s. 25.1.1858 Laitilassa) virkatodistus oli annettu Porissa 29.9.1924. Hän oli naimaton ja siirtynyt Hinnerjoen evankelis-luterilaisesta seurakunnasta siviilirekisteriin 22.3.1923. Tilallinen Frans Aukusti Lundén (s. 6.6.1875 Honkilahdella) oli naimisissa ja siirtynyt samasta seurakunnasta siviilirekisteriin samana päivänä kuin Järvinen. Suutari Kustaa Adolf Lindberg (s. 12.4.1859 Hinnerjoella) oli hänkin naimisissa ja siirtynyt samasta seurakunnasta siviilirekisteriin samana päivänä kuin Järvinen ja Lundén. Hinnerjoen seurakunnan kirkkoherra Allan Lybeck koetti suostutella eroajia jäämään kirkkoon selittäen, että muutoksissa oli kyse lähinnä kielivirheiden korjaamisesta. Kirkosta erot herättivät suurta huomiota laajalti. Tuomiokapituli myöntyikin siihen, että jumalanpalveluksia sai pitää myös vanhan käsikirjan mukaan. Hinnerjoen kunnallislautakunnan esimies Vihtori Kallio todisti 2.10.1924, että Lundén oli "siivo, rehellinen ja yleistä luottoa nauttiva". Samat sanat hän lausui Järvisestä ja Lindbergistä. Toisen, päiväämättömän, Hinnerjoen kunnallislautakunnan esimies Emil Mäkilän todistuksen mukaan Lundén, Lindberg, Lehtinen ja Järvinen ovat "siksi varakkaita", että voivat pitää hautausalueen kunnossa. Maaherralla ei muistuttamista Turun ja Porin läänin maaherra Ilmari Helenius lausui 5.12.1927, ettei hänellä ole muistuttamista hakemuksen johdosta, mutta alisti harkittavaksi olisiko hakijain lohkaistava alue erilleen. Tuomiokapituli: Ei riittäviä takeita kunnossapidosta Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin lausunnon oli allekirjoittanut Turussa 7.1.1928 arkkipiispa Gustaf Johansson. Siinä katsottiin, ettei hautausmaan vastaisesta kunnossapidosta ollut riittäviä takeita, kun hakijain "henkilökohtaista takausta tuskin voitanee pitää riittävänä". Tuomiokapitulin mielestä maaherran olisi vahvistettava taksa hautasijamaksuille "sekä nimenomaan määrättävä, ettei evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä saada siihen haudata". Muutoin yhdyttiin maaherran lausuntoon, kuitenkin niin, että hakijat olisi velvoitettava lainhuudattamaan saantonsa ennen kuin ruumiita saa haudata. Lausunto kuvastaa kahta evankelis-luterilaisen kirkon päähuolta yksityisten hautausmaiden osalta: (1) Mikään yksityinen taho ei kirkon mielestä saanut hyötyä rahallisesti hautausmaan perustamisesta; (2) kilpailua hautausmaa-asioissa evankelis-luterilaisen kirkon kanssa ei tullut sallia. Päätös Myönteinen päätös annettiin 21.4.1928. Hinnerjoen evankelis-luterilaisesta seurakunnasta eronneet hakijat oikeutettiin perustamaan hautausmaa itseään ja muita kirkosta eronneita varten Isotalon tilalle (Päätöskonseptit 21.4.1928). Hautausmaan sijainti Isotalo-tilan päärakennus sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä kyläkeskuksesta kaakkoon, Kaupunginpääntien varrella (Kaupunginpääntie 192). Hautausmaa on tästä parisataa metriä etelään, tien oikealla puolella, tien ja pellon välissä. Hakemusasiakirjojen mukaan hautausmaan aiottu pinta-ala oli noin 1 500 neliömetriä. Aidattu hautausalue on kuitenkin vain noin 20x20 metrin suuruinen eli noin 400 neliömetriä. Isotalo-tilan (50-424-1-195) omistaa nykyisin Merja Anne Elise Vainikka, jolle on myönnetty lainhuuto 6.7.1989. Tilan rekisteritiedoissa ei ole merkintää hautausmaasta. Koska hautausmaata ei ole erotettu omaksi tilakseen, hautausmaan sijainti, muoto tai rajat eivät näy Maanmittauslaitoksen kartoissa.
Hautausmaan vihkiminen käyttöön Hautausmaan käyttöönotosta kertoo pieni lehtiuutinen, että se tapahtui sunnuntaipäivänä. Kun leike on päiväämätön, ajankohta ei selviä siitä. Tervehdyksen ja rukouksen piti Humppilan seurakunnan vanhin, "I. W. Partanen Mietoisista", joka myös toimitti vihkimisen. Yleisöä oli noin 200 henkeä. Epäilemättä Partanen on maallikkosaarnaaja, kirkosta eronnut Lassi Wille Partanen Humppilan Kristuksen Pyhästä Seurakunnasta, josta olen kirjoittanut aiemmin (ks. Kristuksen Pyhä Seurakunta ja Vallan nummen hautausmaa Humppilassa).
Kimmo
Sundström Lyhenteitä
Lähteitä Arkistolähteet Anomusdiaari 1927, OPM, SVA Päätöskonseptit 1928, OPM, SVA Lehtiartikkelit ja -ilmoitukset ym. Hinnerjoki. - Lehti ja julkaisupäivä tuntematon. Hurme, Tuomo Kuuden vainajan rauhallinen leposija. Keltnummen kalmisto Vaaljoella osa arvokasta paikallishistoriaa. - Alasatakunta 14.11.2002 Kallio, Enska Yhden ristin kirkkomaa. - Turun Sanomat?, julkaisupäivä tuntematon. Katajala, Mika Suomen pienin kalmisto on Vaaljoella. - Lehti ja julkaisupäivä tuntematon. VEK Keltasaaren hautausmaa Hinnerjoen Vaaljoen herännäishistoriaa. - Lehti ja julkaisupäivä tuntematon. Viljo Olavi Lundénin kuolinilmoitus. - Lehti ja julkaisupäivä tuntematon. Hautausmaan kartta (06/2009). Lehtiaineisto Hurmeen artikkelia lukuun ottamatta ja hautausmaan kartta Merja Valtasen hallussa. Haastattelut Claudia Vainikka, 30.8.2013 Merja Valtanen, 23.9.2006 ja 31.8.2013 Tiedonannot Kari Ruohonen, Euran kunta, maanmittaus, 23.8.2013 Ulla Toivonen, Euran kunnan pääarkistonhoitaja, 29.8.2013 Mirjam Vainio, 29.8.2013 Artikkeli pohjautuu tekijän selvitykseen Vaihtoehtoiset hautausmaat Suomessa (2007). Lue myös Ateistien hautausmaa Lepomäki Siikaisissa (31.1.2007) Marttakummun hautausmaa Kittilässä (5.9.2012) Väinölän hautausmaa Siikajoella (25.9.2012) Piehingin hautausmaa Raahessa (26.9.2012) Rahjan hautausmaa Kalajoella (27.9.2012) Kauhajoen Rauhanmaa (3.10.2012) Poronkankaan hautausmaa Jurvassa (4.10.2012) Kurikan Vapaaseurakunnan ja Kurikan Helluntaiseurakunnan hautausmaa Kurikassa (5.10.2012) Laihian vapaahautausmaa (15.10.2012) Isonkyrön vapaahautausmaa (16.10.2012) Ristinummen hautausmaa Marttilassa (29.10.2012) Varmon hautausmaa Kesälahdella (27.11.2012) Vallan nummen hautausmaa Humppilassa (30.11.2012) Karinaisten Rauhamaa (2.12.2012) Merikarvian Rauhanmaa (4.12.2012) Merikarvian Lepomaa (5.12.2012) Jämsän helluntaiseurakunnan hautausmaa Jämsässä (18.12.2012) Kuusankosken Lepola (27.12.2012) Forssan Rauhanmaa (11.5.2013) Karkkilan Lepola (17.5.2013) Kotkan Vapaa-ajattelijain hautausmaa (24.5.2013) Kullervon aluehautausmaa Vaasassa (4.6.2013) Santalan hautausmaa Hangossa (7.6.2013) Käpylän hautausmaa Suonenjoella (11.6.2013) Joensuun Rauhanmaa (20.6.2013) Kajaanin Tuonenviita (27.6.2013) Vapaitten kristittyjen hautausmaa Lapualla (4.7.2013) Seinäjoen vapaaseurakunnan ja Seinäjoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Seinäjoella (10.7.2013) Lavian ja Suodenniemen Helluntailähetyksen hautausmaa Laviassa (24.7.2013) Lauttakankaan hautausmaa Jämijärvellä (1.8.2013) Villalan metodistihautausmaa Lappeenrannassa (9.8.2013) Kihniön Vapaaseurakunnan hautausmaa Kihniössä (11.9.2013) Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Kuopiossa (27.9.2013) Ilmajoen Helluntaiseurakunnan hautausmaa Ilmajoella (7.10.2013) Honkajoen Rauhanmaa (25.10.2013) Vapaa-ajattelijain hautausmaa Jyväskylässä (3.11.2013) Karttulan Vapaaseurakunnan hautausmaa Tervossa (19.11.2013) Islamilainen hautausmaa Jyväskylässä (12.12.2013) Katolinen hautausmaa Turussa (31.5.2014) Kauhavan Lepomaa (3.6.2014) Teuvan Rauhanmaa (13.6.2014) Polvijärven vapaahautausmaa (20.6.2014) Helluntaiseurakunnan hautausmaa Pyhäjärvellä (13.7.2014) Juutalainen hautausmaa Haminassa (28.7.2014) Peltokankaan hautausmaa Paltamossa (8.8.2014) Kotivaaran hautausmaa Kolarissa (15.8.2014) Luopioisten Lepomaa (18.9.2014) Juuan Lepola (7.10.2014) Ristikankaan hautausmaa Kemissä (12.12.2014) Halikon sairaalan hautausmaa Salossa (6.5.2015) Forsbyn hautausmaa Pedersöressä (7.7.2015) Pedersören Ebenhaeser (12.7.2015) Kuorsalon hautausmaa Haminassa (20.7.2015) Närpiön Solbacken (31.7.2015) Oxkangarin hautausmaa Vöyrissä (14.8.2015) Vassorin hautausmaa Mustasaaressa (22.8.2015) Moikipään hautausmaa Korsnäsissä (27.8.2015) Yttermarkin hautausmaa Närpiössä (3.9.2015) Uudenkaarlepyyn Aftonfrid (6.9.2015) Maalahden Aftonro (18.9.2015) Uudenkaarlepyyn Vilan (21.9.2015) Sundomin hautausmaa Vaasassa (1.10.2015) Närpiön Aftonvila (3.10.2015) Korsnäsin kirkonkylän hautausmaa (15.11.2015) Suomen Islam-seurakunnan Helsingin Tataarihautausmaa (16.5.2016) Helsingin juutalaisen seurakunnan Vanha juutalainen hautausmaa (17.5.2016) Helsingin juutalaisen seurakunnan Uusi juutalainen hautausmaa (30.5.2016) Ortodoksinen Pyhän Nikolauksen Seurakunnan hautausmaa Helsingissä (5.6.2016) Taivallahden sotilashautausmaa Helsingissä (8.6.2016) Gravgårdsföreningen Fridin hautausmaa Vöyrissä (14.6.2016) Kaunissaaren hautausmaa Pyhtäällä (28.6.2016) Köklot Gravplatsföreningin hautausmaahanke Koivulahdessa (6.7.2016) Högsåran hautausmaa Kemiönsaaressa (6.7.2016) Kalle Sipilän hautausmaahanke Pohjois-Pirkkalassa (29.7.2016) Siltasalmen hautausmaa Saarijärvellä (22.8.2016) Pitkäniemen sairaalan hautausmaa Nokialla (31.8.2016) Asarias Makkosen hautausmaahanke Tottijärvellä (11.9.2016) Heinolan Vapaa-ajattelijain hautausmaahanke Heinolassa (25.9.2016) Hyrylän varuskunnan uusi ortodoksinen sotilashautausmaa Tuusulassa (6.10.2016) Åbergin hautausmaa Helsingissä (4.12.2016) Fagervikin kartanon hautausmaa Inkoossa (9.5.2017) Itäharjun kolerahautausmaa Turussa (20.6.2017) Kärsämäen kunnallinen hautausmaa Turussa (21.6.2017) Vanhankylänmaan hautausmaa Kotkan saaristossa (7.7.2017) Honkanummen saksalainen sotilashautausmaa Vantaalla (13.7.2017) Norvajärven saksalainen sotilashautausmaa Rovaniemellä (21.7.2017) Nikkilän sairaalan hautausmaa Sipoossa (20.8.2017) Kauniaisten kaupungin hautausmaa (26.9.2017) Suomen Islam-seurakunnan Turun hautausmaa (29.10.2017) Seilin hautausmaa Paraisilla (5.12.2017) Turun juutalaisen seurakunnan hautausmaa Turussa (6.8.2019) Orisbergin kartanon hautausmaa Isossakyrössä (22.8.2019) Keravan Uurnahautausmaa Oy:n kamppailu Enon metsähautausmaan perustamiseksi (26.9.2019) Kitinojan hautausmaa Seinäjoella (12.11.2019) Enon metsähautausmaa Joensuussa (17.11.2019) Muslimien hautausmaa Jyväskylässä (13.8.2020) Imam Hossain islamilaisen yhdyskunnan hautausmaa Jyväskylässä (14.8.2020) |
||||||
Pääsivu Tiedotteet Palvelut Lehdet Uutisia ja artikkeleita Kirkosta eroaminen Mitä uutta? |