Helsinkiläisistä 43,9 prosenttia kuuluu kirkkoon (4.3.2026)

Helsingin seurakuntayhtymän Jäsentietojen vuositilasto 2025 ilmestyi. Johdanto on päivätty 12.2.2026. Vuonna 2025 päiväys oli 14.2.2025.

Vuonna 2025 niiden alueiden lukumäärä, joissa seurakunnan jäsenprosentti oli alle 50, oli 13. Joukkoon liittyi Töölön seurakunnan alue (jäsenprosentti 49,9). Vain kolmella suomenkielisellä seurakunnan alueella jäsenprosentti ylittää 50. Kaikissa kolmessa ruotsinkielisessä seurakunnassa jäsenprosentti on vielä yli 50.

Maallistunein kärki on nyt tällainen (suluissa vuosi, jolloin seurakunnan jäsenprosentti alitti 50):

Järjestysmuutoksia tapahtui. Vuosaaren alue ohitti Paavalin alueen ja Kannelmäen alue ohitti Kallion alueen. Nyt viiden kärki on alittanut 40 prosentin rajan kirkkoon kuulumisessa.

Loput kolme aluetta (Lauttasaari, Munkkiniemi ja Pakila) ovat vielä siksi etäällä 50 prosentin rajasta, ettei uusia tulokkaita kolmentoista kerhoon odoteta vuonna 2026.

Kirkkoon kuuluminen laski 1,0 prosenttiyksikköä. Vuonna 2024 lasku oli 1,1, vuonna 2023 1,4 ja vuonna 2022 1,5 prosenttiyksikköä.

Seurakuntien lukumäärä (19) ei muuttunut. Niistä Johannes, Matteus ja Petrus ovat ruotsinkielisiä, muut suomenkielisiä. Karsintatarve ei ole poistunut. Ruotsinkielisissä seurakunnissa jäsenprosentti on korkeampi (57,9) kuin suomenkielisissä (44,1).

Kun 43,9 prosenttia kaupunkilaisista kuuluu kirkkoon, kuinka prosenttiosuudet 57,9 ja 44,1 ovat mahdollisia? Tähän on selitys. Kaupungin asukkaista 14 292:n asuinpaikka oli tuntematon 31.12.2025. Heitä ei kyetä kirjaamaan tarkemmin minkään seurakunnan alueella asuviksi. Suhdelukua laskettaessa tämä väestö puuttuu nimittäjästä, jolloin osamäärät jäävät korkeammiksi.

Alueellisesti laajan Helsingin Mikaelin seurakunnan alue sijaitsee Koillis-Helsingissä. Alhaiseen jäsenprosenttiin vaikuttaa sekin, että alueella asuu paljon maahanmuuttajia. Heissä on paljon muita kuin kristittyjä, eikä evankelis-luterilainen kirkko kiinnosta kaikkia kristittyjäkään. On mielenkiintoista seurata eturintamaa ja sitä, kuinka alas jäsenprosentti painuu. Ei ole mahdotonta, että Helsingin Mikaelin seurakunnan alueen jäsenprosentti painuu alle 30:n vuoteen 2030 mennessä.

Evankelis-luterilaiset jäivät kaupungin vähemmistöksi alkuvuonna 2021. Suunta ei muutu.

Kirkkoon kuuluu 43,9 prosenttia kaupunkilaisista

Yhtymätasolla jäsenprosentti aleni edellisvuodesta 1,0 prosenttiyksikköä ja on nyt 43,9 (2014: 56,4 %; 2015: 55,5 %; 2016: 54,3 %; 2017: 53,1 %; 2018: 52,0 %; 2019: 51,0 %; 2020: 50,0 %; 2021: 48,9 %; 2022: 47,4 %; 2023: 46,0 % ja 2024: 44,9 %).

Naisten osuus seurakuntalaisista oli 56,8 prosenttia, miesten 43,2 prosenttia. Nämä luvut olivat täsmälleen samat kuin vuosina 2023 ja 2024.

Kaikkiaan seurakuntalaisia oli 305 361 (307 247). Vähennystä tuli 1 886 henkilöä (3 268) eli 0,65 prosenttia (1,05 %).

Seurakuntien jäsenmäärät laskussa

Seurakuntien lukumäärä (19) pysyi ennallaan. Näistä kolme (Johannes, Matteus ja Petrus) on ruotsinkielisiä.

Malmin seurakunta on ylivoimaisesti suurin seurakunta (43 174 jäsentä; 14,14 % koko yhtymän seurakuntien jäsenmäärästä). Jäsenmäärä väheni 1 078 (2,4 %). Toiseksi suurin on Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, kolmanneksi suurin Töölön seurakunta.

Pienin suomenkielinen seurakunta on Pitäjänmäen seurakunta (7 906 jäsentä). Joidenkin seurakuntien (Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, Munkkiniemi, Oulunkylä, Paavali, Töölö, Johannes ja Petrus) jäsenmäärä kasvoi hieman ja muiden laski. Vuonna 2024 kasvua oli vain Oulunkylän seurakunnassa.

Vuonna 2002 kirkkoon kuului 71,5 prosenttia kaupungin asukkaista, nyt 43,9 prosenttia. 23 vuoden aikana alenema on ollut keskimäärin 1,2 prosenttiyksikköä vuodessa.

Kuolleita enemmän kuin kastettuja

Kuolleiden määrä laski hieman ja oli 3 631 (2016: 3 637; 2017: 3 625; 2018: 3 630; 2019: 3 580; 2020: 3 759; 2021: 3 780; 2022: 4 021; 2023: 3 971; 2024: 3 664). Määrä ylitti 4 000:n rajan vain vuonna 2022.

Alle 1-vuotiaina kastettuja lapsia oli 2 423 (2 231). Kuolleiden enemmyys oli 1 208 (1 433).

Eronneita enemmän kuin liittyneitä

Kirkosta eronneita oli 5 846 (6 089) ja kirkkoon liittyneitä 2 443 (2 170) eli nettoeroaminen oli 3 403 (3 919). Nettoeroaminen väheni vuonna 2024 21,2 prosenttia ja vuonna 2025 13,2 prosenttia.

Naisia eronneista oli 56,2 prosenttia (55,4 %) ja miehiä 43,8 prosenttia (44,6 %). Viimeksi eronneiden enemmistö oli miehiä vuonna 2017.

Eronneista ikäryhmä 15–29-vuotiaat oli suurin, 2 532 eronnutta. Se on 43,3 prosenttia kaikista eronneista. Toiseksi suurin eronneiden ikäryhmä on 30–49-vuotiaat, 2 354 eronnutta. Kirkosta eroaminen keskittyy voimakkaasti näihin ikäryhmiin. Niiden yhteinen osuus eronneista on 83,6 prosenttia.

Kirkkoon liittyi 2 443 (2 170) henkeä. Liittyminen kirkkoon kasvoi siis 12,6 prosenttia. Naiset myös liittyvät miehiä useammin kirkkoon. Liittyneistä 55,4 prosenttia oli naisia ja 44,6 prosenttia miehiä. Yleisintä kirkkoon liittyminen on ikäryhmässä 30–49-vuotiaat. Heitä oli 1 084.

Naisten enemmyys kirkkoon liittyneissä on 10,8 prosenttiyksikköä. Kun heitä sekä eroaa että liittyy kirkkoon miehiä enemmän, heidän joukossaan etsintä on vilkkaampaa ja yhä useampi löytää haluamansa ryhmän.

Kirkolliset vihkimiset kääntyivät taas nousuun

Seurakuntalaisten kirkollisten vihkimisten määrä laski jokaisena vuonna vuosina 2010–2020. Vuonna 2020 niiden osuus kaikista vihkimisistä oli 45,8 prosenttia.

Yllättäen vuonna 2021 kirkollisten vihkimisten osuus kääntyi nousuun ja oli 49,6 prosenttia. Yhteensä avioliittoja solmittiin 1 719. Osuuden nousu jatkui vuonna 2022, jolloin avioliittoja solmittiin 1 761 ja kirkollisia vihkimisiä niistä oli 52,5 prosenttia. Vuonna 2023 kirkollisten vihkimisten määrä palasi lasku-uralle. Niitä oli 768, 48,2 prosenttia kaikista vihkimisistä. Vuonna 2024 lasku jatkui. Kirkollisia vihkimisiä oli 728, 46,0 prosenttia kaikista vihkimisistä. Vuonna 2025 tapahtui selvää nousua, kun kirkollisia vihkimisiä oli 879. Nyt avioliittoon vihkimisistä kirkollisia oli 50,1 prosenttia ja siviilivihkimisiä 49,9 prosenttia (876).

Kirkollisten vihkimisten osuus oli edellisen kerran yli 50 prosenttia (52,5) vuonna 2022 ja sitä ennen vuonna 2016 (51,4). Alimmillaan se oli vuonna 2020, 45,8 prosenttia. Pohjalta on siis noustu 4,3 prosenttiyksikköä ja 9,4 prosenttia. Vakaa kirkollisten vihkimisten laskusuuntaus katkesi siis vuonna 2021. Itse olen ihmetellyt sitä, että jos on kerran halu kuulua kirkkoon sekä mennä avioliittoon, miksi vain noin puolelle vihkipareista kelpaa oman kirkon palvelut? Omaa puolisoa rakastetaan tietysti sataprosenttisesti, mutta omaa kirkkoa vain puolella lämmöllä.

Avioerojen määrä laski taas hieman. Eroja oli 626 (653).

Maallistuminen jatkuu

Yhteenvetona voi todeta maallistumisen jatkuvan. Vuosi sitten arvioin, että vuonna 2025 viidellä alueella kirkkoon kuuluvuus alittaa 40 prosenttia. Tämä toteutui. Seuraavaksi tähän ryhmään odotetaan Herttoniemen seurakuntaa ehkä jo vuonna 2026.

Kirkon veronmaksajat vähenevät. Eduskuntakin on leikannut kirkon valtiolta saamia tukiaisia. Kirkossa säästötoimet jatkuvat. Kirkkohallituskin jakelee potkuja työntekijöilleen. Uutisten mukaan 31,6 henkilötyövuotta leikataan. Helsingissä on useampi korjausvelkainen kirkkorakennus myynnissä. Kauppa käy huonosti. Mutta kirkko on edelleen upporikas eikä velkasaneeraus tai konkurssi uhkaa sitä.

Kimmo Sundström

Lue myös