Nimi Pääkaupunkiseudun ateistit ry

Helsinkiläisistä 47,4 prosenttia kuuluu kirkkoon (6.4.2023)

Helsingin seurakuntayhtymän Jäsentietojen vuositilasto 2022 ilmestyi helmikuussa. Johdanto on päivätty 15.2.2023. Vuonna 2022 päiväys oli 18.2.2022.

Vuonna 2021 niiden alueiden lukumäärä, joissa seurakunnan jäsenprosentti oli alle 50, oli kymmenen. Vuonna 2022 joukkoon liittyi odotetusti Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan alue (jäsenprosentti 49,8). Maallistunein kärki on nyt tällainen (suluissa vuosi, jolloin seurakunnan jäsenprosentti alitti 50):

Seurakunta Kirkkoon kuuluminen (%)
Helsingin Mikael (2016) 38,6
Kallio (2014) 42,0
Paavali (2014) 42,4
Vuosaari (2017) 42,4
Vartiokylä (2017) 43,7
Herttoniemi (2018) 44,5
Kannelmäki (2018) 44,5
Pitäjänmäki (2021) 47,3
Malmi (2021) 47,9
Oulunkylä (2021) 48,6
Helsingin tuomiokirkkoseurakunta (2022) 49,8

Ensimmäinen 40 prosentin alitus nähtiin odotetusti, kun Helsingin Mikaelin jäsenprosentti painui 38,6:een. Eroliike kirkosta jatkui tasaisena. Alueiden keskinäinen järjestys muuttui yhdessä tapauksessa, kun Kallion seurakunnan alue ohitti Paavalin seurakunnan alueen. Vuonna 2023 kärkikerhoon odotetaan Roihuvuorta. Sen jäsenprosentti on nyt 50,8.

Kirkkoon kuuluminen laski 1,5 prosenttiyksikköä. Edellisen kerran näin rankka lasku tapahtui vuonna 2014. Jos Haagan seurakunnan jäsenprosentti laskee kuluvana vuonna yhtä paljon, sielläkin prosentti alittaa 50 vuonna 2023.

Seurakuntien lukumäärä (20) säilyi ennallaan. Näistä kolme (Johannes, Matteus ja Petrus) on ruotsinkielisiä, muut suomenkielisiä. Odotan, että taloudelliset seikat johtavat kirkkobyrokratian karsintaan ja nähdään uusia seurakuntien yhdistymisiä. Ruotsinkielisissä seurakunnissa jäsenprosentti on korkeampi kuin suomenkielisissä. Edellisissä se oli keskimäärin 60,6, jälkimmäisissä 47,9.

Kun vain 47,4 prosenttia kaupunkilaisista kuuluu kirkkoon, kuinka prosenttiosuudet 60,6 ja 47,9 ovat mahdollisia? Tähän on selitys. Kaupungin asukkaista 15 986:n asuinpaikka oli tuntematon 31.12.2022. Heitä ei kyetä kirjaamaan tarkemmin minkään seurakunnan alueella asuviksi. Suhdelukua laskettaessa tämä väestö puuttuu nimittäjästä, jolloin osamäärät jäävät korkeammiksi.

Alueellisesti laaja Helsingin Mikaelin seurakunnan alue sijaitsee Koillis-Helsingissä. Alhaiseen jäsenprosenttiin vaikuttaa osaltaan se, että alueella asuu paljon maahanmuuttajia. Heissä on paljon muita kuin kristittyjä, eikä evankelis-luterilainen kirkko kiinnosta kaikkia kristittyjäkään. On mielenkiintoista seurata eturintamaa ja sitä, kuinka alas jäsenprosentti painuu.

Evankelis-luterilaiset jäivät kaupungin vähemmistöksi alkuvuonna 2021. Suunta ei muutu.

Kirkkoon kuuluu 47,4 prosenttia kaupunkilaisista

Yhtymätasolla jäsenprosentti aleni edellisvuodesta 1,5 prosenttiyksikköä ja on nyt 47,4 (2014: 56,4 %; 2015: 55,5 %; 2016: 54,3 %; 2017: 53,1 %; 2018: 52,0 %; 2019: 51,0 %, 2020: 50,0 % ja 2021: 48,9 %).

Naisten osuus seurakuntalaisista oli 56,9 prosenttia, miesten 43,1 prosenttia.

Ruotsinkielisiä läsnäolevasta väestöstä oli 7,04 (7,03) prosenttia. Tämä osuus pysyy hyvin vakaana.

Kaikkiaan seurakuntalaisia oli 315 446 (322 254). Vähennystä tuli 6 808 henkilöä (6 846) eli 2,11 prosenttia (2,08 %).

Seurakuntien jäsenmäärät laskussa

Seurakuntien lukumäärä säilyi ennallaan (20). Näistä kolme (Johannes, Matteus ja Petrus) oli ruotsinkielisiä.

Malmin seurakunta on edelleen ylivoimaisesti suurin seurakunta (46 424 jäsentä; 14,72 % koko yhtymän seurakuntien jäsenmäärästä). Jäsenmäärä väheni 3,0 prosenttia, kun keskiarvo oli 2,1. Toiseksi suurin on Helsingin tuomiokirkkoseurakunta, kolmanneksi suurin Töölön seurakunta.

Pienin suomenkielinen seurakunta on Vartiokylän seurakunta (7 681 jäsentä).

18 seurakunnan jäsenmäärä laski ja kahden nousi. Paavalin seurakunnan jäsenmäärä kasvoi 197 ja Oulunkylän seurakunnan 185 jäsenellä. Vuonna 2021 kasvavia seurakuntia ei ollut.

Vuonna 2002 kirkkoon kuului 71,5 prosenttia kaupungin asukkaista, nyt 47,4 prosenttia. 20 vuoden aikana alenema on ollut keskimäärin 1,21 prosenttiyksikköä vuodessa.

Kuolleita enemmän kuin kastettuja

Kuolleiden määrä nousi yli neljän tuhannen ja oli 4 021 (2016: 3 637; 2017: 3 625; 2018: 3 630; 2019: 3 580; 2020: 3 759; 2021: 3 780). Määrä on pysytellyt 4 000:n alapuolella ainakin vuodet 2011–2021. Nyt tuli ennätys.

Alle 1-vuotiaina kastettuja lapsia oli 2 463. Kuolleiden enemmyys oli 1 558 (1 066).

Eronneita enemmän kuin liittyneitä

Kirkosta eronneita oli 7 879 (7 033) ja kirkkoon liittyneitä 1 884 (2 100) eli nettoeroaminen oli 5 995 (4 933). Naisia eronneista oli 4 391 (55,7 %) ja miehiä 3 488 (44,3 %). Viimeksi eronneiden enemmistö oli miehiä vuonna 2017.

Eronneista ikäryhmä 18–29-vuotiaat on ylivoimaisesti suurin, 3 993 eronnutta. Se on 50,7 prosenttia kaikista eronneista. Vuonna 2021 ikäryhmän osuus oli 48,0 prosenttia kaikista eronneista.

Eniten, 598, kirkkoon liittyi ikäryhmään 30–39-vuotiaat kuuluneita henkilöitä. Vuonna 2021 ikäryhmään kuuluneita liittyi 698 eli vähennystä tuli 14,3 prosenttia. Kaikkiaan kirkkoon liittyi 1 884 (2 100) henkeä. Heistä naisia oli 1 019 (54,1 %) ja miehiä 865 (45,9 %). Kirkkoon liittyneissä naisten suhteellinen osuus on 8,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin miesten.

Kirkolliset vihkimiset kääntyivät nousuun

Seurakuntalaisten kirkollisten vihkimisten määrä laski jokaisena vuonna vuosina 2010–2020. Vuonna 2020 niiden osuus kaikista vihkimisistä oli 45,8 prosenttia. Yllättäen vuonna 2021 kirkollisten vihkimisten osuus kääntyi nousuun ja oli 49,6 prosenttia. Yhteensä avioliittoja solmittiin 1 719.

Vuonna 2022 kirkollisten vihkimisten osuus jatkoi kasvuaan ja oli 52,5 prosenttia. Yhteensä avioliittoja solmittiin 1 761.

Avioerojenkin määrä jatkoi laskuaan. Eroja oli 660 (714).

Yli puolessa seurakuntien alueista seurakuntaan kuuluminen on pudonnut alle 50 prosentin.

Kun jäsenet, jotka myös maksavat kirkollisverot, vähenevät, kirkko joutuu karsimaan menojaan. Karsinta on aloitettu kiinteistömenoista. Tämän vuosikymmenen aikana myydään (tai jopa puretaan) ainakin viisi kirkkoa ja lisäksi monia muita kirkollisia tiloja. Verotulojen aleneminen jyrkkenee vuosikymmenen loppupuolella. Suunnitellut karsinnat eivät riitä. Myös henkilöstömenoja joudutaan karsimaan: potkujuhlat alkavat. Kirkon maallikot ovat suhtautuneet järkiperäisesti karsintaan. Karsinta olisi voitu aloittaa kymmenen vuotta aiemmin, mutta mitään paniikkia ei vielä ole.

Kimmo Sundström

Lue myös
Irti kirkosta: Paavali Helsingin kärjessä (5.3.2010)
Paavalin seurakunnan alueella kirkkoon kuuluvuus vähäisintä (31.10.2011)
Paavalin seurakunnan alueella kirkkoon kuuluvia 53,5 prosenttia (22.2.2012)
Kirkkoon kuuluvuus painui alle 60 prosenttiin Helsingissä (7.3.2013)
Helsinkiläisistä 57,9 prosenttia kuuluu kirkkoon (6.2.2014)
Luterilaiset vähemmistö Paavalin ja Kallion seurakuntien alueilla Helsingissä (11.2.2015)
Helsinkiläisistä 55,5 prosenttia kuuluu kirkkoon (6.2.2016)
Helsinkiläisistä 54,3 prosenttia kuuluu kirkkoon (1.2.2017)
Helsinkiläisistä 53,1 prosenttia kuuluu kirkkoon (22.2.2018)
Helsinkiläisistä 52,0 prosenttia kuuluu kirkkoon (26.2.2019)
Helsinkiläisistä 51,0 prosenttia kuuluu kirkkoon (21.2.2020)
Helsinkiläisistä 50,0 prosenttia kuuluu kirkkoon (23.2.2021)
Helsinkiläisistä 48,9 prosenttia kuuluu kirkkoon (27.2.2022)