Joensuun seudun vapaa-ajattelijat aiotaan purkaa (27.9.2024)

Vapaa-ajattelijain liiton jäsenyhdistyksenä toiminut Joensuun seudun vapaa-ajattelijat r.y. (JSVA; 143759, perustettu 18.11.1984, rekisteröity 8.1.1986) päättää ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa 3.10.2024, puretaanko yhdistys.

Vapaa-ajattelijain toimintaa Joensuun seudulla

Joensuuhun koetettiin perustaa siviilirekisteriyhdistys jo ennen sotia. Vuonna 1938 asiassa vaikutti metallisorvaaja Kalle Nuutinen, jota salainen poliisi seurasi. Se katsoi hänen olevan kommunisti. Nuutinen teki suullista valistustyötä, levitti kirjallisuutta ja hankki yli 30 tilausta Ajatuksen Vapaus -lehdelle (EK-Valpo I, KD 207/528 1938, 6.10.1938. Joensuun osaston tilannekatsaus 9 syyskuulta 1938. EK-Valpo I XVII D-XVII E, kansio 386, SVA).

Hajamainintoja ”Joensuun seudun vapaa-ajattelijain yhdistyksestä” on myös 1940-luvun lopulta ja 1950-luvun alusta. Vapaa Ajattelija kertoo (1949:5, 80) yhdistyksen perustetun 17.4.1949. Yhdistys mainitaan lehden numeroissa 1949:6 (s. 108) ja 1950:1 (s. 79). Puheenjohtajaksi mainitaan vuonna 1951 Yrjö Koistinen (VAJ 1951:5, 97) ja Heikki Huikuri (VAJ 1953:11, 202).

Yhdistyksen perustajia 18.11.1984 olivat Jaakko Juhani Heiskanen Juuasta, Riitta Karppinen Kontiolahdelta, Veli-Matti Ojalainen Joensuusta, Jaakko Päivinen Joensuusta, Harri Olavi Sallinen Savonlinnasta ja Kari Mikko Surakka Joensuusta.

Puheenjohtajaksi valittiin Jaakko Heiskanen. Vuonna 1986 puheenjohtajaksi merkittiin Heimo Kaarlo Antti Kangaspunta.

Toiminta hiipui, mutta herätettiin henkiin 16.11.1993 tilaisuudessa, jossa alusti Vapaa-ajattelijain liiton puheenjohtaja Kari Saari. Yhdistyksen nimen haluttiin ilmentävän maakuntahenkeä. Sitä suunniteltiin muutettavan muotoon Pohjois-Karjalan Vapaa-ajattelijat. Kaavailuissa oltiin aikaansa edellä, sillä useammassa muussa yhdistyksessä nimi on muutettu myöhemmin kuvaamaan enemmän kuin yhden kunnan tai paikkaseudun nimeä.

Yhdistyksen elvytyksen yhteydessä valittiin 16.11.1993 uudeksi puheenjohtajaksi Matti Puusaari. Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Ari Sulopuisto (Joensuu), Tapio Hartikainen (Joensuu), Jari Kinnunen (Joensuu), Yrjänä Ikävalko (Lieksa), Veikko Lilja (Kontiolahti) ja Tapani Telkki (Joensuu). Tapahtumasta julkaistiin uutinen sanomalehti Karjalaisessa 17.11.1993.

Ari Sulopuisto merkittiin puheenjohtajaksi 20.6.2005. Vapaa-ajattelijain liiton hajottaja Juha Kukkonen oli liittynyt yhdistykseen ja toimi sen varapuheenjohtajana ja taloudenhoitajana.

Tällöin havaittiin, ettei mistään asiakirjoista tai muualtakaan löytynyt tietoa, että yhdistys olisi hyväksytty Vapaa-ajattelijain liiton jäsenyhdistykseksi. Kriitikot asettivat yhdistyksen jäsenyyden liitossa kyseenalaiseksi.

Juha Kukkonen käytti yhdistystä hyväkseen Järvenpään liittokokouksessa 11.–12.6.2005, kun ”kukkosslovakit” saivat muodollisestikin kaiken vallan liitossa, tosin vain kolmeksi vuodeksi. Vanha valta syrjäytettiin tuossa liittokokouksessa. Kaksi liittokokouskautta puheenjohtajana toiminut Erkki Hartikainen jätti osallistumatta kokoukseen. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin ”kukkosslovakki” Robert Brotherus. Alkoi kolme vuotta kestänyt rosoinen ja riitainen kukkosvalta. Liiton alamäki jyrkkeni.

Janne Vainion tekemää yhdistysselvitystä käsiteltiin syksyllä 2005. Tällöin liitto päätti 6.11.2005 katsoa, että Joensuun yhdistyskin on liiton jäsenyhdistys. Mitään näyttöä, että yhdistys olisi joskus hyväksytty liiton jäseneksi, ei esitetty.

Yhdistyksen nykytila

Yhdistys on osallistunut joihinkin paikallisiin tapahtumiin aktiivisesti. Tästä on ollut uutisia Vapaa Ajattelija
-lehdessä. Liittomaksuja yhdistys on tilittänyt 32 kappaletta (2021), 24 kappaletta (2022) ja 23 kappaletta (2023). Tämä jäsenmäärä on aivan riittävä. Ari Sulopuisto on jatkanut puheenjohtajana.

Yhdistyksen mahdollisen purkamisen syy on yhdistystoiminnan vetäjien puute, innostusta on liian vähän. Liitto odottaa, että yhdistyksen jäsenet hakeutuisivat muiden jäljelle jäävien jäsenyhdistysten jäseniksi, pääosin Keski-Suomen vapaa-ajattelijat ry:n jäseniksi.

Liiton jäsenyhdistykset

Tällä sivustolla on aika ajoin kirjoitettu liiton jäsenyhdistyksistä. Niitä oli 1.1.2000 39. Olen vuosia arvioinut, että jäsenyhdistysten määrä todennäköisesti vähenee. Näin on tapahtunut. Uusia jäsenyhdistyksiä liittoon ei ole liittynyt aikoihin. Viimeinen tällainen on Rovaniemen Vapaa-ajattelijat ry. Se hyväksyttiin vastoin liiton sääntöjä rekisteröimättömänä liiton jäseneksi 4.4.2009.

Jos Joensuun seudun vapaa-ajattelijat r.y. puretaan, liiton jäsenyhdisten määrä laskee 18:aan.

Kimmo Sundström