Nimi Pääkaupunkiseudun ateistit ry

Helsinkiläisistä 46,0 prosenttia kuuluu kirkkoon (14.2.2024)

Helsingin seurakuntayhtymän Jäsentietojen vuositilasto 2023 ilmestyi 13.2.2024. Johdanto on päivätty 13.2.2024. Vuonna 2023 päiväys oli 15.2.2023.

Vuonna 2022 niiden alueiden lukumäärä, joissa seurakunnan jäsenprosentti oli alle 50, oli 11. Vuonna 2023 joukkoon liittyi odotetusti Roihuvuoren seurakunnan alue (jäsenprosentti 48,7). Helsingin Mikaelin ja Vartiokylän seurakunnat yhdistyivät 1.1.2023 uudeksi Helsingin Mikaelin seurakunnaksi. Tämän takia edellä mainittujen alueiden määrä on edelleen 11. Maallistunein kärki on nyt tällainen (suluissa vuosi, jolloin seurakunnan jäsenprosentti alitti 50):

Seurakunta Kirkkoon kuuluminen (%)
Helsingin Mikael (2016) 37,7
Kallio (2014) 40,9
Paavali (2014) 41,0
Vuosaari (2017) 41,0
Kannelmäki (2018) 42,2
Herttoniemi (2018) 43,0
Pitäjänmäki (2021) 45,4
Malmi (2021) 45,8
Oulunkylä (2021) 46,6
Helsingin tuomiokirkkoseurakunta (2022) 48,6
Roihuvuori (2023) 48,7

Uusia 40 prosentin alituksia ei nähty. Eroliike jatkui tasaisena. Alueiden keskinäinen järjestys muuttui yhdessä kohdassa, kun Kannelmäen alue ohitti Herttoniemen alueen. Vuonna 2024 kärkikerhoon odotetaan Haagaa. Sen jäsenprosentti oli nyt 50,4.

Kirkkoon kuuluminen laski 1,4 prosenttiyksikköä, kun se vuonna 2022 laski 1,5 prosenttiyksikköä.

Seurakuntien lukumäärä laski 19:ään, kun Helsingin Mikaelin ja Vartiokylän seurakunnat yhdistyivät. Näistä kolme (Johannes, Matteus ja Petrus) on ruotsinkielisiä, muut suomenkielisiä. Karsintatarve ei ole poistunut. Odotan, että vielä nähdään uusia seurakuntien yhdistymisiä. Ruotsinkielisissä seurakunnissa jäsenprosentti on korkeampi kuin suomenkielisissä. Edellisissä se oli keskimäärin 59,6, jälkimmäisissä 46,2.

Kun vain 46,0 prosenttia kaupunkilaisista kuuluu kirkkoon, kuinka prosenttiosuudet 59,6 ja 46,2 ovat mahdollisia? Tähän on selitys. Kaupungin asukkaista 14 059:n asuinpaikka oli tuntematon 31.12.2023. Heitä ei kyetä kirjaamaan tarkemmin minkään seurakunnan alueella asuviksi. Suhdelukua laskettaessa tämä väestö puuttuu nimittäjästä, jolloi osamäärät jäävät korkeammiksi.

Alueellisesti laaja Helsingin Mikaelin seurakunnan alue sijaitsee Koillis-Helsingissä. Alhaiseen jäsenprosenttiin vaikuttaa osaltaan se, että alueella asuu paljon maahanmuuttajia. Heissä on paljon muita kuin kristittyjä, eikä evankelis-luterilainen kirkko kiinnosta kaikkia kristittyjäkään. On mielenkiintoista seurata eturintamaa ja sitä, kuinka alas jäsenprosentti painuu.

Evankelis-luterilaiset jäivät kaupungin vähemmistöksi alkuvuonna 2021. Suunta ei muutu.

Kirkkoon kuuluu 46,0 prosenttia kaupunkilaisista

Yhtymätasolla jäsenprosentti aleni edellisvuodesta 1,4 prosenttiyksikköä ja on nyt 46,0 (2014: 56,4 %; 2015: 55,5 %; 2016: 54,3 %; 2017: 53,1 %; 2018: 52,0 %; 2019: 51,0 %; 2020: 50,0 %; 2021: 48,9 % ja 2022: 47,4 %).

Naisten osuus seurakuntalaisista oli 56,8 prosenttia, miesten 43,2 prosenttia.

Ruotsinkielisiä läsnäolevasta väestöstä oli 7,07 (7,04) prosenttia. Tämä osuus pysyy hyvin vakaana.

Kaikkiaan seurakuntalaisia oli 310 515 (315 446). Vähennystä tuli 4 931 henkilöä (6 808) eli 1,56 prosenttia (2,11 %).

Seurakuntien jäsenmäärät laskussa

Seurakuntien lukumäärä väheni yhdellä ja on 19. Näistä kolme (Johannes, Matteus ja Petrus) on ruotsinkielisiä.

Malmin seurakunta on edelleen ylivoimaisesti suurin seurakunta (45 312 jäsentä; 14,59 % koko yhtymän seurakuntien jäsenmäärästä). Jäsenmäärä väheni 2,4 prosenttia, kun keskiarvo oli 1,6. Toiseksi suurin on Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, kolmanneksi suurin Töölön seurakunta.

Pienin suomenkielinen seurakunta on Pitäjänmäen seurakunta (8 210 jäsentä). Kaikkien seurakuntien jäsenmäärä laski paitsi Oulunkylän seurakunnan, jonka jäsenmäärä kasvoi 635 jäsenellä. Vuonna 2021 kasvavia seurakuntia ei ollut. Vuonna 2022 pientä kasvua oli Paavalin ja Oulunkylän seurakunnissa.

Vuonna 2002 kirkkoon kuului 71,5 prosenttia kaupungin asukkaista, nyt 46,0 prosenttia. 21 vuoden aikana alenema on ollut keskimäärin 1,21 prosenttiyksikköä vuodessa.

Kuolleita enemmän kuin kastettuja

Kuolleiden määrä laski hieman ja oli 3 971 (2016: 3 637; 2017: 3 625; 2018: 3 630; 2019: 3 580; 2020: 3 759; 2021: 3 780; 2022: 4 021). Määrä pysytteli 4 000:n alapuolella ainakin vuodet 2011–2021, mihin nyt palattiin.

Alle 1-vuotiaina kastettuja lapsia oli 2 339. Kuolleiden enemmyys oli 1 632 (1 558).

Eronneita enemmän kuin liittyneitä

Kirkosta eronneita oli 6 828 (7 879) ja kirkkoon liittyneitä 1 856 (1 884) eli nettoeroaminen oli 4 972 (5 995). Nettoeroaminen väheni paljon, 17,1 prosenttia. Suurempi nettoeroamisen vähennys tapahtui viimeksi vuonna 2015.

Naisia eronneista oli 3 836 (56,2 %) ja miehiä 2 992 (43,8 %). Viimeksi eronneiden enemmistö oli miehiä vuonna 2017.

Eronneista ikäryhmä 18–29-vuotiaat oli ylivoimaisesti suurin, 3 192 eronnutta. Se on 46,7 prosenttia kaikista eronneista. Vuonna 2022 ikäryhmän osuus oli 50,7 prosenttia kaikista eronneista.

Eniten, 606, kirkkoon liittyi ikäryhmään 30–39-vuotiaat kuuluneita henkilöitä. Kaikkiaan kirkkoon liittyi 1 856 (1 884) henkeä. Heistä naisia oli 1 033 (55,7 %) ja miehiä 823 (44,3 %).

Kirkkoon liittyneissä naisten suhteellinen osuus on 11,4 (8,2) prosenttiyksikköä suurempi kuin miesten. Tämä osuus kasvoi voimakkaasti, 39 prosenttia. Mikä vetää naisia liittymään kirkkoon?

Kirkolliset vihkimiset kääntyivät takaisin laskuun

Seurakuntalaisten kirkollisten vihkimisten määrä laski jokaisena vuonna vuosina 2010–2020. Vuonna 2020 niiden osuus kaikista vihkimisistä oli 45,8 prosenttia.

Yllättäen vuonna 2021 kirkollisten vihkimisten osuus kääntyi nousuun ja oli 49,6 prosenttia. Yhteensä avioliittoja solmittiin 1 719. Osuuden nousu jatkui vuonna 2022, jolloin avioliittoja solmittiin 1 761 ja kirkollisia vihkimisiä niistä oli 52,5 prosenttia. Vuonna 2023 kirkollisten vihkimisten määrä palasi lasku-uralle. Niitä oli 768, 48,2 prosenttia kaikista vihkimisistä.

Avioerojen määrä pysyi lähes paikoillaan. Eroja oli 671 (660).

Kirkko karsii menojaan

Yli puolessa seurakuntien alueista seurakuntaan kuuluminen on pudonnut alle 50 prosentin.

Kun jäsenet, jotka myös maksavat kirkollisverot, vähenevät, kirkko joutuu karsimaan menojaan. Karsinta on aloitettu kiinteistömenoista. Tämän vuosikymmenen aikana myydään (tai jopa puretaan) ainakin viisi kirkkoa ja lisäksi monia muita kirkollisia tiloja. Verotulojen aleneminen jyrkkenee vuosikymmenen loppupuolella. Suunnitellut karsinnat eivät riitä. Myös henkilöstömenoja joudutaan karsimaan: potkujuhlat alkavat. Kirkon maallikot ovat suhtautuneet järkiperäisesti karsintaan. Kuitenkin joidenkin seurakuntaan vuosikymmeniä kuuluneiden reaktio on hyvin ymmärrettävä, kun oma kirkko joudutaan myymään ja varaa sen 10–30 miljoonan euron hintaiseen peruskorjaukseen ei ole. Esimerkiksi vuonna 2022 arvioitiin varovasti, että Alppilan kirkon peruskorjaus maksaisi 18,6 miljoonaa euroa. Kesäkuussa 2023 remontin kuluarvioksi kerrottiin jo noin 30 miljoonaa euroa. Tämä on liian kallista jo seurakuntayhtymällekin. On luopumisen aika.

Kimmo Sundström

Lue myös

Irti kirkosta: Paavali Helsingin kärjessä (5.3.2010)
Paavalin seurakunnan alueella kirkkoon kuuluvuus vähäisintä (31.10.2011)
Paavalin seurakunnan alueella kirkkoon kuuluvia 53,5 prosenttia (22.2.2012)
Kirkkoon kuuluvuus painui alle 60 prosenttiin Helsingissä (7.3.2013)
Helsinkiläisistä 57,9 prosenttia kuuluu kirkkoon (6.2.2014)
Luterilaiset vähemmistö Paavalin ja Kallion seurakuntien alueilla Helsingissä (11.2.2015)
Helsinkiläisistä 55,5 prosenttia kuuluu kirkkoon (6.2.2016)
Helsinkiläisistä 54,3 prosenttia kuuluu kirkkoon (1.2.2017)
Helsinkiläisistä 53,1 prosenttia kuuluu kirkkoon (22.2.2018)
Helsinkiläisistä 52,0 prosenttia kuuluu kirkkoon (26.2.2019)
Helsinkiläisistä 51,0 prosenttia kuuluu kirkkoon (21.2.2020)
Helsinkiläisistä 50,0 prosenttia kuuluu kirkkoon (23.2.2021)
Helsinkiläisistä 48,9 prosenttia kuuluu kirkkoon (27.2.2022)
Helsinkiläisistä 47,4 prosenttia kuuluu kirkkoon (6.4.2023)