Kajaanin maalaiskunta perustettiin 1879 ja liitettiin pakkoliitoksella Kajaanin kaupunkiin 1977. Entisessä Kajaanin maalaiskunnassa, Paltaniemen kylässä, sijaitsee Kainuun Vapaa-ajattelijat r.y:n (77446) ylläpitämä yksityinen hautausmaa, Tuonenviita. Yhdistys perustettiin 10.11.1959 ja rekisteröitiin 9.12.1959. 

Tuonenviidan länsipuolella on Paltamon evankelis-luterilaisen seurakunnan vanha hautausmaa ja itäpuolella Kajaanin evankelis-luterilaisen seurakunnan Paltaniemen hautausmaa, joka otettiin käyttöön vuonna 1975. Sisääntulon osalta Tuonenviita rajoittuu Siltalantiehen. Etäisyys Paltaniementietä (seututie 8800) Kajaanin keskustaan on noin yhdeksän kilometriä. 

    Tuonenviita on kolmio, jonka eteläkärki on katkaistu. Pääkäytävä on merkitty mustalla katkoviivalla. Työkaluvaja on merkitty lähelle kaakkoiskulmaa, vaikka se on pääkäytävän länsipuolella. Hautausmaan symbolia tai muistopaaden symbolia ei ole kartassa. ©Maanmittauslaitos, lupa nro 1391/MML/13, Kiinteistörajat ©Maanmittauslaitos lupanro 1391/MML/13. 

Hautausmaa-alueen ostopäätös 

Kainuun Vapaa-ajattelijat r.y:n yhdistyksen kokouksessa 14.7.1960 Kajaanin maalaiskunnan kunnantalolla, jossa läsnä oli 18 yhdistyksen jäsentä, puhetta johti Veikko Ohinmaa ja sihteerinä toimi Irja Laitinen. Kokous päätti (3 §) ostaa maa-alueen hautausmaaksi, ja kaupan toteuttajiksi valittiin palopäällikkö Ohinmaa ja kunnanjohtaja Ilmari Räsänen. 

    Ilmari Räsäsen (14.7.1900–4.1.1972) hautakivi.

Kauppakirja 

Kauppakirja tehtiin 21.9.1960. Maa-alueen myyjät olivat tilallinen Aate Mäkäräinen (s. 5.3.1892) ja tämän vaimo Anna Aleksanda Mäkäräinen (s. 18.12.1887). Ostajina olivat edellä mainitut Räsänen ja Ohinmaa Linnantaustan kylästä. 

Kauppahinta oli 392.000 markkaa, josta kaupantekotilaisuudessa maksettiin 200.000 markkaa ja loppuhinta 192.000 markkaa tuli maksaa 1.7.1961 mennessä. Ostaja vastasi erottamis- ja lainhuudatuskuluista. Irtainta ei kaupassa myyty, ja ostaja sai tilan heti hallintaansa. 

Kaupan todisti julkisena kaupanvahvistajana Paltamon piirin nimismies Yrjö Sillman. Todistajana läsnä oli myös Niilo Riikola. 

Lohkominen 

Ostettu maa-alue lohkottiin Hautapelto-nimisestä tilasta rno 3:24 (205–410–3–24; osaluku 0,0190, manttaali 0,0036), joka jäi alueen kaakkoispuolelle. Tämän tilan Mäkäräinen oli saanut omistukseensa ostamalla sen 13.1.1927 6.500 markalla puuseppä Juho Iivari Heikkiseltä ja tämän vaimolta Hilma Kustaava Heikkiseltä. Mäkäräinen oli saanut tilaansa lainhuudon 7.3.1932. 

Lohkominen tapahtui 15.11.1962, päättyi 22.3.1963 ja merkittiin maarekisteriin Oulun läänin maanmittauskonttorissa. Lohkomisen toimitti maanmittausinsinööri Yrjö Arffman. Lohkottu tila sai nimen Tuonenviita (205–410–3–74) ja sillä on yksi palsta. Pinta-ala on 5 600 neliömetriä. Tilalla ei ole osuutta yhteisiin maa- ja vesialueisiin. 

Luoteispuolella maa-alue rajoittui pitäjän yhteiseen kirkkotonttiin rno 3:18. 

Lainhuuto 

Kainuun Vapaa-ajattelijat r.y:lle lainhuutoa Tuonenviita-tilaan haki varatuomari Veli Pietarila. Maanmittauslaitoksen ylläpitämään kiinteistötietojärjestelmään lainhuutopäiväksi on merkitty 11.6.1963. Päivämäärä on lainhuutohakemuksen vireilletulopäivä, joka myös jää järjestelmään lainhuudon antopäiväksi. Kihlakunnan tuomari Tauno Rissanen antoi yhdistykselle lainhuudon tilaan 20.7.1963. 

Perustamislupa-anomus ja kunnosspitositoumus 

Perustamislupa-anomuksen allekirjoittivat 3.10.1964 puheenjohtaja Ohinmaa ja sihteeri Laina Komulainen (3.10.1964/6.10.1964 AD (1666/332) 1964 OPM, SVA). 

Samalla Kainuun Vapaa-ajattelijat r.y. sitoutui huolehtimaan hautausmaan kunnossapidosta. 

Kunnanlääkärin lausunto 

Kajaanin maalaiskunnan kunnanlääkäri Ilmari Kaila lausui 3.10.1964, että alue on havupuita kasvava metsikkö. Maa oli hiekkapohjaista, tasaista ja kyllin etäällä lähimmästä asumuksesta. Näin alue oli "tarkotukseen hyvin sopiva". 

Nimismies ja maaherra puoltavat anomusta 

Lääninneuvos Eero Eho oli pyytänyt 12.11.1964 lausuntoa asiassa Paltamon piirin nimismies Matti Leppäsaajolta. Tämä totesi 14.12.1964, että maa on ilmeisesti hiekkakangasta, suurimmalta osin peltoa ja osittain mäntymetsää. Lähin talo oli noin 500 metrin päässä. Näin "alue oli mitä sopivin hautuumaaksi". 

Oulun lääninhallituksen puolesta lausunnon antoivat 17.12.1964 maaherra Kalle Määttä ja lääninneuvos Eho. He puolsivat anomusta. 

Päätös 

Myönteinen päätös annettiin 30.12.1964. Yhdistys oikeutettiin perustamaan hautausmaa ja käyttämään sitä "kirkosta eronneiden jäsentensä hautausmaana". Päätöksen allekirjoittivat opetusministeri Jussi Saukkonen ja esittelijä Marjatta Lehtinen (Päätöskonseptit 1964). 

Ensimmäinen hautaus 

Ensimmäinen hautaus tapahtui 30.10.1971, kun Kansan Pirtin taloudenhoitaja Aarne Matti Reinikka (15.3.1927–18.10.1971) haudattiin (Aki Räisänen Kainuun vapaa-ajattelijat juhlivat 50 vuoden toimintaa. – Kansan Tahto 30.3.2010). Kansan Pirtti on talkoilla pystytetty, 1950-luvulla valmistunut työväentalo. 

Hautausmaalla ei ole ohjesääntöä. Kesällä 1986 Kajaanin kaupunki rakensi hautausmaan edustalle pysäköintialueen ja käytävän hautausmaalle. Tämän sai aikaan yhdistyksen silloinen puheenjohtaja Onni Ahonpää. 

Ahonpää myös pystytti yhdessä Heimo Tervosen ja Unto Mustosen kanssa hautausmaan työkaluvajan 1987. 

Samana vuonna maalle oli haudattu siihen mennessä yhteensä 25 vainajaa, vapaita hautapaikkoja oli 248. 

Kasvillisuus 

Hautausmaa on tyypiltään metsähautausmaa. Alueella kasvaa melko tiheää mäntymetsää, jonkin verran katajia sekä lehti- ja havupuiden taimia. Hautausalueelta on kaadettu pois useita koivuja, mutta näitä on vielä hautausmaan takaosassa. Aluskasvillisuus on enimmäkseen varpuja, puolukkaa ja mustikkaa. 

Varustukset 

Varustuksiin kuuluu eteläkärjessä pysäköintialue. 

Länsisivulla on seurakunnan lauta-aita. Itäsivulla on lanka-aita, jonka puutolpat ovat pyöreitä. Tämä aita jää korkeamman, tuuhean kuusiaidan kätköön. Molemmat aidat ovat seurakunnan. Pohjoissivu on aitaamaton. Sen takana on seurakunnan pysäköintialue. 

Vesijohtoa tai kaivoa ei ole. Kasteluvettä saadaan keräämällä työkaluvajan katolta valuva sadevesi muovitynnyriin. Sähköä ei ole. 

    Vasemmalla hautausmaan läpi johtava pääkäytävä, jonka vieressä oikea portinpylväs.

Portilla on kyltti, jossa metalliputkien väliin on kiinnitetty kaksi leveää lautaa. Ylempänä olevassa lukee kaiverrettuna "TUONENVIITA" ja alemmassa "KAINUUN VAPAA-AJATTELIJAT RY" suuraakkosin. Rakennelman korkeus maasta on 206 cm ja leveys 218 cm. 

Pääkäytävän alussa on harmaat, Ristijärven graniittia olevat portinpylväät (30x30x100 cm), joiden kärjessä on metallinen vapaa-ajattelijain liekki. Porttia ei ole. Portinpylväät hankittiin yhdistyksen entisen sihteerin, Laina Komulaisen, lahjoitusvaroin. Komulainen on haudattu Tuonenviitaan. 

Alueen jakaa etelä-pohjoissuunnassa pääkäytävä, joka hautausmaan takaosassa muuttuu metsäpoluksi. Pääkäytävän itäpuolella ei ole hautoja. Myöskään pääkäytävän länsipuolella, hautausmaan takaosassa, ei ole hautoja, vain komposti maatuville jätteille. Hautausmaan pinta-alasta noin 20–25 prosenttia on toistaiseksi käytetty. 

Toinen isompi käytävä poikkeaa pääkäytävältä länteen, uurna- ja muistolehtoalueen portille. Muut käytävät ovat luonnonmukaisia ja lähes häipyvät maastoon, vaikka hautojen ja hautakivien rivit ovat suoria. Jalankulkua käytävillä on tästä päätellen vähän. 

Työkaluvaja on puurunkoinen, harjakattoinen, huopakatteinen, ulkomitoiltaan 258x308 cm ja väriltään vaaleanruskea. Nurkkalaudat ovat valkoiset. Vaja maalattiin talkoilla muutama vuosi sitten. 

Vajan pohjoisseinustalla on muovinen, tilava, musta roska-astia palavalle jätteelle (paperi, pahvi, poltettava muovi jne.). 

Tuonenlehto 

Uurna- ja muistolehtoalue, Tuonenlehto, on suorakaide (n. 9x17 m). Uurnahautojen perustaminen on aloitettu alueen eteläreunasta. Pohjoisosaan on haudattu muutaman vainajan tuhka ilman uurnaa. Tuonenlehto rajoittuu pitkältä länsisivultaan seurakunnan lauta-aitaan. Alue on erotettu muusta hautausmaasta vuoden 1999 jälkeen, Aki Räisäsen puheenjohtajakaudella. 

Tuonenlehdon portin ulkomitta on 147 cm. Länsisivua lukuun ottamatta Tuonenlehto on rajattu puupylväin, joita on itäsivulla 10, etelä- ja pohjoissivuilla molemmilla 6 eli yhteensä 22 pylvästä. Niiden korkeus maasta on noin 65 cm. Pylväiden välissä on rautaketju. 

    Tuonenlehdon portti. Portin jälkeen oikealla alueen muistopaasi, kuvan keskellä länsisivun aita, jonka takana Paltamon seurakunnan hautausmaa.

Tuonenlehdossa on vain yksi hautakivi, Aarne Kemppaisen (k. 1993) ja Vieno Maria Kemppaisen (k. 1997) hautakivi. Tämä hauta rajattiin tarkoituksella Tuonenlehdon sisäpuolelle. Vainajat on haudattu uurnahautoihin. 

Tuonenlehdossa on alueen yhteinen muistopaasi (2001), kolmionmuotoinen kivi, jonka yläkärki on katkaistu. Harmaa paasi on jalustakiven päällä ja peräisin Kuhmon Verikallion louhokselta. Sen kannan leveys on noin 115 cm ja katkaistun kärjen alasivun leveys noin 28 cm, mutta oikeasta yläkulmasta on pieni pala pois. 

    Kivipaasi Tuonenlehdossa. Ylinnä paadessa vapaa-ajattelijain liekkimalja.

Muistopaadessa on vain yksi vainajan nimi: Emil Alfred Johannes Heikkinen (7.1.1919–7.2.2001). Paaden hankinta-aikana tuhkaus ei ollut vielä yleistä Kajaanissa. Pian ylläpitäjä kuitenkin huomasi, ettei kaikkien alueelle haudattaviksi tulevien vainajien nimiä voida tilasyistä kaivertaa paateen. Näin siirryttiin toiseen järjestelmään, jossa paaden takasivulle kiinnitetään aluelle haudattujen vainajien vainajakohtainen metallilaatta, jos vainaja tai tämän omaiset niin tahtovat. 

Haudat ja hautakivet 

Vierailin viimeksi Tuonenviidassa 23.6.2013. Haudat on sijoitettu etelä-pohjoissuunnassa länsi-itäsuuntaisten käytävien varrelle. Hautakivirivit (12) ovat lyhyitä, sijaiten hautausmaan länsisivun ja pääkäytävän välissä. 

Hautojen ulkonäkö vaihtelee. Vallalla on luonnonmukainen linja, jolla tarkoitan tässä hautojen kevyttä hoitoa tai jopa hoitamattomuutta. Esimerkiksi nurmipintaisia hautoja ei oikeastaan ole tai aiempi nurmipinta on suuressa määrin sammaloitunut. Jokunen täysin hiekkapintainen hauta on. Usein hautakummut ovat sammaloituneet tai vailla kasvillisuutta. Jotkut haudat on katettu harmailla tai ruskeilla liuskekivilaatoilla. 

Joissakin haudoissa on vankat reunakivet, mutta useimmissa ei ole reunakiviä eikä -kiveyksiä. Haudoilla on vain hautakiviä, esimerkiksi puisia tai metallisia muistomerkkejä en havainnut. Hautakivet ovat tavanomaisia. Joukossa on kuitenkin useampia taidokkaasti tehtyjä, hakkaamattomia kiviä, joihin on kiinnitetty vainajasta kertova metallilaatta, ehkä vielä joku symbolikin. 

    Komulaisten liuskekivilaatoilla katettu hauta, jossa vankat reunakivet.

Havaitsin yhteensä 54 hautakiveä, joista yksi Tuonenlehdossa. Muistomerkittä oli vähintään 5 hautaa. Hautakivissä havaitsin vähintään 65 nimeä. Tuonenlehdossa olevassa muistopaadessa olleita nimilaattoja en laskenut. Aki Räisänen kertoo Kansan Tahto -lehdessä 30.10.2010, että tällöin koko hautausmaalle oli haudattu 76 vainajaa ja haudoista 11 oli uurnahautoja. Tämän jälkeen vuosina 2010–2012 on haudattu joitakin vainajia. Vuonna 2013 on haudattu toistaiseksi yksi vainaja. Arvioni haudattujen vainajien määrästä on noin 80. Hautaukset jatkuvat, keskimäärin parin vainajan vuosivauhtia. 

Tuonenviita on leimallisesti vapaa-ajattelijahautausmaa. Siitä kertovat pienimuotoisuus, luonnonmukaisuus, niukka varustelu ja tietysti hautakivissä olevat symbolit. Hautakivissä oli paljon liekkimaljoja, mutta myös muita vertauskuvia, usein luontoaiheita: lehvä, linnut, kielo, aurinko, tähti ja säteet, rantakalliot, katkennut petäjä. Useissa hautakivissä ei ole mitään symboleita. Havaitsin myös yhden hautakiven, jossa kuva-aiheena oli tavallinen, latinalainen risti. Ristin tarina on, että paljon vainajan kuoleman jälkeen tämän äiti oli mitään ilmoittamatta kaiverruttanut hautakiveen ristin. Ylläpitäjäyhdistys ei ole kieltänyt uskonnollisia symboleita hautakivissä. Sattuneen tapauksen johdosta tulee vainajan omaisten kuitenkin nykyisin hankkia etukäteen ylläpitäjän suostumus tällaisille symboleille. 

Toistaiseksi ei esimerkiksi yhtään juutalais- tai muslimivainajaa ole haudattu Tuonenviitaan. 

    Taimmaiset haudat, joiden takana metsässä myös koivuja.

Hautausmaan nykytila 

Omistajayhdistyksen jäsenille hautapaikat ovat maksuttomia. Muutoin arkkuhautapaikka maksaa 200 euroa, uurnahautapaikka 100 euroa. Tuonenlehdon muistopaateen kiinnitettävä vainajakohtainen metallilaatta on valinnainen ja maksaa 100 euroa. 

Nykyisin haudat kaivaa koneurakoitsija. Hautauksia tapahtuu talvisinkin. 

Kainuun Vapaa-ajattelijain entinen puheenjohtaja Onni Ahonpää hoitaa edelleen käytännön järjestelyjä hautausmaalla, mm. osoittaa hautapaikat. Hänellä on hautauskirja ja hautausmaan arkisto. 

Hautausmaan hoito tapahtuu talkoilla ja vainajien omaisten toimesta. Keväisin on hoitotalkoot, joihin osallistuu 15–20 ihmistä. Talvisin pysäköintialueelta ja pääkäytävältä, tarvittaessa muualtakin, lingotaan lumet pois. Lumitöistä yhdistys maksaa pienen korvauksen. 

Yhdistys on Vapaa-ajattelijain liitto ry:n jäsenyhdistys. Liitto on aika ajoin avustanut hautausmaan kustannuksissa, kuten Tuonenlehdon perustamiskuluissa ja uuden hautapeiton (seppelkannen) hankinnassa (kustannus noin 400 euroa). Vuonna 2012 käytäviä paranneltiin levittämällä niille kivituhkaa. Kustannukset olivat 1.000 euron luokkaa, ja yhdistys sai avustusta liitolta. Tänä vuonna yhdistys suunnittelee kohentavansa pysäköintialueen yleisilmettä levittämällä senkin pinnalle kivituhkaa. 

Kunnan tai muita julkisia avustuksia yhdistys ei saa hautausmaan ylläpitoon.

Kimmo Sundström