Millainen rooli seurakunnalla voi kouluissa olla? (14.11.2024)
Lapin Kansa julkaisi 23.9.2024 uutisen, jolla oli tämä otsikko jatkona "Rovaniemellä laadittiin yhteistyölle selkeät raamit".
Itse tarkastelin kysymystä kantelussani eduskunnan oikeusasiamiehelle Opetushallituksen 19.9.2022 antamista ohjeista; ks. Kantelut-osaston [HTML] kohta 1.24. Osoitin perusopetuksen ohjeessa vaaran, että koska vaihtoehtoista tilaisuutta ei ole välttämätöntä järjestää samanaikaisesti uskonnollisen tilaisuuden kanssa, seurauksena saattaa olla, että (myös) sen pitää seurakunnan edustaja, joka vetoaa siihen, että ohjeen mukaan vaihtoehtoisen toiminnan tulee olla, uskonnollista sisältöä lukuun ottamatta, luonteeltaan ja tavoitteiltaan mahdollisimman samankaltaista kuin uskonnollisessa tilaisuudessa, ja joka tällöin julistaakin uskonnollisen tilaisuuden sisällön ja järjestää uskonnollista käyttäytymistä, kuten virsien laulamista, mukamas yleissivistävänä. Huomautin, että oikeastihan uskonnollisilla tilaisuuksilla ja toimituksilla ei välttämättä ole edes mitään tavoitteita, joilla olisi myös ei-uskonnollinen merkitys.
Kirjoitin asiasta kommentin lehden verkkosivuille. Kirkkoherra Ilari Kinnunen vastasi, että seurakunnan työntekijät eivät Rovaniemellä järjestä rinnakkaisia uskonnottomia tilaisuuksia ja että se on kaikkien kannalta selkeämpää olla koulun tehtävä. Totean, että noin on oikein ja asiallista, mutta koskeeko tämä muitakin seurakuntia kuin Rovaniemen?
Ihmettelin kommentissani, millaista olisi uutisessa mainittu seurakunnan työntekijän päivänavauksessa esittämä yleissivistävä uskonnollinen sanasto ja tieto. Kirkkoherra vastasi, että uskonnollinen sanasto päivänavauksessa voi olla esimerkiksi sitä, että päivänavauksen pitäjä kertoo kaikille informatiivisesti/yleissivistävästi pääsiäisen tai joulun alla, miksi suurin osa suomalaisista viettää kyseistä juhlaa. Tähän totesin julkaisematta jääneessä uudessa kommentissani, että tuskinpa suurin osa suomalaisista viettää noita noita juhlia uskonnollisista syistä, jos aina lainkaan.
Kirkkoherra Kinnusen viestin mukaan yleissivistävässä päivänavauksessa ei kuitenkaan koskaan ole esim. rukousta, virsiä tai julistavaa puhetta; nämä menisivät uskonnon harjoittamisen alueelle. Siis uskonnon harjoittamista olisi (eduskunnan perustuslakivaliokunnan kantoja laajentaen) myös julistava puhe! Tämä on mielenkiintoista, sillä tieteessä tulokset johdetaan havainnoin, kokein tai loogisin päättelyin, mutta uskonnonopetuksessa uskontojen opit taas nimenomaisesti julistetaan. Sikäli uskonnonopetus on uskonnon harjoittamista, kuten olen aina ajatellutkin. Tälle näkemykselle vain pitäisi saada perustuslakivaliokunnan tunnustus.Jouni Luukkainen