Vapaa Ajattelija 2/2025 ilmestyi vain verkossa (23.6.2025)
Vapaa Ajattelijan numero 2/2025 ilmestyi viikolla 24. Numero on ensimmäinen lehden historiassa (1945–), joka ei ilmesty paperisena vaan ainoastaan verkossa. Syynä on rahapula. Rahapula johtuu pääosin menetetyistä valtion yleisavustuksista (vielä 2022 ja 2023 molempina vuosina 50.000 euroa), mikä taas johtuu vuosien kuluessa tehdyistä pahoista virheistä. Rahapula ei poistu lyhyellä eikä keskipitkällä aikavälillä. Siihen vaikuttavat avustusten (myös kulttuurilehtituki lakkasi) menetyksen lisäksi jäsenmäärän junnaaminen paikoillaan, liian alhaisiksi päätetyt liittomaksut ja jo alkanut, sijoitusasunnoista kertyvän vuokratulovirran sakkaaminen, sekä lahjoitustuottojen ja testamenttien ehtyminen.
Taloustilanne vaikuttaa siihen, että pohjoiskoreamaista imagoa on jyrkennetty. Vuoden 2024 tilinpäätöstä ei enää jaettu edes liittovaltuutetuille. Heidän tehtävänään on muun muassa vahvistaa tilinpäätös sekä päättää hallituksen vastuuvapaudesta. Tämä on askel eteenpäin pohjoiskoreamaisuuden tiellä.
Numero 2/2025 ilmestyi vain verkossa
Numero 2/2025 on kenen hyvänsä luettavissa liiton kotisivulla. Jäsenmaksunsa maksaneet eivät saa numeroa erityisenä jäsenetuna. Vuositilaushinta on 30 euroa. Tilausmaksun maksaneet ovat saaneet vuosikerran kaksi euroa edullisemmin kuin vuosikerran neljä irtonumeroa ostaneet. Kun päätös jättää julkaisematta paperinumeroita tehtiin, liitto lupasi tilausmaksun vastikkeena joka tapauksessa neljä numeroa, vaikka sitten kahtena vuotena yhteensä. Näin kahden euron etu ei pienenisi vaan jakaantuisi kahden vuoden ajalle. Katsotaan, kuinka käy. Irtonumeron hinnan määrää kustantaja. Kahdeksan euroa on liian vähän. Rahallista merkitystä asialla ei ole. Poko (pohjoiskoreamaisuudesta) ei halua kasvattaa irtonumeroiden myyntiä, eivätkä kuluttajat halua niitä ostaa.
Numeron sivuluku on 40. Numero tarjoaa noin 33 juttua 12 kirjoittajalta. Mukana on myös noin 7 kirjoitusta, joiden laatijaa ei mainita. Lisäksi on Pro-Seremoniain mainos
(s. 4).
Numero painottuu elämänkatsomustiedon (ET) ympärille. Tämä sopiikin siihen, että lukuvuoden koulutyö päättyi, ja hyvin menestyneet ET-oppilaat saivat stipendinsä. Päätoimittaja Esa Ylikoski kirjoitti nyt noin kahdeksan juttua, jotka kattoivat numeron sivuista kolmanneksen. Yki Räikkälältä on neljä kirjoitusta, muilta vähemmän.
ET:n juhlaa
Annukka Kosonen saa kiitokset komeasta kansikuvasta. Siinä esiintyvät Alppilan lukion ET-opettajat Riikka Suutala ja Jonni (s. 9) tai Jouni (s. 2) Alakurtti sekä ET-stipendin saaneet ylioppilaat Taika Rajapuro ja Anton Riihelä.
Tällä kertaa kansikuvaa ei julkaista tässä jutussa. Katsokaa kuva julkaisijan kotisivulta.
Hautausmaatalkoot Vaasassa
Pääkirjoituksen (s. 3) laati liiton varapuheenjohtaja Tanja Laine. Hän muistuttaa kesätalkoista Kullervon aluehautausmaalla Vaasassa. Tapahtuma ”tulee olemaan todellinen yhteisömme voimannäyte”. Kolmea määrättyä talkoopäivää ei mainita.
2+2=5
Puheenjohtaja Jori Mäntysalon kirjoitus Maailmankatsomuksista eli 2+2=5 (s. 4) päättyy näin: ”Jatketaan siis edelleen katsomusdialogia — ja pyritään samalla siihen, että uskonto sanana ja sen mukana maailmankatsomus ideana katoavat historiaan.”
Minulla oli vaikeuksia ymmärtää kirjoitusta. Mutta voit onnistua minua paremmin.
Maallistuminen jatkuu
Sen sijaan Mäntysalon kirjoitus Maallistumisen historia 2016–2025 (s. 5) kertoo mukavia ja tärkeitä asioita. Uskontoja, erityisesti valtiokirkkoja, suositaan entistä vähemmin.
Kouluissa ja päiväkodeissa ei ole pakko järjestää mitään uskonnollista ohjelmaa, vaikka se on sallittua. Näin Opetushallitus (OPH) ohjeisti vuonna 2018. Laillisuusvalvojien ratkaisut ovat maallistaneet koulua. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on toiminut hänkin yhdenvertaisuuden suuntaan. Puolustusvoimissa hartaus ei ole enää palvelusaikaa. Oikeusasiamies on rajoittanut kristillistä propagandaa Puolustusvoimissa. Jehovan todistajien vapautus asepalveluksesta loppui. Sen lopetti eduskunta. Eduskunnan avajaisjumalanpalveluksille on luotu neutraali vaihtoehto. Yliopistot ovat luopuneet jumalanpalveluksista tai luoneet niille vaihtoehtoisen tilaisuuden. Ehtoollisviinien verovapaus kumottiin. Tuomarinvala poistui. Ruoka-avun ehtona ei saa olla jumalanpalvelukseen osallistuminen. Valtiokirkkojen saama yhteisövero-osuus muuttui valtion suoraksi rahoitukseksi.
Paljon on silti vielä tehtävää, ja epäröinti sumentaa maisemaa. Poikien sukuelinten silpominen ja rituaaliteurastukset jatkuvat. Jumalanpilkkalakia ei ole saatu kumotuksi. Perustuslakivaliokunta lausui, että kirkkolain asema ei ole ”valtiosäännöllisesti ongelmaton”.
Kirjoituksessa on paljon ilon aiheita.
Kyselytuloksia tulkitaan parhain päin
Ylikoski moittii jutussaan (s. 6) Gallup Ecclesiastica 2024:n tuloksia esitetyn parhain päin.
Samoja tuloksia on julkaistu tiedotusvälineissä. Olisi hyvin kiinnostavaa tietää, merkitseekö poikien uskonnollisuuden kasvu myös laajempaa sosiaalista vajoamista kuten sosiologit ilmiötä kutsuvat. Poikien ja nuorten miesten sosiaalinen tilanne on heikentynyt. Yhä useampi ei hakeudu koulutukseen tai keskeyttää sen, ei työllisty, ei perusta perhettä, käyttää liikaa alkoholia tai huumeita jne. Näistä havainnoista on kirjoitettu, mutta liittyykö uskonnollisuuden kasvu niihin? Jeesustahan voisi seurata myös näin. Tarinan mukaan Jeesuksen elämä ei ollut mikään menestys. Se päättyi palkkaperjantaina kuolemaan ristinpuulla. Jeesus itse ymmärsi asian liian myöhään eikä ehtinyt vanheta ja viisastua.
Vapaa Ajattelija täyttää 80 vuotta
80 vuotta on Suomessa aikakauslehdelle pitkä ikä. Juhlan kunniaksi lehti ei enää tule postiluukusta tai -laatikkoon. Kun on vuosikymmeniä tottunut saamaan lehden paperisena, tällä on vanhoja jäseniä karkottava vaikutus. Vapaa-ajattelijoiden jäsenkunta on ikääntynyttä, joskaan liitto ei ole julkaissut tästä tarkempia tietoja.
Protuleirikesä 2025
Ylikoski kertoo (s. 7), että tänä kesänä järjestetään 58 Protuleiriä, joihin osallistuu yli 1 000 nuorta.
Hän vääristelee kertomalla, että Prometheus-leirin tuki ry on ”puoluepoliittisesti” sitoutumaton. Järjestön sääntöjen mukaan sitoutumattomuus on vahvempaa. Sääntöjen (2. Tarkoitus ja toiminnan laatu) mukaan aikuistumiskoulutuksen on oltava ”poliittisesti” sitoutumatonta.
Vapaa-ajattelijain liitto luopui poliittisesta sitoutumattomuudestaan Jyväskylän liittokokoukssa 26.–27.9.2020 ja hyväksyi sitä koskevan sääntömuutoksen. Liitosta tuli ”puoluepoliittisesti” sitoutumaton (Säännöt, 2 § Tarkoitus ja toimintamuodot. Tarkoitus.)
Muutos oli vakava virhe. Se näkyi myös useammassa Vapaa Ajattelija -lehdessä vaalikiihotuksena vaalien alla. Arvostelin sitä.
Prometheus-leirin tuki saa vielä runsasta valtionavustusta. Sitä ei kannata vaarantaa vähääkään, kun rahoitusaukkoa ei kyettäisi paikkaamaan muilla tuloilla.
Päiväkodeissa syrjitään uskonnon ja vakaumuksen takia
Yhdenvertaisuusvaltuutettu sai vuonna 2024 36 yhteydenottoa varhaiskasvatuksesta (s. 7). Se oli noin kymmenen prosenttia koulutukseen liittyvistä yhteydenotoista. Yleisin syrjintäperuste oli uskonto ja vakaumus (14 yhteydenttoa). Selvitys ei kerro, kuinka moni yhteydenotto koski uskonnotonta vakaumusta.
Valtakunnalliset ET-stipendit Helsinkiin ja Jyväskylään
Vapaa-ajattelijain liiton myöntämän stipendin saivat Natalia Niittymies Herttoniemen yhteiskoulun lukiosta, Anton Riihelä Alppilan lukiosta, Joona Jokiniemi Kulosaaren yhteiskoulusta, Milma Mäntymaa Sibelius-lukiosta ja Elsa Silpola Schildtin lukiosta Jyväskylässä (s. 7). Aikaisemmin stipendejä on mennyt muun muassa Tampereelle, Euraan ja Rovaniemelle.
Tampereen vapaa-ajattelijain (TAVA) stipendin sai Sara Nurmi Tampereen yhteiskoulun lukiosta.
Helsingin seudun vapaa-ajattelijain (HSVA) stipendin saivat Hilla Ruottinen Ressun lukiosta, Taika Rajapuro Alppilan lukiosta, Armi Suhonen Kulosaaren yhteiskoulusta, Milja Haaman Vaskivuoren lukiosta ja Aini Kasurinen Kallion lukiosta. HSVA myönsi myös 11 stipendiä peruskoulun 9. luokan päättäville ET-oppilaille. Näistä Helsinkiin meni viisi, Espooseen kolme ja Vantaalle kolme.
Töölön yhteiskoulun rehtori Marja Mikkola päätti kuitenkin torjua stipendin ja palauttaa stipendin myöntökirjan sekä stipendirahan. Syy oli Vapaa-ajattelijain liiton ”tavoitteiden kantaaottavuus”.
Elämänkatsomustiedon opetus: opettajat ja oppilaat
Numerossa julkaistiin hyvin laaja (s. 8–17) Ylikosken teksti elämänkatsomustiedon (ET) opettamisesta ja opiskelusta. (Tulkitsen tässä sen olevan kokonaan Ylikosken laatima.)
Alppilan lukion ET-opettajien Riikka Suutalan ja Jonni Alakurtin oppilaat ovat menestyneet erinomaisesti (s. 8–9). Kaikista aloittajista noin kolmannes (80–90 opiskelijaa) aloittaa vuosittain ET:n. Koulussa on käytössä Studeon oppimateriaalit. Työskentelytavat ovat monipuolisia. Aineen sisältövaatimukset ovat laajat. Esseetehtävien takia oppilas hyötyy, jos osaa kirjoittaa hyvin ja hiotusti. Opiskelijoita kannustetaan lukemaan erilaista kirjallisuutta. Yleistietämys on parhaimpia välineitä ET:ssa.
Suurin osa oppilaista ei kuitenkaan tähtää ylioppilaskirjoituksiin. Heille oman katsomuksen tarkasteleminen on tärkeintä. Keskustelu, aktiivinen kuuntelu ja ajatusten vaihto ovat ET:n ytimessä. Erilaisuus on hyvä asia. ET:ssa tulee olla aikaa ajatella. ET on sekä tieto- että taitoaine. Koulussa on hyvin avoin ilmapiiri. Taide on mukana ET-opetuksessa. Käydään taidenäyttelyissä, katsotaan elokuvia ja dokumentteja.
Valtiokirkkoihin kuuluvat opiskelijat eivät saa valita ET:a. Opettajista tämä on huonoa ja epätasa-arvoista vähintään lukiossa. Huomasin, että opettajat eivät sanallakaan mainitse, mistä järjestely johtuu, mikä on vapauden rajoitusten ja pakon syy.
ET-opetuksen taso vaihtelee paljon, erityisesti peruskoulussa. Joskus tunneilla ei tehdä oikein mitään. Pätevistä ET-opettajista on pulaa. Suutala näkee lukion opetussuunnitelman toimivana. Alakurtti näkee suurimmaksi ongelmaksi sen, että ET ja uskonto ovat suhteellisen kaukana toisistaan.
Anna-Mari Kaján on ET-opettaja Lyseon lukiossa ja Schildtin lukiossa Jyväskylässä (s. 10–11). Kahdessa päivälukiossa ensimmäisen vuoden opiskelijoista ET:n aloitti lukuvuonna 2024–2025 82 opiskelijaa. Käytössä on Studeon oppimateriaali.
Koulujen oppilaiden menestyksen Kaján näkee johtuvan monista seikoista. Mutta erityinen kiinnostus ET:n opiskeluun on tärkeää. Se auttaa itsenäisessä opiskelussa. Kajánkin painottaa hyvää yleissivistystä. Esseekirjoittamisen taito on keskeinen, mitattava taito. Sitä harjoitellaan. Taitojen harjoitus, itsetuntemus, etiikka ja kriittinen ajattelu ovat tärkeitä muustakin syystä kuin ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta. Hänestä vapaat opetusmenetelmät ovat jonkin verran karsiutuneet. Itseisarvoisen vapaalle ajattelulle pitäisi raivata enemmän tilaa. Kajánin mielestä taideaineita opiskelevat ja harrastavat suosivat ET:a. Ehkä luovuus ja ajattelun tila sopivat yhteen. ET ei anna valmiita vastauksia. Tarvitaan luovuutta ja itsenäistä ajattelua. Hyvän elämän teemat ovat haasteellisia. Pintapuolinen puhe muuttuu helposti moralisoivaksi tai lapselliseksi.
ET-opettaja Outi Raiskinmäki Sibelius-lukiosta Helsingistä kertoo, että vuosittain noin 30 opiskelijaa aloittaa ET:n pakolliset opinnot (s. 12). Ylioppilaskirjoituksiin osallistui sekä viime syksynä että viime keväänä 11 opiskelijaa.
Oppikirjana käytetään Studeon digikirjaa. Opiskelussa hyödynnetään monipuolisia työtapoja. Hänestä merkitykselliset keskustelut ovat parasta ET:ssa.
ET-opiskelija Anton Riihelän mielestä parasta ET:ssa ovat laajat ja mielenkiintoiset aiheet (s. 12). ET ja filosofia täydentävät toisiaan. Pohtiva ja keskusteluun kannustava opetuksen muoto on ET:ssa mielekäs.
Natalia Niittymies on aina pitänyt ET:n opiskelusta (s. 13). Koulu järjesti kaikki ET-kurssit lähiopetuksena, mikä tuki opiskelua. Natalia luki kurssikirjoja ja tutki vanhoja ylioppilaskysymyksiä. ET on lähtökohtaisesti lukuaine, joka vertautuu filosofiaan aineena. Uutta hän oppi paljon antropologiasta ja sosiologiasta. Hän lukee, katsoo elokuvia ja tekee käsitöitä. Natalia kävi Protuleirin. Asiain käsittely ei-uskonnollisesta tai uskontokriittisestä näkökulmasta oli mielenkiintoista ja arvokas kokemus.
Joona Jokiniemi erosi kirkosta ja aloitti ET:n opinnot (s. 14). Parasta on ET:n poikkitieteellisyys. ET:sta on tullut hyviä numeroita silloinkin, kun koulussa on muuten mennyt huonosti. ET:lla ei ole pohjatiedettä, käsitteistö on epätarkkaa, määritelmät lähdesidonnaisia ja opetussuunnitelma painottaa sattumanvaraisia ajattelijoita. Jokiniemi siis esitti myös arvostelua ET:a kohtaan toisin kuin muut.
Elsa Silpola (kuvatekstissä Sipola; sivulla 7 Silpola) suoritti kurssit huolellisesti, sai hyvin tukea, neuvoja ja palautetta opettajalta, kuunteli podcasteja, katsoi dokumentteja ja luki kirjallisuutta (s. 15). Keskustelu oli tärkeää. Se haastoi argumentointia ja ajattelua. Silpola soittaa viulua ja trumpettia sekä on kiinnostunut poliittisesta historiasta. ET:n tiedot ja taidot hyödyttävät kaikkia: argumentointi, kriittinen ajattelu, oman identiteetin rakentaminen, maailman uskonnot. Hän kävi Protuleirin. Leirin vaikutus ET:n opiskeluun oli myönteinen.
Armi Suhonen erosi kirkosta ja vaihtoi 14-vuotiaana ET:oon, koska ET oli yleissivistävämpää ja monipuolisempaa (s. 16–17). Hän sanoo pitävänsä pohtimisesta, kirjoittamisesta, erittelystä ja mielipiteen ilmaisusta. Psykologia, äidinkieli ja ET olivat hänen suosikkiaineitaan. Opettajat olivat kiinnostuneita opettamistaan aineista, se näkyi. Keskustelu auttaa opiskelussa, koska aiheet ovat laajoja, abstrakteja ja moniulotteisia. ET:ssa ei pärjää vain tosiasioita pänttäämällä. Sosiaalisen todellisuuden hahmottuminen tuntui ihmeelliseltä. Taide liittyy kaikkeen, mitä ET:ssa opiskellaan. ET auttoi myös löytämään omat kiinnostuksen kohteet tiedemaailmasta.
Milma Mäntymaa erosi ortodoksisesta kirkosta ja aloitti ET:n opiskelun (s. 17). Hän opiskeli kurssit huolella, luki kurssikirjat ja harjoitteli vastaamaan vanhoihin ylioppilaskoekysymyksiin. Keskustelu oli hänelle tärkeää. Mäntymaa lukee paljon mainiten mielilukemisekseen muun ohessa George Orwellin kirjat Eläinten vallankumous ja Vuonna 1984.
Titus Hjelm: Kestääkö poikien kasvava uskonnollisuus
Risto K. Järvisen haastaltavana on tällä kertaa uskontotieteen professori Titus Hjelm (s. 18–19).
Hjelm miettii, kestääkö poikien kasvava uskonnollisuus, ja epäilee, että sen selitykset alkavat mennä epäilyttäviksi. Ilmiö kyllä näkyy identifioitumisessa, uskontokuntiin kuulumisessa ja uskonnon harjoituksessa. Hänestä ilmiö ei ole kestävä.
Näkyvä uskonnollisuus alkaa Suomessa olla jo poikkeus. Uskonnonvapaus ei hänestä toteudu kirkon erityisaseman ja sellaisten oikeuksien takia, joita muilla ei ole. Yhdenvertaisuus ei vallitse. Hjelm ei ole kuullut ”yhtään hyvää perustelua” sille, miksei ET:a voisi avata kaikille.
Hjelmillä ei ole mitään henkilökohtaista uskontaustaa. Hän on uskontososiologi. Ilman ihmisiä ei ole uskontoja. Hän erosi kirkosta, koska se instituutiona ei ollut hänelle henkilökohtaisesti relevantti. The Cult -bändi on Hjelmin suosikki. Se esiintyi tänä vuonna 12.–14.6. Turussa.
Kullervon hautausmaan karu kohtalo
Väliotsikko on myös Venla Parantajan jutun otsikko (s. 20–21). Hautausmaa on minulle tuttu. Kävin siellä useamman kerran ystäväni Pentti Suksen (29.7.1944–10.4.2025) opastuksella (ks. tarkemmin Kullervon aluehautausmaa Vaasassa (4.6.2013)).
Hautausmaan ylläpitäjää, Vaasan Vapaa-ajattelijoita (VVA) ei ”lakkautettu” 2015, vaikka yhdistyksen toiminta saattoi loppua. Yhdistys purkautui 20.1.2017. Hautausmaan hoito on nyt siirtynyt Pohjanmaan vapaa-ajattelijoille (POVA). Vaasalainen Tapio Hautala on yhteyshenkilö hautausmaa-asioissa.
Hautausmaan kunto on surkea. Kun viimeksi kävin siellä 2013, nurmea oli vielä leikattu, mutta vanha ruumiskellari rumensi näkymää. Suksi sanoi, että se pitäisi purkaa. Mainitsin hänelle, että liitto sai jyväskyläläiseltä Koivistojen pariskunnalta ison testamentin, jonka tarkoitemääräyksen mukaan sen varoilla tuli avustaa uskonnottomien hautausmaiden hoitoa. Avustukset on tarkoitettu muillekin kuin liiton jäsenyhdistysten ylläpitämille uskonnottomien hautausmaille. En tiedä, hakiko Vaasan yhdistys avustusta. Itse olisin taloudenhoitajana ollut aktiivinen ja kysynyt, voisimmeko tehdä yhdessä jotakin hautausmaan kunnon kohentamiseksi. Liitto ei tehnyt näin. Koivistojen nimikkorahastokin on hävitetty kauan sitten liiton taseesta.
”Alueesta saadaan vielä upea!”, Parantaja kirjoittaa. Kuinka toivonkaan, että hän olisi oikeassa. Mutta luottamusta minulla ei siihen ole kaiken sen jälkeen, kuinka liitto on jo pitkään toiminut.
Yhteistä katsomusopetusta Helsingissä
Numeron erittäin laajan ET-aineiston lisäksi Ylikoski on kysellyt kouluilta vastauksia osittain yhteisestä katsomusopetuksesta (s. 26). Helsingin kaupungin 88 peruskoulusta osittain yhteistä katsomusopetusta olisi (korkeintaan) 26:ssa (29,5 %). Yleisintä tällainen opetus on alakoulun kolmannella vuosiluokalla. Laajimmillaan opetusta on 2/5, kaksi jaksoa viidestä. Se ylittää roimasti opetussuunnitelmat, joita tulisi noudattaa.
Yläkouluissa ei ole juurikaan yhteistä opetusta. Yhdessä koulussa tosin kaikki 7. luokan katsomusaineryhmät opetettin yhdessä.
Ylikoski arvioi kaupungin ottavan huomioon koulujen kiinnostuksen. Näin katsomusopetusta ei määrättäisi ylhäältä käsin yhteiseksi.
Yhteiseen katsomusopetukseen liittyy myös Ylikosken kirjoitus AVI kriittisenä Turun yhteisopetukseen (s. 30). Tapaus koski seitsemännen luokan yhdistettyä opetusta. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto viittaa Opetushallituksen ohjeeseen, jossa opetuksen yhdistäminen sallitaan varsin niukasti. Riskinä yhdistetyssä opetuksessa nähdään, ettei se vastaa minkään katsomusaineen tavoitteita ja sisältöjä.
ET-stipendit torjuttiin Töölön yhteiskoulussa
Vielä ET-aineistoon kuuluu vapaa-ajattelijain myöntämien ET-stipendien torjunta Töölön yhteiskoulussa, Helsingissä (s. 28). Stipendit, joista viisi meni Helsinkiin, myönsi Helsingin seudun vapaa-ajattelijat (HSVA). ET-opettajat valitsivat stipendien saajat. Aluksi stipendeistä kiitettiin ja sanottiin, että ne otetaan vastaan. Sitten koulun rehtori ilmoitti 28.5.2025 koulun torjuvan stipendit. Kaksi päivää myöhemmin ilmoitettiin, että torjunnan syy on Vapaa-ajattelijain liiton tavoitteiden kantaaottavuus.
Minusta tämä on hieman outoa, koska katsomusopetuksessa liitto on syyskuusta 2010 lukien
— ainakin omasta mielestään — ajanut valtiokirkkoon kuuluvien oppilaiden etua vaatien myös näille oikeutta opiskella ET:a. En tiedä, mitä valtiokirkot asiasta ajattelevat. Pakollinen ”oman uskonnon” opetus on tietysti etusijalla. Mutta mikä on niiden asenne ET-opetusta kohtaan, jos kirkkoon kuuluvat oppilaat saisivat opiskella ET:a siten, että se korvaisi uskonnon opetusta. Nyt nämä oppilaat voivat opiskella ET:a, jos opetusta annetaan, muttei opiskelu korvaa pakollisia oman uskonnon opintoja.
Tiina Raevaarasta Turun yliopiston kunniatohtori
Kirjailija Raevaara valittiin yliopiston humanistisen ja lääketieteellisen tiedekunnan yhteiseksi kunniatohtoriksi. Hän on yhdistänyt tiedettä ja yhteiskuntaa monin tavoin rakentaen siltoja tieteen, taiteen ja yhteiskunnan välille. Hän on myös tieteen popularisoija ja kulttuurivaikuttaja.
Raevaara väitteli tohtoriksi vuonna 2005 perinnöllisyystieteen alaan kuuluvalla väitöskirjalla. Vuonna 2007 hän jäi vapaaksi kirjoittajaksi.
Raevaara toimi Vapaa Ajattelijan toimitussihteerinä Jussi K. Niemelän jätettyä päätoimittajan tehtävän lehden numeroissa 4/2010, 5–6/2010 ja 1/2011. Uutinen ei mainitse tätä.
Numeron päättää taas luettelo ”Vapaa-ajattelijain liiton jäsenyhdistykset”. Siinä on 16 yhdistystä. Pois on jätetty Etelä-Karjalan Vapaa-ajattelijat ry (EKVA), Raision vapaa-ajattelijat ry (RVA) ja Rovaniemen Vapaa-ajattelijat ry (ROVA). Näiden toiminta on lakannut tai on joka tapauksessa minimaalista.
Minusta on outoa, että yhdessä ja samassa numerossa esiintyvät kuvien kera paatunut kristitty Jouko Piho sekä entiset ateistit ja nykyiset kristityt Tuomas Enbuske ja Ayaan Hirsi Ali. Eikö vähempi olisi riittänyt?
Lehden seuraavan numeron 3/2025 luvataan ilmestyvän Voima-lehden liitteenä 1.9.2025. Eripainoksen julkaisemisesta eritoten niitä varten, joilla ei ole mahdollisuutta saada liitettä, ei mainita mitään.
Kimmo Sundström