Lapuan kaupungissa on Lapuan vapaaseurakunnan ja Lapuan Helluntaiseurakuntayhdistys ry:n yhdessä ylläpitämä yksityinen hautausmaa. Vapaakirkollisten puolikkaan omisti Seinäjoen vapaaseurakunta, mutta vuonna 2013 tapahtui omistuksen muutos, josta kerrotaan edempänä. 

    Hautausmaata ei ole merkitty latinalaisella ristillä kuten sen koillispuolella oleva Simpsiön hautausmaa. ©Maanmittauslaitos, lupa nro 1391/MML/13, Kiinteistörajat ©Maanmittauslaitos lupanro 1391/MML/13.

Perustamislupa-anomus 

Anomuksen (7.2.1953/12.2.1953 AD (309/61) 1953 OPM, SVA) kirjoitti Helsingissä varatuomari U. Waismaa. Anojat, Seinäjoen vapaaseurakunta ja helluntailaisten Lapuan Betania-Rukoushuoneyhdistys r.y., millä nimellä yhdistys alunperin perustettiin, hakivat lupaa yhteisesti perustaa ja käyttää hautausmaana Lapuan kirkonkylästä ostettua maa-aluetta. 

Lääninlääkärin lausunto 

Vaasan lääninlääkäri O. A. Hokkanen oli tarkastanut alueen 29.7.1952, jolloin läsnä olivat olleet kauppias Armas Karvala, talollinen Helge Hirvelä ja saarnaaja Matti Rajamäki. Lääkärin lausunnon mukaan alueen pinta-ala oli 25 aaria ja se sijaitsi Simpsiön vuoren juurella. Alue oli peltoa, jossa kasvoi perunaa ja ruista. Maan laatu oli hiesua eikä pohjavesi ilmeisesti haitannut hautoja. Naapureita tai kaivoja ei ollut lähellä, joten Hokkanen hyväksyi lausunnossaan 30.7.1952 alueen hautausmaaksi seuraavin ehdoin: 

(1) Ostaja hankkii alueeseen omistusoikeuden; 
(2) Alue aidataan; 
(3) Kartta hautojen ja käytävien sijoituksesta laaditaan; 
(4) Alue tasoitetaan ja valmistetaan hautausmaaksi; 
(5) Alue varustetaan ainakin piiriojilla pintavesien johtamiseksi pois; 
(6) Ainakin käytävien kohdalle pannaan soraa täytemaaksi. 

Lisäksi lausunnossa todettiin, että läheisestä lammikosta saadaan kasteluvettä. 

    Pääportti, sitä ympäröivät pensaat ja keskikäytävä. Takasivun pensasaitakin näkyy. 

Avoin asianajovaltakirja 

Valtakirjan olivat Lapuan Betania-Rukoushuoneyhdistys r.y:n puolesta allekirjoittaneet Lapualla 22.1.1953 Jalo Kujala ja Yrjö Kivelä sekä Seinäjoen vapaaseurakunnan puolesta Seinäjoella 5.2.1953 seurakunnan esimies Efraim Aaltonen. 

Seinäjoen vapaaseurakunta 

Seinäjoen vapaaseurakunta oli ilmoitettu rekisteröitäväksi 16.4.1924 ja merkitty rekisteriin 28.4.1924. Sen hallituksena toimivat esimies, vakuutusasiamies Efraim Aaltonen, rouva Laimi Jaaksi, kauppias Aina Eeva Loviisa Haapamäki, liikkeenomistaja Armas Erkki Annala ja vakuutusasiamies Tuomas Heikki Niskanen (Ote uskonnollisten yhdyskuntain rekisteristä 19.8.1952). 

    Pääkäytävän vasemmalla puolella olevat haudat. Seurakunnan kiviaita vasemmalla. Vapaaseurakunnan työkalulaatikko lähellä vasenta takakulmaa. 

Lapuan Betania-Rukoushuoneyhdistys r.y. 

Lapuan Betania-Rukoushuoneyhdistys perustettiin seitsemän hengen voimin 8.1.1950. Nämä henkilöt olivat Lapuan Betania-seurakunnan jäseniä ja liittyivät perustettavan yhdistyksen jäseniksi. Perustajat järjestäytyivät yhdistyksen hallitukseksi näin: 

(1) Puheenjohtaja, Helge Viktor Heikinpoika Hirvelä, työmies, s. 30.9.1911 Lapualla, siirtynyt Lapuan siviilirekisteriin 22.6.1937 Lapuan evankelis-luterilaisesta seurakunnasta; 
(2) Varapuheenjohtaja, Jalo Kustaa Kustaanpoika Kujala, pientilallisen poika, s. 29.12.1914 Lapualla, siirtynyt Lapuan siviilirekisteriin 21.11.1946 Lapuan evankelis-luterilaisesta seurakunnasta; 
(3) Sihteeri, Anja Heleena Villentytär Lahdensuo, kätilö, s. 28.1.1903 Lapualla, siirtynyt Lapuan siviilirekisteriin 5.9.1934 Lapuan evankelis-luterilaisesta seurakunnasta; 
(4) Varsinainen jäsen, Niilo Antti Yli-Vainio, puuseppä, s. 23.2.1920 Alahärmässä, siirtynyt Lapuan siviilirekisteriin 14.6.1946 Lapuan evankelis-luterilaisesta seurakunnasta; 
(5) Yrjö Fredrik Juhonpoika Kivelä, pientilallisen poika, s. 16.5.1919 Lapulla, siirtynyt Lapuan siviilirekisteriin 31.12.1948 Lapuan evankelis-luterilaisesta seurakunnasta; 
(6) Varajäsen Veikko Eemeli Matinpoika Luoma, talollisen poika, s. 9.11.1912 Lapualla, siirtynyt Lapuan siviilirekisteriin 21.2.1948 Lapuan evankelis-luterilaisesta seurakunnasta; 
(7) Varajäsen Jenny Maria Herdén, kätilö, s. 8.9.1898 Orimattilassa, kuului Lapuan evankelis-luterilaiseen seurakuntaan 26.1.1950. 

    Yleiskuva maan oikeasta puoliskosta. Pensasaidan vieressä peltinen roska-astia, komposti, toinen peltinen roska-astia ja lähellä kulmaa helluntaiseurakunnan työkalulaatikko.

Lapuan helluntailaiset olivat siis varsin johdonmukaisia sen suhteen, että he kaikki, Herdéniä lukuun ottamatta, olivat eronneet kirkosta ja siirtyneet siviilirekisteriin jo ennen puheena olevan yhdistyksen perustamista (YREK). 

Lapuan Betania-Rukoushuoneyhdistys ilmoitettiin rekisteröitäväksi 2.3.1950, merkittiin yhdistysrekisteriin 6.3.1950 ja sai rekisterinumeron 54567. 

Tämän kirjoituksen alussa mainitun nimen, Lapuan Helluntaiseurakuntayhdistys ry, yhdistys otti vasta pari vuotta sitten. Uusi nimi rekisteröitiin 1.6.2011 (YREK). 

Kauppakirja 

Määräala tulevaa hautausmaata varten oli ostettu Pentti Kustaa Alasaarelta, joka toimi omasta puolestaan ja alaikäisten lastensa holhoojana sekä vaimonsa Elli Ester Alasaaren suostumuksella. Lapset olivat Esa Kustaa, Maija Leena, Timo Johannes, Matti Sakari sekä Pentti Jaakko Alasaari. 

Maa-alue myytiin Keskisaari-tilasta (rno 7:134) Lapuan pitäjän kirkonkylässä. Alue sijaitsi Lapuan evankelis-luterilaisen seurakunnan hautausmaan lounaispuolella ja sen pinta-ala oli 3 000 neliömetriä. Alueen koillisrajana oli yllä mainitun hautausmaan raja Ylisaarenpään tilan rajasta eli Karhunmäen maantiestä mitattuna etelään 120 metriä. (Nykyisin puhutaan vanhasta Karhunmäentiestä. Nykyinen Karhunmäentie kulkee hieman pohjoisempana.) Alueen leveys oli 25 metriä. 

Kauppahinta oli 225.000 markkaa, joka kuitattiin maksetuksi käteisellä kaupantekotilaisuudessa. Ostaja sai alueen heti haltuunsa ja sai erottaa sen omalla kustannuksellaan erilliseksi tilaksi. Rajaoja tuli kaivaa rajaviivan myyjän puoleiselle alueelle. Irtainta ei myyty. Kauppakirjan allekirjoittivat 22.9.1952 myyjän puolelta Pentti Alasaari ja Elli Alasaari. Seinäjoen vapaaseurakunnan puolesta kauppakirjan allekirjoittivat kauppias Armas Karvala ja talollinen E. J. Ala-Kojola sekä Lapuan Betania-Rukoushuoneyhdistys r.y:n puolesta työmiehet Yrjö Kivelä ja Helge Hirvelä. 

Kaupan todisti kaupanvahvistaja Aukusti Harjula, ja kaupanvahvistajan todistajana oli J. S. Fredriksson. 

Takuutodistus 

Lapualla 22.1.1953 päivätyssä takuutodistuksessa taattiin, että hautausmaa tullaan "kunnolla hoitamaan ja pitämään muutenkin istutusten ja siisteyden puolesta moitteettomassa kunnossa". Sen allekirjoittivat Armas Karvala, E. J. Ala-Kojola, Yrjö Kivelä, Helge Hirvelä ja lääkäri Marja Ylänkö, kaikki Lapualta. 

Karttapiirros 

Karttapiirroksen tulevasta hautausmaasta oli tehnyt 1953 J. A. Haavisto. Sen mukaan hautausmaan leveys oli 25 metriä ja pitkien sivujen pituudet 120,6 metriä ja 119,4 metriä. Hautakortteleita oli 38 ja alueen luoteiskulmassa oli varaus siunauskappelille tai ruumishuoneelle. Pohjoisrajana oli Karhunmäki-Lapua-maantie (nykyisin Kappelintie). 

Nimismiehen ja maaherran lausunnot 

Lapuan piirin nimismies Jaakko Valanne lausui 21.5.1953, ettei anomuksen suhteen ole muistuttamista. Maaherra K. G. R. Ahlbäck ja lääninsihteeri Helvi Rahkonen lausuivat Vaasan lääninhallituksen puolesta 22.5.1953, ettei heilläkään ole mitään huomauttamista. 

Päätös 

Myönteinen päätös annettiin 27.5.1953 (Päätöskonseptit 1953). Alue oli asianmukaisesti erotettava ja sen saanto laillistettava ennen kuin alue otetaan hautausmaakäyttöön. 

    Vain muutamalla haudalla on reunakivet.

Lapuan vapaitten kristittyjen hautausmaa 

Keskisaari-tilasta (408–404–7–134) lohkottu tila sai nimen Lapuan vapaitten kristittyjen hautausmaa (408–404–7–163) ja sen pinta-ala on 3 130 neliömetriä. Lohkominen rekisteröitiin 24.4.1956. Lainhuuto tilaan annettiin 13.3.1957 Seinäjoen vapaaseurakunnalle ja Lapuan Betania Rukoushuone ry:lle. 

Vasta hiljan, 22.4.2013, Seinäjoen vapaaseurakunta myi tilan puolikkaansa Lapuan vapaaseurakunnalle (900243; ensirekisteröinti 10.11.1980). Lainhuudon haku on paraikaa käynnissä. Ostajalla on puoli vuotta kaupasta aikaa lainhuudattaa saantonsa. Tilalla ei ole oikeutta yhteisiin maa- ja vesialueisiin. 

Varustukset 

Vierailin hautausmaalla 30.6.2013. Pääportilta katsoen hautausmaa on luode-kaakkosuuntainen kapea suorakaide. Koillissivulla on Lapuan Tuomioseurakunnan Simpsiön hautausmaan vanha kiviaita, muutoin alue on rajattu orapihlaja-aidalla. Pitkä keskikäytävä jakaa maan pituussuunnassa kahtia, muttei ulotu aivan maan päätyyn saakka kuten yllä olevassa karttakuvassa on merkitty. Kutsun tässä kirjoituksessa portilta katsoen pääkäytävän vasemmalla puolella olevaa aluetta alueeksi I ja käytävän oikealla puolella olevaa aluetta alueeksi II. Alue I on vapaakirkollisten osa, alue II helluntailaisten osa hautausmaasta. 

Hautausmaan pääportti on luoteispäädyn keskellä ja sen molemmin puolin on suuri pensas. Alueen I vasemmassa takanurkassa on evankelis-luterilaisen seurakunnan kiviaidassa kulkuaukko (leveys 2,2 m) tuolle hautausmaalle. Kiviaita on noin metrin korkuinen. Kaakkoissivun eli alueen takasivun takana on viljapelto kuten myös alueen II lounaissivun takana. 

    Kulkuaukko hautausmaiden välillä.

Maan pinta on tasaista nurmea. Alueella I on kaksi tuijapensasta ja vasemmassa laidassa kolme ruusupensasta. Alueen II oikeassa takakulmassa on kaksi isoa koivua. 

Alueella I on kiviaidan vieressä kaksi muovista, vihreää roska-astiaa. Takasivulla on lukittu työkalulaatikko. Alueen II oikealla sivulla, ennen sen puoliväliä, on peltinen roska-astia ja komposti maatuville jätteille. Kompostin vieressä on kaksi haravaa ja pistolapio. Lähempänä oikeaa etukulmaa on toinen peltinen roska-astia. Oikeassa etukulmassa on puinen, lukittu, työkalulaatikko. Sen ja pensasaidan välissä on lankkuja ja metallirunkoinen seppelkansi (hautapeite). Alueella on pari vesipistettä, joista saa kasteluvettä. 

Työkalulaatikko (yllä) ja vihreät roska-astiat (alla).

Haudat 

Jos alue I jaetaan pituussuunnassa etusivusta lukien neljänneksiin, alueen kaikki haudat ovat jokseenkin kolmannessa neljänneksessä muun alueen ollessa nurmea. Hautakiviä on yhteensä 28, joissa on yhteensä 42 nimeä. Näiden lisäksi on yksi uusi hauta, joka on vielä vailla muistomerkkiä. 

Hautakivien rivit ovat maan leveyssuunnassa kiviaidan ja pääkäytävän välissä. Rivejä on kahdeksan, kussakin neljästä viiteen kiveä ja sama määrä hautoja. Ensimmäisen rivin hautakivien nimipuoli on maan takasivua kohti, kaikkien muiden kivien nimipuoli maan etusivua kohti. Näiden lisäksi on kaksi hautaa ja hautakiveä hautausalueen vasemmassa takaosassa, ennen hautausmaiden välistä kulkuaukkoa. Näiden hautojen yhteydessä ovat mainitut kolme ruusupensasta. 

Enimmäkseen haudoilla ei ole mitään kumpuja, ei myöskään reunakiviä. Tämä helpottaa hautausmaan hoitoa, kun nurmi leikataan koneella. Pari hiekkapeitteistä hautaa kuitenkin on. Melkein kaikissa hautakivissä on risti. Havaitsin kuitenkin myös kuva-aiheet taittuneet tähkäpäät sekä tähden ja säteet. 

    Hiekkapeitteinen hauta.

Pääkäytävän oikealla puolella olevan alueen II etuosa, noin 1/5 tai 1/4 koko alueen pituudesta, on nurmea, vailla hautoja. Vanhassa karttapiirroksessa tässä etuosassa oli varaus rakennukselle. Tämän jälkeen on hautoja aina alueen puoliväliin saakka, jonka jälkeen alueen takaosa on taas nurmea vailla hautoja. 

Yhdellä haudalla on kaksi isoa tuijapensasta. On toinenkin hauta, jota ympäröi pari isohkoa pensasta. 

Tälläkin alueella vainajat on haudattu hautausmaan pituussuunnassa ja hautakivirivit kulkevat maan poikittaissuunnassa. Kussakin hautakivirivissä on viisi kiveä. Kivirivit ovat pareittain, kivien takasivut toisiaan vastassa. Kivirivien nimisivujen välissä on kulkuväylä. 

Portilta lukien kahdeksannessa kivirivissä on Suomen ehkä tunnetuimman helluntaisaarnaajan, Niilo Antti Johannes Yli-Vainion (23.2.1920–16.11.1981), ja hänen vaimonsa hauta. Hautakivessä ei ole ristiä paitsi pienet ristit vainajien kuolinaikojen edessä. Riveissä 1–8 on yhteensä 38 hautakiveä ja näissä yhteensä 54 vainajan nimeä. 

    Yli-Vainioiden hauta ja hautakivi.

Rivien 8 ja 9 välissä, hautajoukon keskivaiheilla, on hieman muita leveämpi kulkuväylä. Väylän takana on myös kahdeksan hautakiviriviä, joissa on yhteensä 29 hautakiveä ja näissä yhteensä 41 nimeä. Hautakivirivejä on siis yhteensä 16. Koko alueella II on yhteensä 67 kiveä ja näissä yhteensä 95 nimeä. Lähes kaikissa hautakivissä on risti, mutta havaitsin myös kiven, jossa ei ole ristiä ja kiven, jossa on kuvattuna aurinko. 

Koko hautausmaalla on siis 28+38+29=95 hautakiveä. Näissä on yhteensä 42+54+41=137 vainajan nimet, jonka lisäksi on yksi hauta vailla muistomerkkiä. Maalle on haudattu siis vähintään 138 vainajaa. 

Hautausmaan yleisilme on siisti ja hoidettu, mutta myös hieman yksitoikkoinen, mihin vaikuttanee alueen muotokin ja vähäinen kasvillisuus. 

Hautausmaan nykytila 

Juha Kivisalo on Lapuan Helluntaiseurakunnan varayhteyshenkilö hautausmaa-asioissa. Hän kertoo vapaaseurakunnan ja helluntaiseurakunnan hoitavan alueitansa itsenäisesti. Helluntaiseurakunnan alueella hautapaikkoja on luovutettu myös seurakunnan jäsenten puolisoille, vaikka nämä eivät olisi olleet helluntaiseurakunnan jäseniä. Tiettävästi esimerkiksi uskonnottomia, jehovantodistajia tai muslimeita ei ole haudattu tälle alueelle. 

Yleensä hautapaikka luovutetaan vasta kuolemantapauksen satuttua, mutta henkilön tai tämän omaisten toiveet otetaan joustavasti huomioon ja hautapaikka voidaan katsoa valmiiksi ennen kuolemantapaustakin. Uudet hautapaikat luovutetaan taimmaisesta rivistä, ja hautausmaa täyttyy kohti sen takasivua. Etuosa on jätetty vapaaksi, mutta jos välttämättä haluaa hautapaikan siitä, sekin onnistuu. Hautapaikat ovat helluntaiseurakunnan jäsenille maksuttomia. Muilta peritään mahdollisesti jokin hautapaikkamaksu. Hautapaikat luovutetaan toistaiseksi. 

Maan yleishoito tapahtuu kökkänä (talkoilla), ja hautojen hoito vainajien omaisten toimesta. Keväisin seurakunnassa sovitaan, ketkä maata hoitavat. Mitään vuosittaisia, säännönmukaisia hoitotalkoita ei ole. Yleishoitoon kuuluu kesäisin mm. nurmen leikkuu kerran viikossa ja pensasaidan leikkuu. Työllistettyjä ei ole ollut hautausmaata hoitamassa. Mitään julkisia avustuksia ylläpitoon ei saada. 

Yhteistyö toimii evankelis-luterilaisen seurakunnan kanssa. Luterilaisen seurakunnan haudankaivajat kaivavat haudat myös naapurihautausmaalla, ja vainajan omaiset maksavat kulut. Luterilaiselta seurakunnalta saadaan myös laskuliinoja arkun laskemiseksi hautaan, astinsiltoja, joiden päällä arkunkantajat seisovat, kun arkku lasketaan hautaan sekä hautapeite haudan väliaikaista peittämistä varten. Alumiiniset, karhennetut astinsillat ovat turvallisempia kuin usein käytetyt lankut, jotka ovat sadesäällä liukkaita. Vesijohtovesi saadaan myös luterilaisen hautausmaan kautta. Vesimittari luetaan vuosittain. Talvisin lumi aurataan pääkäytävältä. Kulutetun veden ja tehtyihin lumitöihin käytetyn työajan seurakunta laskuttaa naapurihautausmaan ylläpitäjiltä. Sähköä hautausmaalla ei ole. 

Hautapaikat ovat arkkuhautapaikkoja, hautauksetkin ovat olleet vain arkkuhautauksia. Hautauksia tapahtuu myös talvisin. Siunaustilaisuudet ovat tavallisesti helluntaiseurakunnan omassa kirkossa, eivät haudalla. Lapuan vapaaseurakunnalla on oma kirkkonsa. Hautakirja maalle haudatuista vainajista on helluntaiseurakunnan toimistolla. Kivisalon tiedossa ei ole mitään historiikkia tms. hautausmaasta. 

Tuomo Kangasluoma kertoo, että vapaaseurakunnan puoliskolla hautausmaa täyttyy kohti maan etusivua. Hautapaikkoja on toistaiseksi luovutettu kenelle hyvänsä ja maksutta, mutta käytännössä muut kuin vapaaseurakunnan jäsenvainajat ovat olleet näiden puolisoita tai sukulaisia. Hautapaikat luovutetaan toistaiseksi. 

Hautausmaatoimikunta, johon kuuluu noin viisi henkilöä, valitaan syksyllä vuodeksi kerrallaan. Se vastaa maan yleishoidosta, tarvittaessa hieman hautojenkin hoidosta. Jos vainajan omaiset asuvat kaukana, kukkien istutuksesta haudalle voidaan sopia erikseen. Hautapaikat ovat arkkuhautapaikkoja, mutta niihin voidaan haudata myös uurnia. Ainakin yksi uurna on piakkoin tulossakin haudattavaksi. 

Seppo Teikari kertoo, että Lapuan vapaaseurakunnassa on paraikaa mietittävänä voisiko seurakunta ottaa pyynnöstä hoitaakseen joitakin hautoja.

Kimmo Sundström